Salotupa

kanssa konehommissa olivat Siitosen Sulo ja Tolvasen Pentti Lamminahonsalolta.

Salotuvan pellot Jyrkilän lietteellä olivat uuden koneen ansiosta tietysti kylän ensimmäisinä salaojitetut. Ensimmäisten joukossa Salotuvalla aloitettiin myös rypsin, sokerijuurikkaan, rehukaalin ja heinänsiemenen viljely. Eläinpuolella tehtiin myös uudistuksia. Navetassa suomenkarjan syrjäyttivät kylän ensimmäiset ayrshirelehmät. Salotuvan karja oli tarkastusyhdistyksen piirissä ja noteerattiin kylän parhaaksi karjaksi vuonna 1959.

Navetan ylisille toiseen päähän laajennettiin kanalaa. Navetan jatkeeksi tehtyyn pitkään siipirakennukseen perustettiin porsitussikala. Kanalaan hankittiin hautomakoneet, joilla poikastuotanto pääsi kokonaan uuteen vauhtiin. Erkki touhusi maataloustöiden lomassa paikallisessa yhdistystoiminnassa ja politiikassa toimien mm. Saaren kunnanvaltuuston puheenjohtajana vaalikauden 1957-60.

Politiikassa Maalaisliiton silloiset nokkamiehet kuten Kekkonen, Vennamo ja Virolainen tulivat hänelle tutuiksi. Vennamo vieraili Salotuvalla asutusasiain tiimoilta ja Kekkonen hiihtelemässä vaalikiertueellaan. Vennamon perustaessa oman puolueen ja välien katketessa Kekkoseen, Erkki pysyi Maalaisliiton miehenä. Hän oli tukemassa Kekkosen valintaa presidentiksi ja kiitoksena siitä Salotuvan piirongin päällä oli kehystetty Kekkosen kuva varustettuna omakätisellä allekirjoituksella: Maanviljelijä Erkki Paakkiselle kättä lujasti puristaen. 15.2.1956 Urho Kekkonen.

Auto Salotuvalle saatiin jo 50-luvun alussa, kun Erkki toimi Maaseudun Nuorten Liiton Etelä-Karjalan piirin toiminnanjohtajana ja tarvitsi siinä hommassa ajopelin. MNL:n toiminnanjohtajan hommat veivät työaikaa niin paljon, että maanviljelykseen tarvittiin vierasta työvoimaa, mutta etuna oli 18