Hekatalojen tarinoita teksti mirka saarholma kuvat heka/sara huhtinen
Ennen vuotta 1950
1906
Hellahuoneiden ja vuokralaisten Helsinki ovat peräisin 1900-luvun alusta. Silloin Helsingissä oli kaiken kaikkiaan alle 100 000 asukasta ja alle 20 000 asuntoa. Melkein puolet asunnoista sijaitsi hellahuoneissa ja miltei kaksi kolmannesta yksikerroksisissa puutaloissa. Kuitenkin Hekan vanhimmat talot ovat Katajanokalla, Vallilassa ja Kampissa sijaitsevia kivitaloja. Pääosa kaikista Helsingin taloista oli nykyisen kantakaupungin alueella. Hekan asunnoista hieman yli 2 000 on valmistunut ennen vuotta 1950. Taloryhmissä laskettuna osuus koko Hekan kiinteistökannasta on kaksi prosenttia, asuntomäärissä noin viisi prosenttia. Vuokra-asuminen yli huomattavasti omistusasumista yleisempää: jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Varsinaisten kauVanhimmat Hekan asunnoista
pungin vuokra-asuntojen ensimmäiset asukkaat olivat kaupungin työmiehiä suurine perheineen. Niin kaupungin asunnoissa kuin lähes kaikissa muissakin helsinkiläiskodeissa oli ahdasta, sillä asukkaita oli yli viisi per asunto ja yli kaksi per huone. Asuntoja rakennettiin aina 30-luvun lamaan asti kuitenkin varsin vilkkaasti ja samalla asumisväljyys lisääntyi. Sotavuosina Helsinkiin saapui todellinen asuntopula, sillä rakentaminen oli lähes nollissa ja olemassa olevia taloja menetettiin pommituksissa. Sotien jälkeen säädettiin verohuojennuslakeja ja vuonna 1949 aravalaki, jotka osaltaan helpottivat uusien vuokra-asuntojen rakentamista. Aravajärjestelmään liittyi myös laatuvaatimuksia, joiden myötä asumismukavuus lisääntyi.
Hekan ennen vuotta 1950 valmistuneita taloja alueittain
HEKA-VALLILA
Heka-Kansanasunnot
Linnankadun Alanko (1906) Aleksis Kivenkatu 40 (1909) Vanha Vallila (1910–1923) Mäkelänkatu 45 (1931) Kinaporinkatu 4 (1938) Toinen Linja 10 (1938)
Käpylän Kortteli 825 (1938) Käpylän Kortteli 859 (1946) Heka-Kantakaupunki
Lapinlahdenkatu 27 (1913)
60-vuotias Näyttelijäntie 2
1954
Modernismia ja luonnonläheisyyttä Helsingin ensimmäisiä uusia sodanjälkeisiä asuinalueita, kuten myös Ruskeasuo, Herttoniemi, Maunula ja Roihuvuori. Näyttelijäntien, Aino Ackten tien ja Pietari Hannikaisen tien varrelle sijoittuva, vuonna 1954 valmistunut Hekan kohde Näyttelijäntie 2 oli Pohjois-Haagan niin sanotun kakkosalueen ensimmäisiä valmistuneita taloja. 40–50-lukujen vaihteessa voimaan tullut Arava-laki ja perustettu Helsingin asuntotuotantotoimikunta olivat uusia asioita ja toimijoita, ja osittain rakentamiseen vaikuttivat myös jälleenrakentamiskauden erityisolot. Pohjois-Haagan kakkosalue oli 50-luvun alussa lähes rakentamaton ja puustoltaan viereistä PohjoisHaaga ykkösen aluetta harvempi. Maastonmuotoja taitavasti myötäilevät talot kohosivat nopeasti: vuoteen 1957 mennessä kaikki alueelle
Pohjois-Haagan alue on
kaavoitetut rakennukset olivat valmiina. Suurin osa alueen asunnoista on kaksioita ja kolmioita. Näyttelijäntie 2 koostuu ajalle tyypillisistä, 3–4 -kerroksisista lamellitaloista, joiden vaalea väritys on maanläheinen, sillä tuolloin maalien värit eivät olleet vielä synteettisiä. Porrashuoneet ovat valoisia ja sisältävät tyypillisesti asukkaiden yhtenäiset tuuletusparvekkeet. Rakentamistapa oli perinteinen. Paikalla rakennetut talot sisältävät verrattain paljon yksityiskohtia. Parvekkeet eivät olleet vielä yleisiä. Arava-talojen yksiöihin oli jopa kiellettyä rakentaa parveke. 60-vuotiaaksi tulevat Hekan kannassa vuonna 2014 myös HekaMaunulan alueen Haavikkotien, Männikkötien, Rajametsäntien ja Töyryntien kohteet.
Muita Hekan 50-luvulla valmistuneita taloja alueittain
Heka-Kumpula
Heka-Roihuvuori
Kumpulan puistotalot Koskelansyrjä Hämeentie 122 - 126 ja Hämeentie 128
Susitien ja Tuhkimontien kohteet
Suurin osa Heka-Siilitien taloista
50-vuotias Korsholmantie 9
40-vuotias Junailijankuja 1
1974
1964 Isoja kokonaisuuksia nopeasti betonista suuri muutto maalta kaupunkiin. Perustettiin uusia lähiöitä, joiden tilaviin ja nykyaikaisiin kerrostaloihin lapsiperheet muuttivat. Lähiöihin tuli myös uudenaikaisia kauppakeskuksia, joista sai ostaa uusia ruokatarvikkeita eli eineksiä ja pakasteita. Kolmessa vuodessa (1962–1965) rakentunut Puotinharjun kaupunginosa toteuttaa hyvin aikakauden ihanteita, kuten myös Puhoksen ostoskeskuksen viereen vuonna 1964 valmistunut Korsholmantie 9. Rakentamisessa ihannoitiin uusia tuulia ja tyylejä ja vuosikymmenen aikana moni vanha talo saikin tehdä tilaa uudelle. Betonielementtirakentaminen oli päivän sana: sillä saatiin nopeasti aikaan kauniin virtaviivaisia taloja, joissa oli paljon asuntoja niitä tarvitseville. Pääosin kahdeksanker-
60-luvulla alkoi Suomessa
roksisessa Korsholmantien Hekakohteessa ihanteet näkyvät muun muassa talojen suuressa koossa, tasaisessa katossa, valkoisessa värissä, julkisivun eleettömyydessä ja ikkunoiden nauhamaisessa asettelussa. Asunnoista tehtiin hiukan aiempia suurempia. Asuntopohjat olivat selkeitä ja isojen ikkunoiden ansiosta myös valoisia. Yksilöllisten asuntopohjien sijaan suosittiin mahdollisimman pitkälle vietyä standardisointia. 60-luvun lähiöitä Helsingissä ovat Puotinharjun lisäksi esimerkiksi Myllypuro, Kontula ja Pihlajamäki. 50-vuotta tänä vuonna täyttäviä Heka-taloja ovat myös Jokiniementie 5 (Heka-Kumpula), Prinsessantie 4 (Heka-Roihuvuori) ja Hattulantie 5 (Heka-Vallila).
Muita Hekan 60-luvulla valmistuneita taloja alueittain
Heka-Jakomäki
Heka-Vallila
Jakomäentie 6 ja 8 Kankaretie 7
Hattulantie 5 Karstulantie 10 Sammatintie 7 ja 10 Vellamonkatu 17
Heka-Myllypuro
Myllymatkantie 6 Myllypurontie 22 Yläkiventie 2, 4, 5 ja 8
Elementtitalojen kulta-aika 70-luvun ensimmäisinä viitenä vuotena rakennettiin Helsingissä neliöissä mitattuna enemmän asuintaloja kuin koskaan. Hekan asuntokannassa 70-luvun tuotanto ei toisaalta näy piikkinä, vaan 70-luvun taloja on suhteessa yhtä paljon kuin 2000-luvulla valmistuneita. 60-luvulla alkanut lähiörakentaminen saavutti Suomessa huippunsa 70-luvulla. Elementtirakentaminen oli suosituimmillaan. Asuinalueiden suunnittelun lähtökohtana oli ruutukaava, vaikkei se sellaisenaan täysin sopinutkaan kaikille alueille, joilla sitä hyödynnettiin. Trendinä oli myös erottaa autot ja kevyt liikenne omille väylilleen. Itä-Pasilassa tämä ajattelu toteutuukin melko puhtaana: talot sijaitsevat omalla kannellaan tiiviisti vierekkäin ja liikenne niiden alapuolella. Itä-Pasila rakennettiin vuosina 1974–1978, joten vuonna 1974 val-
mistunut Hekan Junailijankuja 1 oli alueen ensimmäisiä kerrostaloja. Itä-Pasilan alueella aiemmin sijainneet puutalot purettiin uusien kerrostalojen tieltä lähes kokonaan. Tilalle nousseiden massiivisten, tasakattoisten ja ulkoisesti toisiaan melkoisesti muistuttaneiden talojen ulkopinnasta saattoi tavallisesti laskea huoneiden määrän: yhdessä elementtineliössä oli yksi huone ja siinä yksi ikkuna. Väreistä suosittuja sekä talojen ulko- että sisäpinnoissa olivat erilaiset ruskeat, keltaiset ja oranssit. Tunnetuimpia 70-luvun asuinalueita Helsingissä ovat Itä-Pasilan lisäksi Merihaka ja Pihlajisto. Pyöreät 40 vuotta täyttää Hekan taloista tänä vuonna myös HekaVuosaaren alueella sijaitseva Rastilantie 5.
Muita Hekan 70-luvulla valmistuneita taloja alueittain Heka-Haaga
Haagan pappilantie 15 Teuvo Pakkalan tie Lassinlaakso Hopeatie 20 Jännetie 3 Näyttelijäntie 15 Heka-Kannelmäki
Maununlaiva
Soittajantie 6 Trumpettitie 3 Pelimannintie 15 Heka-Pihlajisto
Salpausseläntie 14 Liusketie 3 ja 9 Madetojankuja 2 Puroniitynpolku 4 Ratavallintie 6 ja 8
Heka-Puotila
Rusthollari Asiakkaankatu 4 Tupasvillanpolku 10 Kauppakartanon katu 10 Kauppakartanon katu 16 Kauppakartanon katu 26
20-vuotiaat Kalkkihiekantien talot
30-vuotias Uunilinnunkuja 5
1994 1984 Kohti yksilöllisempää rakentamista runsaasti Heka-taloja, lähes viidennes nykypäivän koko kannasta. Hekan alueyhtiöiden alueista 80-luvulla rakennettiin paljon erityisesti Heka-Suutarilan, Heka-Malmin, Heka-Kantakaupungin, Heka-Vesalan ja Heka-Malminkartanon alueille. Vuonna 1946 kuntaliitoksella Helsinkiin liitetty Malmin alue on koillisen Helsingin keskus mainioine liikenneyhteyksineen ja palveluineen. Kerrostaloja entisen Helsingin maalaiskunnan alueelle alkoi kohota jo 60-luvulla, mutta nykyiseen laajuuteensa alue kasvoi 80-luvulla, kun Malmin aseman tienoota kehitettiin
80-luvulla valmistui melko
toden teolla. Heka-Malmin alueelle valmistuikin 80-luvulla 13 aravavuokrakohdetta. Näistä Uunilinnunkuja 5:ssä ja Tukkisillankuja 1:ssä sijaitseva vuokranmääritysyksikkö täyttää tänä vuonna pyöreät 30 vuotta. 75-asuntoisessa Uunilinnankujan kohteessa näkyvät selvästi ajan rakennuksille tyypilliset ihanteet. Rakennuksia haluttiin monimuotoistaa menneiden parin vuosikymmenen rakennustapaan nähden, joten 80-luvun rakennuksissa onkin nähtävissä muun muassa monikerroksisuutta, monen materiaalin julkisivuja, erkkereitä ja ulokkeita.
Ara-rakentamisen kuumat vuodet Vaikka 90-lukua ei monesti hahmotetakaan kiihkeäksi rakentamisen ajaksi, on kolmasosa Hekan taloista valmistunut silloin. Tahti oli huima. Vuonna 1991 valmistui historian eniten samana vuonna valmistuneita Heka-taloja: 25 vuokranmääritysyksikköä! Vertailun vuoksi: nykyään Hekalle valmistuu on noin 7–10 taloa vuodessa. Syy löytyy lamasta. Samaan aikaan kuin Suomea ja koko muuta rakennusalaa vaivasi historian rajuin taantuma, oli valtion tukemalle asuntotuotannolle paikkansa. Pahimpina lamavuosina kaikesta Suomen rakentamisesta ¾ oli aratuotantoa.
Muita Hekan 90-luvulla valmistuneita taloja alueittain ovat muun muassa
Muita Hekan 80-luvulla valmistuneita taloja alueittain ovat muun muassa
Heka Pikku HuopaHeka-Suutarila
Heka-Kantakaupunki
Iltatähdentie 5 Vaakamestarintie 3 Puunaulankuja 1 Siltakyläntie 4 Vaskihuhdantie 1-3 Iltatähdenkuja 1-3 Suuntimotie 16 Alhokuja 8 Merkuriuksentie 13 Pertunpellontie 3 Töyrynummentie 5 Yläkaskentie 4 ja 8
Pasilanraitio 4 Palkkatilankatu 1-3 Pasilan puistotie 8 Rahakamarinkatu 1 Rahakamarinkatu 6 Pasilan puistotie 5 Heka-Vesala
Saariseläntie 3 Humikkalanrinne 1 Aarteenetsijäntie 2 ja 4
Varhelantie 3 ja 9 Laakavuorentie 1-2 Naulakalliontie 1
Helsingissä 90-luvulla rakennettiin erityisesti Vuosaarta. Se näkyy myös Heka-Vuosaaren alueen talojen määrässä: 43:sta alueen vuokranmääritysyksiköstä yli puolet, 25 kohdetta, valmistui 90-luvulla. Tänä vuonna 20 vuotta täyttää lähes koko Kalkkihiekantien varsi, sillä talot numeroilla 1, 3, 6 ja 9 ovat kaikki valmistuneet vuonna 1994. 90-luvulla rakennettiin paljon Heka-taloja myös erityisesti Pikku Huopalahteen ja Herttoniemenrantaan. Asuntoarkkitehtuurissa palattiin rönsyilevän 80-luvun jälkeen pelkistetympiin linjoihin.
lahti
90 prosenttia alueen Heka-taloista (22 kohdetta 25:stä)
Heka-Malminkartano
Heka-Roihuvuori
Vitsaskuja 1 Parivaljakontie 6 Naapuripellontie Hilapellontie 2 Urputie 1 Rukkilanrinne
Strömsinlahti Strömsinniitty Untuvaisenpolku Herttoniemen Satama Laivalahdenkaari
Linnanrakentajankulma Petter Wetterin tie 6 Kaivonranta Killingholmankuja Sorsanpesä Kaivolahdenkuja Sorsavuorenkatu Heka-Malmi
Muuttolinnuntie 15 Syystie 1 Pukinmäenkaari 7
Silkokuja Ukkostie 1 Asteritie 7 Malmin Kenttäpolku Salamapolku Traktoritie Kotinummentie Puimuripuisto Tapanilan Hiidenkivi Tapanilan Halmetie 4 Malmin Soidintie 10 Örskintie 3 Karviaistie 3
10-vuotias Gunnel Nymanin katu 5
Talojen valmistumismäärät vuosikymmenittäin Vuonna 2014 Hekalla on yhteensä 445 vuokranmääritysyksikköä. Valtaosa taloista on rakennettu viimeisen 30 vuoden aikana.
2,0 %
(9 kpl)
5,4 %
(24 kpl)
13,3 %
7,4 %
(33 kpl)
7,9 %
(35 kpl)
(59 kpl)
2004 Uudenlaisten asumisajatusten 2000-luku 2000-luvulla Helsingissä rakennet-
erityisesti Viikkiä, Vuosaarta ja Lauttasaarta. Hekalle valmistui vuosituhannen alussa asuntoja erityisesti Heka-Pihlajiston alueelle. Asuntotuotantoa syntyi Helsingissä runsaasti vielä 2000-luvun alussa, mutta määrä laski koko 2000-luvun. 2000-luvulla asumiseen liittyvässä keskustelussa esillä oli erityisesti asumisväljyys. Suomessa asutaan eurooppalaisittain ahtaasti, Helsingissä vielä muuta Suomea vähemmissä neliöissä. Asumisen hallintamuotoja ja konsepteja alettiin kehittää ja kokeilla entistä enemmän. Helsingissä asuntotuotannon katse käännettiin rannoille – alkoi tiin
muun muassa Jätkäsaaren ja Kalasataman kaavoitus entisistä satamaalueista asuntoalueiksi. Moni oli innoissaan uudenlaisen kaupunginosan, Arabianrannan rakentamisesta, jonne alusta alkaen määriteltiin sijoitettavaksi paljon taidetta. Alueelle perustettiin myös asukkaiden ja yritysten käytössä oleva alueverkko. Myös talojen pihat ovat pääosin yhteispihoja eli kaikkien alueen asukkaiden yhteisiä. Arabianrantaan rakennettiin heti etunenässä myös useita Hekan kohteita. Täydet kymmenen vuotta näistä taloista täyttää tänä vuonna Gunnel Nymanin katu 5.
Muita Hekan 2000-luvulla valmistuneita taloja alueittain Heka-Pihlajisto
Tilanhoitajankaari 20 Hernepellontie 40 Harjannetie 5 Kiviteltankatu 4 Leskirouva Freytagin kuja 13 Tilanhoitajankaari 8 Kiviteltankatu 3
Agronominkatu 4 Metsänhoitajankatu 2-3 Von Daehnin katu 1 ja 6 Metsänhoitajankatu 4 Heka-Jakomäki
Louhikkotie 2
Sointutie 2 Tasankotie 9, 14, 16 ja 22 Joutsenraitti 4-6
13 %
(58 kpl)
33,5 %
(149 kpl)
17,5 %
(78 kpl)
Ennen vuotta 1950
1970-luku
2000-luku
1950-luku
1980-luku
2010-luku
1960-luku
1990-luku
Lähteet: • www.hekaoy.fi/pihlajisto/kiinteistot/johtokiventie-3-ja-10 • issuu.com/suomen-rakennustaiteen-museo/docs/teaser_1960-80 • www.hel.fi/wps/wcm/connect/6d39f6004a14e249981afcb546fc4d01/ rakkert_280207_kaikki_printti.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=6d39f6004a14e 249981afcb546fc4d01 • www.sub26.hel.fi/sub26pdfsuomi.pdf • www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Rakentamistapaohjeet, Hannula, Salonen (2007) Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille. Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ry., • Cantell ja Lahti (2011) Helsinki tiedon kohteena. Helsingin tietokeskus. • Karlsson, Salin, Oittinen ja Soini (2012) Pohjois-Haagan rakennettu kulttuuriympäristö. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. • issuu.com/suomen-rakennustaiteen-museo/docs/teaser_1960-80 • www.hel.fi/wps/wcm/connect/6d39f6004a14e249981afcb546fc4d01/ rakkert_280207_kaikki_printti.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=6d39f6004a14e 249981afcb546fc4d01 • www.sub26.hel.fi/sub26pdfsuomi.pdf • www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Rakentamistapaohjeet