8
11. syyskuuta 2013
tuoretta läheltä Tällä palstalla esitellään itäuusmaalaisia lähiruokatuottajia.
Maa-artisokan voi hyödyntää kokonaan Reija Kokkola
Mitä tuotatte?
– Kestilän tilalla tuotetaan vain maa-artisokkaa. Viljelijäksi ryhdyin puolivahingossa jo asuessamme Helsingissä. Lapseni kummitäti toi tuliaisena kerran maa-artisokkaa, josta valmistimme keiton. Kuoret heitin jälkikompostoriin pihalle, jossa ne muhivat talven yli. Multa levitettiin nurmelle ja kukkapenkkeihin. Kesällä maa-artisokkaa puski ylös vähän sieltä sun täältä. Parhaina vuosina saimme Helsingissä muutaman sadan kilon sadon. Täällä Liljendalissa valjastin 30 aaria artisokalle, ja satoa saamme joitakin tuhansia kiloja. Sitä on ollut myynnissä nyt neljä vuotta. Mikä on palkitsevinta työssänne?
– Hyvä sato ja tyytyväiset asiakkaat. Maa-artisokkaa menee lähinnä tukkuihin ja ravintoloihin Helsingin seudulle. Kauppahalli24 hoitaa netissä kuluttajamyynnin. Maa-artisokka on siinä mielessä palkitseva kasvi, että se on hyödynnettävissä kokonaan, ja kukkakin on kaunis. Kuivatettuna kukkaa voi käyttää vaikka salaateissa. Lisäksi lehti on erittäin valkuaispitoinen, ja kasvia voi käyttää myös rehuna. Pidän siitä, että voin edes
heikki manner
Kestilän tila BBMannerit asuneet vuodesta 2007. BBPäärakennus vuodelta 1890. BBSijaitsee Liljendalin Eskilomissa. BBTilan koko hehtaari, josta noin 30 prosenttia maa-artisokkaviljelyä. BBLisäksi 21 kanaa ja yksi kukko. BBSuoramyyntiä sovittaessa.
Maa-artisokka BBMukulat sisältävät muun muassa kuitua, rautaa, kaliumia, fosforia, piitä ja inuliinia. BBVoidaan käyttää muun muassa raasteissa, muhennoksissa, keitoissa, salaateissa ja soseissa.
Heikki Manner pitää maa-artisokan kukan tuoksusta ja mausta. osaltani tasoittaa peruselintarviketuonnin epätasapainoa. Suomessa käytetään aivan liikaa tuontiruokaa, joka voitaisiin tuottaa itse. Ymmärrän, että tiettyjä harvinaisuuksia pitää tuoda, mutta paljon voitaisiin tuottaa myös Suomessa. Mikä on haastavinta työssänne?
– Saada maa-artisokka riittävän ajoissa maahan, eli heti kun maa sulaa. Kesällä varsi kasvaa hurjaa vauhtia, jopa senttejä päivässä. Lopulta ne ovat jopa kolmemetrisiä.
Kukittuaan maa-artisokka alkaa kasvattaa mukulaa. Jos kasviosa vaurioituu pakkasessa, kasvu tyrehtyy, eikä mukuloita tule. Siksi maa-artisokkaa ei voi kovin pohjoisessa kasvattaa. Mukulat kyllä kasvavat nopeasti, koko voi tuplaantua parissa viikossa. Mikä on suhteenne lähiruokaan?
– Lähiruoka on ympäristöseikkojen ja turvallisuuden vuoksi minulle tärkeää. Lisäksi lähiruoka on ravintoarvoiltaan ja maultaan
huomattavasti parempaa kuin kauempaa matkannut ruoka. Tuntuu, että lähiruokaa kyllä halutaan, mutta silti sen myynti on varsin vaatimatonta. Mielestäni jokaisen kansakunnan pitää pystyä kasvattamaan itse tärkeimmät peruselintarvikkeet. Niiden ei pitäisi kiertää maapalloa, jo pelkästään maakuntamatkailu on turhaa. Mistä unelmoitte?
– Unelmoin siitä, että saisin Kestilän maatilasta omavaraisen. Tällä tarkoitan
myös energiaomavaraisuutta. Toivoisin, että maatila tuottaisi energiaa niin paljon, että voisin myydä ylijäämän sähkölaitokselle. Saksassa on kehitetty kattopelti, joka toimii samalla aurinkopaneelina. Siksi olenkin lykännyt omaa kattoremonttia. Odotan, että aurinkopaneelikattopelti tulisi jonain päivänä edullisemmaksi. Biokaasun tuotantoa mietin myös, sillä siihenkin maa-artisokka soveltuu mainiosti. REIJA KOKKOLA