H2 2 2014

ELÄ 1

helga magazine

Eeva ei anna ennakkoluulojen pysäyttää itseään

2/2014

Hidden treasures in Helsinki

H2_CMYK.indd 1

LIIKKEELLÄ

Brasilia kutsuu oletko valmis?

Anna laudan lipua!

14.4.2014 17:11:22

myfrank.fi

ONNEKSI OLKOON. OLET ANSAINNUT OPISKELIJAETUOIKEUDEN. Liittymällä omaan opiskelijajärjestöösi pääset mukaan myös opiskelijoiden omistamaan etupalveluun nimeltä Frank.

Frank on ystäväsi, joka hoitaa sinulle parhaat edut parhaaseen opiskelijaelämään.

Mitä sinä tarvitset?

H2_CMYK.indd 2

14.4.2014 17:11:23

3

H2

PÄÄKIRJOITUS T e k s t i : H a n n a K ä r p pä

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Heidi Nurmi AD Laura Hyytiäinen KUVATOIMITTAJA Aku Häyrynen TOIMITUSSIHTEERIT Liisa Järvinen Eveliina Linkoheimo Eveliina Parikka TOIMITUS Olli-Pekka Asikainen Niina Kinnunen Sandra Lamppu Lauri Pajunen Sakari Saukkonen Taneli Savela Nora Savolainen Aino Tunkelo TAITTAJAT Kalle Eskelinen Outi Karilahti Sonja Kokko H2 on HAAGA-HELIAn opiskelijalehti.

Lehden kustantaa opiskelijakunta HELGA. Painosmäärä: 1855 ISSN 1796-7910 Forssan Kirjapaino Oy 2014

H2-lehti on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita. HAAGA-HELIA on allekirjoittanut Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) perussopimuksen.

JSN on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

H2_CMYK.indd 3

Liikkeessä on voimaa Muistan yhä, kahden vuoden jälkeen, ensimmäisen koulupäiväni HAAGAHELIAssa.

Hyvä, jos edes uskalsin katsoa vierustoveriani silmiin! Kukaan ei sanonut sanaakaan. Saatoin melkein kuulla junan raiteiden kirskunan koulun paksujen seinien ulkopuolella.

Sitten luokkaan astelivat tutorit, jotka pistivät meihin liikettä. Aloimme vähitellen tutustua toisiimme, kävimme fuksiaisissa ja Helsinginkadun approssa. Nämä yhteiset tapahtumat sekä arkipäivinä vietetyt hauskat hetket tunneilla vahvistivat sidettämme, ja tänä päivänä toimimme yhtenä tiiminä.

Oli kyse sitten uusien ihmisten tapaamisesta, harrastusten kokeilemisesta tai urheilun aloittamisesta, tärkeintä on, että lähdet liikkeelle. Toisinaan liikkeelle lähteminen voi tuntua vaikealta, jonkun mielestä jopa mahdottomalta. Silloin tarvitaan ulkopuolista tönäisyä.

Kuvittele, millainen HAAGA-HELIA olisi ilman opiskelijatoimintaa. Opiskelijaelämä tuntuisi melko tyhjältä ilman HELGAn ja yhdistysten järjestämiä tapahtumia, bileitä, harrastuksia, kokouksia ja tempauksia. Kuka valvoisi etujamme?

Kaikki lähtee pienestä liikkeelle. Yksi ihminen keksii loistavan idean ja kertoo siitä innostuneena kaverilleen. Pian liikkeen takana seisookin jo isompi joukko aiheesta kiinnostuneita, sillä idea tuottaa ihmisille iloa.

Helsinki on täynnä hienoja kansanliikkeitä. Kallion pihakirppis kokoaa useita kertoja vuodessa vanhoihin tavaroihinsa kyllästyneet myyjät yhteen. Kaduille ja ihmisten koteihin kautta maan levinnyt Ravintolapäivä puolestaan kannustaa ihmisiä kokeilemaan kokkailutaitojaan. Myös kansalaisaloitteet osoittavat, että ihmisiä aidosti koskettavat hankkeet keräävät tarvittaessa tuhansia tukijoitaan taakseen.

Ilman yhteistä liikettä ja päämäärää ei olisi H2-lehteäkään. Inspiroiduimme kevään toisessa numerossamme liikkeestä sen kaikissa muodoissa. Saavatko aiheemme sinutkin liikekannalle?

Siispä – ylös, ulos ja liikkeelle!

k u va : e v e l i i n a l i n k o h e i m o

PÄÄTOIMITTAJA Hanna Kärppä

14.4.2014 17:11:23

4

SISÄLLYS ajankohtaista

liike

06 Saa jakaa

15

Elämänmakuisimmat tarinat voivat päätyä valtakunnallisiin uutisiin.

Liikekannalla.

08 Kolumni Me ja ne muut.

09 Ei vain viisuja Uuden musiikin kilpailu etsi hyvää suomalaista musiikkia.

10 Jalkapallon sääntötärppejä Jalkapalloa ei voi välttää tänä kesänä, mutta sitä voi ymmärtää.

Kolumni

16 Edelläkävijä Eeva lenkkeilee päivittäin, haaveilee äidiksi tulemisesta ja road tripistä Yhdysvalloissa.

20 On Wheels Eeva takes daily walks, dreams of a permanent job and a road trip in the United States.

22

Liikettä joka solulla

Kun ihmisen lähtee liikkeelle, elimistön tasapaino järkkyy.

12

Poliittisen osallistumisen kulttuuri on murroksessa

25

Miksi äänestysaktiivisuus on heikentynyt?

Miten saisimme ulkomaalaiset opiskelijat jäämään Suomeen?

14

27

What Moves You?

Gallup.

Jäädäkö vai eikö jäädä

Should I Stay or Should I Go?

What could we do to make the foreign students to stay in Finland?

29 Luottokuskit

H2_CMYK.indd 4

14.4.2014 17:11:23

5

elä 34 Mihin kannattaa mennä 35 Päällä turkoosin veden 38

Hidden Treasures in Helsinki

40 Ihan kiva 41

Uusia näkökulmia opiskeluun maailmalta

42

Videopelien naiset

Pelastettavia reppanoita vai rohkeita sankareita?

HELGA 43 Helgan uutisia 44 Muutetaan AY-liike, ei murenneta sitä

Uusi vesiliikuntalaji SUP Fit.

35

46 Valmiina, paikoillanne, töihin!

48

Jäsenedut

49

Student Benefits

H2_CMYK.indd 5

14.4.2014 17:11:24

6 A J A N KO H TA I S TA

Saa

jakaa!

Facebookista on tullut avoin kohtauspaikka, jossa tavallisen ihmisen kokemus saattaa kasvaa tuhansien käyttäjien jakamaksi ilmiöksi. Elämänmakuisimmat tarinat voivat päätyä valtakunnallisiin uutisiin asti.

Teksti: Liisa Järvinen Kuvitus: Maija Kranz

On tammikuun loppu vuonna 2014. Helsingissä Malmin juna-asemalla nainen ja 1-vuotias tyttö ovat juuri jääneet pois bussin kyydistä. Matka on saanut ikävän käänteen, sillä tyttö on oksentanut päälleen ja liannut kaikki vaatteensa. Tytöllä on yllään äitinsä takki, ja äiti itse on kokonaan ilman ulkovaatteita. Pakkasta on 16 astetta.

Kun parivaljakko kiirehtii juna-aseman hissille, tuntematon nainen pysäyttää

H2_CMYK.indd 6

heidät. Hän on juuri ostanut uuden takin, ja vanha takki on hänellä mukana kassissa.

Nainen tarjoaa takkia lapsen äidille. ”Näytät tarvitsevan sitä enemmän kuin minä itse”, hän toteaa. Lapsen äiti ottaa takin vastaan kiitollisena ja niin häkeltyneenä, ettei tajua pyytää naisen yhteystietoja.

Vielä samana iltana äiti julkaisee Facebookissa päivityksen, jossa hän kertoo tapahtumasta osoittaen kiitoksensa tuntemat-

tomalle avuntekijälle. Päivityksen loppuun hän lisää pyynnön: ”Saa jakaa, jotta takki löytää omistajalleen takaisin!”

Seuraavaan päivään mennessä päivitystä on jaettu yli 6 500 kertaa. Median kiinnostus herää. Helsingin Uutiset tekee päivityksestä uutisen ensimmäisenä. ”Päivitys täytti kaupunkilehden uutiskriteerit. Se oli kiinnostava, paikallinen, yllättävä ja koskettava”, Helsingin Uutisten

14.4.2014 17:11:25

A J A N KO H TA I S TA 7

uutispäällikkö Kaisa Paastela sanoo. ”Otin Facebookin kautta yhteyttä henkilöön ja kerroin tekeväni aiheesta pienen jutun. Hän lupasi pitää minut ajan tasalla tapauksen käänteissä, kuten tekikin.

Äidin päivitystä on iltaan mennessä jaettu lähes 20 000 kertaa.

Myös Ilta-Sanomat uutisoi tapauksesta verkkosivuillaan. ”Ihmiset lukevat mielellään myönteisiä uutisia, jotka koskettavat heidän arkeaan.

Noin olisi voinut käydä kenelle tahansa.

Lisäksi tapaus murensi stereotypiaa, jonka mukaan Helsingissä ei juuri osoiteta lähimmäisenrakkautta,” Ilta-Sanomien verkkotoimituksen esimies Valtteri Varpela sanoo.

Yhä useammin Facebookissa avaudutaan myös silloin, kun kokee saaneensa osakseen epäoikeudenmukaista kohtelua.

Usein vääryydestä syytetty taho on kasvo-

ton organisaatio, kuten valtion virasto tai vakuutusyhtiö. ”Vaikka jotain päivitystä jaettaisiin tuhansia kertoja, emme tartu siihen suin päin”, IltaSanomien Varpela sanoo.

Myös Helsingin Uutisten Paastela painottaa, että Facebookista lähtöisin olevien juttujen taustat tutkitaan tarkkaan. ”Eräässä tapauksessa nuorukainen oli kertonut Facebookissa jostain lukemansa kaupunkilegendan totuutena. Päivitys lähti leviämään, ja mediakin otti yhteyttä. Siinä vaiheessa oli ehkä hankala enää sanoa, että kyseessä oli vitsi.”

Palataan vielä hetkeksi tammikuuhun ja tuntemattoman auttajan etsintään. Äidin päivitystä on iltaan mennessä jaettu lähes 20 000 kertaa. Uutisissa kerrotaan, että tuntemattoman auttajan tytär on lähestynyt lapsen äitiä Facebookissa. Kiitokset ovat menneet perille, mutta vanhaa takkia auttaja ei halua takaisin.

Lapsen äiti päättää laittaa hyvän kiertämään ja luovuttaa takin kierrätykseen.

Oma tarina jakoon • Mieti, mikä tekee juuri sinun tarinastasi kiinnostavan.

• Älä paisuttele tai keksi juttua päästäsi.

• Nopein tapa on tarjota juttu ideaa suoraan lehteen.

• Jos toimitus ei tartu aiheeseen, testaa tarinasi voima Faceboo- kissa.

• Kirjoita seikkaperäisesti ja kiin- nostavasti, mutta napakasti.

• Lisää päivityksen loppuun jakopyyntö ja määritä asetukset julkisiksi.

TULE TEKEMÄÄN SUOMEN KEHUTUINTA OPISKELIJALEHTEÄ!

Seuraa syksyn kurssitarjontaa.

JOIN US IN MAKING FINLAND’S MOST PRAISED STUDENT MAGAZINE! Follow next autumn’s course offering.

H2_CMYK.indd 7

14.4.2014 17:11:25

8 A J A N KO H TA I S TA

kolumni Me ja ne muut Maria Outinen

KUVA : j a n i s av o l a i n e n

HELGAN PUHEEN J OH TA J A

”Yhteiskunta tarvitsee tasapuolisesti meitä kaikkia.”

H2_CMYK.indd 8

Kuluva vuosi tuo jännitystä ja uusia tuulia meille ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ammattikorkeakoulujen noin 20-vuotisen historian suurimmat mullistukset jylläävät: ensimmäistä kertaa näiden rinnakkaiselon vuosien aikana yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ollaan aidosti lähentämässä.

Yliopistojen pitkän ja perinteikkään historian vuoksi eroja löytyy, mutta iloksemme opiskelijoiden eriarvoistavasta kohtelusta ollaan vähitellen pääsemässä irti ja kahden niin samanlaisen maailman välinen muuri on murtumassa. Ensimmäinen merkki tästä on korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä, joka tuo tulevaisuudessa yhteishaussa molempien korkeakoulujen tarjonnan yhdelle ja samalle hakulomakkeelle.

Opiskelijakunnilta kysyttäessä merkittävin eroavaisuus on kuitenkin terveydenhuoltopalveluissa. Eduskunnan suopea päätös takaisi sen, että nyt käynnissä olevan kokeilujakson jälkeen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö laajennettaisiin kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Parhaassa tapauksessa tämä merkitsisi opiskelijakunnille myös kauan kaivatun automaatiojäsenyyden saavuttamista ja sitä kautta ylioppilaskuntia vastaavaa asemaa korkeakouluyhteisössä. Laki muuttaisi myös korkeakoulujen hallintorakennetta poistamalla kahden hallituksen mallin ja avaisi ovet opiskelijaedustukselle ammattikorkeakoulun hallituksessa, jolle merkittävin päätöksentekovalta siirtyy. 2015 on se maaginen vuosi, jolloin vuosien työn tulos joko palkitaan tai kaikki raadanta valuu hukkaan.

Pitkän historiansa vuoksi yliopistot ovat jo saavuttaneet tukevan jalansijan yhteiskunnassa, kun ammattikorkeakoulut vasta yrittävät saada jalkaa oven väliin.

Meillä olisi kuitenkin vastakkainasettelun sijaan paljon annettavaa toisillemme – kuin myös opittavaa. Muun muassa opintojaksojen suorittaminen naapurikorkeakoulussa ”muurin” toisella puolen tarjoaisi lisäarvoa opiskelijoille. Yhdistämällä yliopistojen teoreettista ja ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä mallia opiskelijoille tarjottaisiin nykyistä kattavammat eväät elämään.

Yhteiskunta tarvitsee tasapuolisesti meitä kaikkia.

Kliseistähän se on, mutta yhdessä voimme tehdä paremman huomisen sen sijaan, että keskitämme voimavaramme keskinäiseen kilpailuun. Ilmaisu ”yhdessä olemme vahvempia” pätee moneen asiaan elämässä.

14.4.2014 17:11:26

A J A N KO H TA I S TA 9

Ei vain viisuja Uuden musiikin kilpailu etsi hyvää suomalaista musiikkia. Menestys Euroviisuissa olisi kiva lisä.

Teksti: Sandra Lamppu K u va : t o m h a k a l a / Y l e

UMK:n voittaja Softengine.

Perinteisten euroviisukarsintojen tavoitteena oli löytää Suomelle voittoisa edustaja.

Uuden musiikin kilpailu (UMK) halusi muutakin. ”Avoin kilpailu toi julkisuuteen uutta kotimaista musiikkia”, sanoo UMK-tuottaja Anssi Autio. ”Silloin mennään päin puuta, jos yritetään liikaa miellyttää, ja Euroviisuihin yritetään löytää kappale, josta koko Eurooppa mahdollisesti tykkää. Halusimme kilpailun, johon valitulla musiikilla on muitakin merkityksiä.”

Tänä vuonna UMK:n voitti seinäjokelainen rockyhtye Softengine kappaleellaan Something Better. ”Meillä on täydellinen voittaja. Juuri sellaiset bändi ja biisi, jotka edustavat hyvin Uuden musiikin kilpailua. Euroviisujen voittoa tavoitellaan meidän omilla ehdoillamme”, toteaa UMK:n tuottaja Autio.

Viisihenkinen Softengine sai koko kilpailun ajan hyvää palautetta tuomareilta.

Vuoden alussa yhtye solmi myös levytyssopimuksen Rokka/Sony Music Finlandin kanssa.

UMK perustettiin perinteisten Suomen Euroviisukarsintojen tilalle, ja se järjestet-

H2_CMYK.indd 9

tiin nyt toisen kerran. Kun useat levy-yhtiöt jättäytyivät karsinnoista pois, haluttiin Euroviisuihin puhaltaa uudenlaista liekkiä kokonaan uudella kilpailulla.

Aution mukaan UMK onnistui tänä vuonna sisällöllisesti ja tuotannollisesti todella hyvin. Kymmenhenkinen ydinporukka kasvoi suorissa livelähetyksissä 350 ihmisen tuotantoryhmäksi.

Mediassa Uuden musiikin kilpailu jäi kuitenkin osittain pimentoon. ”Se oli pieni yllätys. En keksi mitään järkevää syytä sille.”

Lievää pettymystä aiheutti myös se, että UMK:n menetti katsojia lähetysajan vuoksi.

Lauantai-iltana parhaaseen katseluaikaan tulee kaikilta kanavilta paljon viihdettä.

Finaalin ja sen uusinnat katsoi Finnpanelin mukaan keskimäärin 433 000 katsojaa. ”Ei katsojamäärä nyt ihan sellainen ole, että voisi henkseleitä paukutella”, Autio sanoo.

Autio kuitenkin uskoo, että musiikkiohjelmille on edelleen kysyntää. Niiden sisältö vain muuttuu, kun yleisöä osallistetaan enemmän verkossa.

Hyvässä television musiikkiohjelmassa osataan Aution mielestä yhdistää uutta ja vanhaa. ”Paras on, jos pystytään kertomaan jotain

sellaista, jonka sekä asiaan vihkiytynyt että täysin tietämätön katsoja pystyy ottamaan vastaan ja sanomaan vau. Ohjelman pitää yllättää katsojansa positiivisesti.”

Tiesitkö?

• Eurovision laulukilpailu on

järjestetty jo vuodesta 1956.

• Suomi osallistui kilpailuun en- simmäisen kerran 1961. Edus- tajaksi valittiin Laila Kinnunen kappaleella Valoa ikkunassa.

• Suomen edustaja Lordi voitti Euroviisut 2006 kappaleella Hard Rock Hallelujah.

• Euroviisut 2014 järjestetään Kööpenhaminassa.

• UMK:n voittaja Softengine esiintyy toisessa semifinaalissa torstaina 8.5.

14.4.2014 17:11:26

1 0 A J A N KO H TA I S TA

Jalkapallon sääntötärppejä Jalkapalloa ei voi välttää tänä kesänä, mutta sitä voi yrittää ymmärtää.

T e k s t i j a k u vat: L a u r i Pa j u n e n

Brasiliassa potkaistaan 12. kesäkuuta käyntiin jalkapallon 20. maailmanmestaruuskilpailut.

Jalkapallossa kaksi yksitoistahenkistä joukkuetta yrittää potkaista pallon vastustajan maaliin kahden 45 minuuttia kestävän puoliajan aikana. Maajoukkueiden välisissä otteluissa joukkueet saavat vaihtaa kolme pelaajaa ottelun aikana.

Pelaajavaihtoja voidaan käyttää taktiikan muuttamiseen tai loukkaantuneen pelaajan korvaamiseen uudella. Jos joukkue on käyttänyt kaikki vaihtonsa, se ei saa vaihtaa edes loukkaantunutta pelaajaa pois kentältä.

Joku näkee punaista, toinen keltaista Tuomari voi rangaista sääntöjä rikkonutta pelaajaa keltaisella tai punaisella kortilla. Jos

H2_CMYK.indd 10

pelaaja saa kaksi keltaista korttia yhdessä ottelussa, on tuomari velvoitettu antamaan punaisen kortin ja ajamaan pelaajan pois kentältä.

MM-kisoissa 2006 tuomari Graham Poll mokasi: Australian ja Kroatian välisessä ottelussa hän antoi samalle Kroatian pelaajalle kolme keltaista korttia ennen kuin nosti pelaajalle punaisen kortin.

Punaisen kortin voi saada myös suoraan, jos rike on tarpeeksi törkeä. Vuoden 2010 MM-finaalin jatkoajalla Ranskan joukkueen kapteeni Zinédine Zidane puski päällään italialaispuolustaja Marco Materazzia rintaan. Tuomari huomasi tilanteen ja nosti Zidanelle punaisen kortin.

Yksi tai kaksi ulosajoa ei estä joukkuetta jatkamasta peliä. Säännöissä on mainittu, että molemmilla joukkueilla tulee olla kaikissa tilanteissa vähintään seitsemän pelaajaa kentällä. Yhden pelaajan tulee olla maalivahti. Tuomari voi halutessaan saattaa

pelin loppuun, vaikka toisen joukkueen pelaajamäärä putoaisi alle seitsemään.

Se on paitsio!

Paitsion perusajatus on se, että hyökkääjän ja maalin välissä tulee olla vähintään kaksi puolustavaa pelaajaa sillä hetkellä, kun syöttö hyökkääjälle lähtee. Puolustaviin pelaajiin lasketaan mukaan maalivahti. Jos hyökkääjän ja maalin välissä seisoo ainoastaan maalivahti, on hyökkääjä paitsiossa, eikä tälle saa syöttää.

Paitsion sattuessa peliä jatketaan puolustavan joukkueen vapaapotkulla. Vapaapotku tulee siitä paikasta, jossa hyökkääjä oli paitsion tapahtuessa.

Vapaapotkussa puolustava joukkue saa muodostaa pelaajistaan muurin. Muuri tulee asettaa yhdeksän metrin päähän potkupaikasta. Kesän kisoissa tuomareilla

14.4.2014 17:11:26

A J A N KO H TA I S TA 1 1

Mikä paitsio?

on mahdollisuus käyttää nopeasti häviävää spraymaalia osoittaakseen muurille oikean etäisyyden pallosta.

Paitsiosäännöstä on olemassa muutama poikkeus. Hyökkääjä ei koskaan ole paitsiossa, jos tämä odottaa syöttöä omalla kenttäpuoliskollaan. Paitsiosääntö ei myöskään päde, jos palloa syötetään hyökkäysalueella taaksepäin. Kulmapotkusta, rajaheitosta tai maalipotkusta ei voi aiheutua paitsiota, eikä hyökkääjä ole paitsiossa, jos hän on tahattomasti kentän ulkopuolella syötön lähtiessä.

Tilanteessa numero 11 on paitsiossa, koska hän odottaa palloa sinisen joukkueen kenttäpuoliskolla. Punainen 10 taas odottaa palloa omalla kenttäpuoliskollaan, eikä näin ole paitsiossa.

Nahkakuulakeskustelua Pelipallosta on ollut vääntöä aina MM-kisahistorian alkuhämäristä asti. Ensimmäisen kerran maailmanmestaruudesta pelattiin vuonna 1930 Uruguayssa. Finaaliin tiensä taistelleet Uruguay ja Argentiina eivät päässeet sopuun siitä, kumpi joukkue toimittaa pallon ottelua varten.

Kiistaan saatiin lopulta kompromissiratkaisu. Ensimmäinen puoliaika pelattiin argentiinalaisten pallolla ja toinen uruguaylaisten pallolla. Pelipallolla saattoi olla merkitystä, sillä ensimmäinen puoliaika päättyi argentiinalaisten johdossa 2-1. Toisella puoliajalla Uruguay teki kolme maalia ja voitti ottelun lopulta 4-2.

Viime MM-turnauksessa pelipallona käytetiin Adidas Jabulania. Pallo aiheutti polemiikkia, pelaajien mukaan pallo pomppi omalaatuisesti ja otti arvaamattomia lentoratoja. Tämän kesän kisapallo on nimetty brasilialaisella yleisöäänestyksellä Brazucaksi. Sitä on kehitetty kahden ja puolen vuoden ajan yhteistyössä maailman huippupelaajien kanssa.

Enää pitäisi saada Brazuca Arena de Saõ Paolon keskiympyrään, jotta kisojen avausottelu Brasilia-Meksiko pääsisi alkamaan!

H2_CMYK.indd 11

Tällainen tilanne saattaa tapahtua kulmapotkun jälkeen. Numero 10 on paitsiossa, koska hänen ja maalin välillä ei ole kuin yksi sinisten pelaaja.

Numero 11 ei ole paitsiossa, koska tämä on ajautunut kulmapotkun jälkeen tahattomasti kentän ulkopuolelle.

Sinisten puolustajat ovat pahasti jäljessä. Punaisten 9 voi syöttää pallon numerolle 10, koska tällöin palloa syötetään taaksepäin maaliin nähden. Syöttö numerolle 11 suuntautuu eteenpäin ja on siksi paitsio.

14.4.2014 17:11:27

1 2 A J A N KO H TA I S TA

Poliittisen os a l l i s tu m i s e n kulttu u r i o n m u rro k s e s s a Suomalaisten äänestysaktiivisuus valtiollisissa vaaleissa on laskenut.

Televisiosta tuttu vaaliasiantuntija, valtio-opin dosentti Sami Borg pohtii syitä.

T e k s t i : N o r a S av o l a i n e n k u va : S a m i B o r g i n a r k i s t o g r a f i i k k a : E v e l i i n a pa r i k k a

Miksi äänestysaktiivisuus on heikentynyt Suomessa?

Kun äänestäminen ja puoluetoiminta vähenevät, mitä tulee tilalle?

Vaikuttaako politiikan henkilöityminen demokratiaan kohdistuvaan luottamukseen?

”Syitä on paljon. Ne liittyvät ihmisten käsityksiin heidän omista vaikuttamismahdollisuuksistaan ja siihen, kuinka tärkeänä asiana äänestämässä käyntiä pidetään. Kun puolueet eivät ole enää vuosikymmeniin kiinnostaneet valtaväestöä, puolueiden eroja ei oikein tunneta.” ”Vaaleissa on vaikeuksia valita puoluetta ja ehdokasta, eikä puolueiden kautta haluta vaikuttaa kuten ennen. Myös osallistumisnormit ovat muuttuneet. Nuorimmissa ikäryhmissä enemmistö ei pidä vaaliuurnilla käyntiä kansalaisvelvollisuutena.”

”Sanatarkasti ottaen tilalle ei ole näköpiirissä mitään. Julkinen valta kerää edelleen verot ja päättää lainsäädännöstä ja julkisista menoista puoluevälitteisen demokratian piirissä.” ”Iso kulttuurinen muutos on jo pitkään ollut sellainen, ettei tätä edustuksellista demokratiaa oikein enää pidetä omana, eikä sen liikkeisiin haluta sitoutua pitkäkestoisesti. Asia koskee kaikkia ikäryhmiä ja erityisesti nuoria”. ”Rinnalla on toki aina ollut paljon muuta osallistumista ja vaikuttamista, mikä on hyvä asia. ”Kansalaisjärjestöt ja suorat vaikuttamistavat ovat tyypillisiä esimerkkejä. Nopeimmin kasvaa omilla kulutusvalinnoilla ikuttaminen, mikä on tosi hieno juttu.”

”Kyllä se vaikuttaa ja monin eri tavoin.

Luultavasti sekä luottamuksen kohteet että sen perusteet muuttuvat. Henkilöityvä politiikka ja politiikan uutisointi saattaa tarjota aika niukasti asiaperusteita luottamuksen rakentumiselle.”

H2_CMYK.indd 12

14.4.2014 17:11:27

A J A N KO H TA I S TA 1 3

Onko kriittinen suhtautuminen politiikkaan passivoinut kansalaisia? ”Terveen kriittinen suhtautuminen puolueisiin, poliitikkoihin ja itse politiikkaan on kansalaishyve. Tutkimusten mukaan välinpitämättömimmät ovat passiivisimpia, eivät kriittisimmät.”

Vuosina 1945–2011 eduskuntavaaleissa äänestäneet 70,5%

2011 2007

67,9%

2003

69,7% 68,3%

1999 1995

71,9%

1991

72,1% 76,4%

1987

81,0%

1983

81,2%

1979

Nuorisobarometrin mukaan suomalainen nykynuori on haluton äänestämään. Mistä tämä kertoo? ”Nuoret ovat ikäryhmänä etäimpänä puolueista ja erityisen hyvin tavoitettavissa netin välityksellä. Nuorten joukossa on edelleen jonkin verran yhteiskunnallisesti hyvin aktiivisia henkilöitä, jotka osaavat käyttää ja käyttävät monipuolisesti erilaisia vaikuttamiskeinoja.”

79,7%

1975 1972

81,4%

1970

82,2% 84,9%

1966

85,1%

1962

75,0%

1958

79,9%

1954

74,6%

1951

78,2%

1948

74,9%

1945 0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000 5 000 000 äänioikeutettua

kotimaan äänestysprosentti äänioikeutettujen lukumäärästä

Miten nuoria saataisiin mukaan politiikkaan ja käyttämään äänioikeuttaan? ”Tarvitaan monipuolista ja pitkäjänteistä työtä, joka opettaa näkemään toimivan demokratian merkityksen.” ”Nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi tarvitaan hyviä nuoria ehdokkaita, ja heille tasaveroisia kampanjointimahdollisuuksia kokeneisiin ehdokkaisiin verrattuna. Monilla kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin viriää vasta sitten, kun pitää kantaa vastuuta muistakin kuin vain itsestään.”

H2_CMYK.indd 13

Lähde: Tilastokeskus Tekijä: Eveliina Parikka

”Terveen kriittinen suhtautuminen politiikkaan on kansalaishyve.”

14.4.2014 17:11:27

1 4 A J A N KO H TA I S TA

What moves you?

T e k s t i : L a u r i Pa j u n e n K u vat: O l l i - P e k k a A s i k a i n e n

Dr i l on K llo ko q i , 2 3 B us i nes s In f o r mat i o n T ech n o lo g y

“People who have a good heart and put others before themselves even when dealing with the tiniest of things.”

Jar mo Har mo n en , 3 8 teach er B us i nes s In f o r mat i o n T ech n o lo g y

“Tennis.”

J e n n i K ääri äine n, 28 S al e s D e g re e Pr o gr am m e

“As a physical education instructor, I instantly think of movement done with one’s own muscles and hobbies associated with it.”

S an n a- M ari a My l ly l ä, 24 M ult i l i n g ual Manage m e nt A s s i s tan t s

“Compassion and friendliness.”

Mar kku M ä ät tä , 5 7 Te ache r ’s P r o g r a mme

M ark us Varis, 32 J ou rn al i s m

“I’ve been moved by obesity lately.”

“Mah legs. Also public transport. I do own a car, though.”

Juha Koi v u n i emi , 3 4 Te ache r ’s P r o g r a mme

P e t ri Hau ki ne n, 53 J ou rn al i s m

”I’m moved by the weather. It also moves me when I start digging my own grave.”

“In a positive sense I’m moved by a sense of proportion. Every time I witness it, it warms a humanist’s heart.”

The gallup was done at Pasila campus.

H2_CMYK.indd 14

14.4.2014 17:11:28

LIIKE 15

K u va : E v e l i i n a L i n k o h e i m o

KOLUMNI

Liikekannalla Liisa Järvinen

Viime aikoina on puhuttu paljon pysähtymisen tärkeydestä. Hetkestä nauttiminen on toki suotavaa, mutta eteenpäin meneminen on vähintäänkin yhtä olennaista.

Paikoilleen ei voi jäädä ikuisiksi ajoiksi, sillä elämä soljuu joka tapauksessa eteenpäin. Päivä muuttuu yöksi ja talvi kesäksi. Useimpien on aamulla noustava sängystä ja siirryttävä koulunpenkille tai työpaikalle. Ihmistä ei kuitenkaan ole luotu istumaan päivästä toiseen, joten monet vetreyttävät kroppaansa liikuntaharrastuksen parissa. Liike on ihmiselle elämän kulmakivi.

Käsittelemme liikettä erilaisista näkökulmista tämän lehden teemaosiossa. Toiset liikkuvat elämänsä aikana

H2_CMYK.indd 15

kaupungista tai maasta toiseen. Vieraalle paikkakunnalle tai maan rajojen yli saattaa houkutella mielenkiintoinen työmahdollisuus tai vaikkapa rakkaus.

Seuraa opiskelijoiden jalanjälkiä alkaen sivulta 25.

Ainakin pääkaupunkiseudulla liikkuminen paikasta toiseen olisi melko hankalaa ilman julkista joukkoliikennettä. Mitä jos seuraavan kerran bussiin astuessasi tervehtisit kuljettajaa?

Ilman häntä et saavuttaisi määränpäätäsi. Tutustu joukkoliikenteen liikuttajiin tarkemmin alkaen sivulta 29.

Vaikka pysyisit paikallasi, elimistössäsi tapahtuu kaikenlaista. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu, kun lähdet itse liikkeelle. Oletko koskaan miettinyt, mitä kaikkea sisälläsi liikkuu ja miten

oma liikkumisesi siihen vaikuttaa? Tätä mekin toimituksessa pohdimme, ja tuloksena oli juttu alkaen sivulta 22.

Liikkuminen ei ole kaikille itsestään selvää. Pyörätuolia käyttävältä liikuntarajoitteiselta jo kotona oleilu saattaa vaatia monia apuvälineitä ja tarkkaan mietittyjä rakenteellisia ratkaisuja.

Tämän lehden pääjuttu kertoo, miten 25-vuotiaan Eevan arki sujuu pyörätuolista käsin. Lue lisää seuraavalta aukeamalta.

Huomasithan muuten viereisen sivun gallupin? Tiedustelimme siinä opiskelijoilta, mikä heiltä liikuttaa. Vastaukset olivat monipuolisia, yllättäviäkin.

Ehkä ne saavat sinutkin liikuttumaan.

Mitä sinun päässäsi liikkuu juuri nyt?

14.4.2014 17:11:29

16 ELÄ

edelläkävijä

H2_CMYK.indd 16

14.4.2014 17:11:30

LIIKE 17

Eeva lenkkeilee päivittäin Dina-koiransa kanssa, haaveilee äidiksi tulemisesta ja road tripistä Yhdysvalloissa.

Teksti: Aino Tunkelo K u vat: A k u H äy r y n e n

Eevan pahimmat kasvukivut alkoivat, kun hänen kaverinsa alkoi seurustella kahdeksannella luokalla. ”Mietin, tuleeko kukaan ikinä näkemään mua viehättävänä ja kiinnostavana ihmisenä, jonka kanssa haluaisi seurustella. Koska en vastannut yhtään niitä ihanteita, joita mediasta syötetään, ajattelin, etten tule ikinä kelpaamaan kenellekään.”

Nyt 25-vuotiasta Eevaa huvittaa muistella näitä synkkiä ajatuksia. Koettujen parisuhteiden myötä hänestä on kasvanut tasapainoinen ja oman arvonsa tunteva nuori aikuinen. Sen aistii leveästä hymystä, suorasta puheesta ja hersyvästä naurusta.

H2_CMYK.indd 17

”Ihan samojen asioiden kanssa olen kamppailut kuin kaikki muutkin. Mutta näkyvä erilaisuus, jota ei pysty peittämään, vahvistaa epävarmuuden tunteita. Vammaa tai ei vammaa, kasvaminen on kaikille sama prosessi.”

Eevalla on synnynnäinen alaraajavamma, jonka takia hän ei pysty kontrolloimaan jalkojaan polvesta alaspäin. Samalta alueelta puuttuu ihotunto. Eeva ei siis tunne sukkia jaloissaan, mutta huomaisi, jos joku nipistäisi varpaasta. ”Se on yksi osa mua, mutta se ei määrittele mua kokonaan eikä edes puoliksi. Jos

14.4.2014 17:11:30

18 LIIKE

tavarat niin, että Eeva pääsee niihin käsiksi itsenäisesti. Ylemmäs on sijoitettu sellaisia asioita, joiden käyttämiseen Eeva tarvitsee muutenkin apua. Ylähyllyiltä löytyy esimerkiksi lakanat.

Nuorempana Eeva saattoi pompottaa ihmisiä, jotka eivät tienneet, mihin kaikkeen Eeva pystyy. Nykyään hän pyrkii viimeiseen asti tekemään asiat itse. Erityisesti parisuhteissa hän välttää juoksuttamista viimeiseen asti. ”Mun avopuoliso ei ole kokenut joutuneensa uhrautumaan tai passaamaan mua.

Mihin tahansa parisuhteeseen kuuluu se, että autetaan ja tehdään asioita toisen puolesta molemminpuolisesti, ja tästä olemme pitäneet kiinni.”

Kun omat rajat tulevat vastaan, Eeva ei epäröi pyytää apua. Jos hän ei ruokakaupassa yletä ottamaan ylähyllyltä haluamaansa, hän pyytää palvelusta vaikka seuraavan hyllyvälikön asiakkaalta. ”En muista, että kukaan olisi koskaan kehdannut kieltäytyä auttamasta. Joskus joku saattaa kuitenkin teeskennellä, ettei muka kuule mua.”

pitäisi valita, valitsisin saman vamman uudestaan. Ei mulle ole mikään pakko päästä pyörätuolista pois.”

Pyörätuoli on Eevan pääsääntöinen liikkumaväline. Tarvittaessa hän pystyy kävelemään lyhyitä matkoja kyynärsauvojen ja jalkoihin kiinnitettävien sääriortoosien avulla. Niillä liikkuessaan Eeva on reisilihastensa varassa. Eevalla on myös kolmipyöräinen sähkömopo, jota hän käyttää huonoilla keleillä.

Eeva pärjää ilman avustajaa, eikä pyörätuoli ole koskaan estänyt häntä tekemästä ja kokemasta. Pikkutyttönä Eeva innostui koristelemaan huonettaan kiipeilemällä kaappien päällä katon rajassa. Teini-iässä hän yökyläili ystäviensä luona salatakseen äidiltä alkoholikokeilunsa. Nykyään Eeva käy keikoilla ja viihtyy eturivissä siinä missä kuka tahansa muukin. Silloin tällöin hän lähtee baariin tanssimaan ystäviensä kanssa.

H2_CMYK.indd 18

”Mun perhe ei ole ikinä pitänyt mun vamma minään tekosyynä. Oon aina saanut tehdä ihan samat asiat kuin muutkin siihen pisteeseen asti, etten enää oikeasti pysty, ja sitten on autettu.”

”Ymmärrän, että mun vamma kiinnostaa, mutta mussa on niin paljon muutakin.”

Pyörätuoli tuo kuitenkin mukanaan rajoitteita. Eeva ei esimerkiksi pysty kuljettamaan yhtä kassia enempää ostoksia.

Arkiaskareiden suorittamiseen Eevalla kuluu enemmän aikaa kuin vammattomilla. Siksi hän oli esimerkiksi koulutöissään muita hitaampi.

Kotona Eevan liikkuvuuden rajoitteet on huomioitu sijoittamalla tärkeimmät

Pyörätuolilla liikkuminen vaatii suunnitelmallisuutta: on tunnettava ratikka- ja bussipysäkit tarkkaan ja tiedettävä, onko kohteessa hissi. Jos Eeva on kotoa poissa useamman tunnin, hänen on varmistettava pääsy invavessaan. ”Joskus haluisin vaan voida ja elää ja olla, ettei tarvitsisi joka hemmetin päivä miettiä, että pääsenkö mä jonnekin mihin mä haluan.”

Muuten niin hymyilevä ja positiivinen Eeva kiukustuu, kun talvi nousee puheenaiheeksi. ”Mä oon niin itsenäinen ja pystyn tekemään melkein mitä vaan niin kauan, kuin lunta ei ole. Ja sitten en yhtäkkiä pääse kodistani metriä pidemmälle. Sitä ei tajua, ellei joudu siihen tilanteeseen. Kaikki kontrolli menee lumen ja riittämättömän aurauskaluston takia.”

Arkisia haasteita suurempia ongelmia ovat ennakkoluulot. Eeva ymmärsi erilaisuutensa siirryttyään yläasteelle. Ala-asteella kyläkoulussa ”Marian ja Antonin pikkusisko Eeva” oli kuin kuka tahansa muu koulun lapsista. Yläasteella pitkistä katseista tuli arkipäivää, ja hänet tunnettiin ”sinä vammaisena Eevana”. Lujien ystävyyssuhteiden syntyminen osoittautui vaikeaksi. ”En tietenkään voi syyttää vain muuta maailmaa. Olin silloin sisäänpäin kääntynyt, ja kun tiedostin sen, musta tuli epävarma. Siitä syntyi sellainen kierre. Tunsin olevani tosi yksin.”

Nuorempana Eevalla oli tarve todistaa uusille tuttavuuksille, ettei hänellä näkyvästä vammasta huolimatta ole päässä vikaa.

14.4.2014 17:11:30

LIIKE 19

Itsetunnon kehittymisen myötä hän on oppinut jättämään omaan arvoonsa ihmiset, joita vamma tuntuu häiritsevän. ”Ne tyypit, jotka tajuaa nauraa mun pöljille puujalkavitseille mun vammaisuudesta, on niitä, joita kannattaa elämäänsä poimia.”

Eeva on kiitollinen siitä, että hänen äitinsä taisteli viimeiseen asti sen puolesta, ettei Eevan tarvinnut käydä erityiskouluja. Eeva uskoo, että erityiskoulu olisi tehnyt hänestä avuttomamman, koska siellä keskitytään kuntouttamiseen. Vammattomien koulut käyneenä hän on saanut kaipaamaansa älyllistä haastetta.

ammattikorkeakoulusta. Töitä hakiessaan hän on törmännyt ennakkoluuloihin. ”Enää en mainitse vammaani hakupapereissa, koska se ei mitenkään vaikuta mun ammattitaitoon. Jos haastattelutilanteesta aletaan perääntyä, kun kysyn esteetöntä pääsyä, tiedän tulleeni syrjityksi.”

Yleisesti vallitsee ajatus, ettei vammaisilta odoteta mitään. Siksi esimerkiksi kotipaikkakunnan sosiaalityöntekijä oli hämmästynyt, kun Eeva ilmoitti menevänsä lukioon eikä siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tänä keväänä Eeva valmistuu sosionomiksi

Eeva on kokenut joutuneensa olemaan monessa tilanteessa edelläkävijä ja opettaja.

Uudet ihmiset saattavat kysyä Eevan vammasta todella suoraan. Siksi Eevan kärsivällisyys on välillä koetuksella. ”Ymmärrän, että mun vamma kiinnos-

H2_CMYK.indd 19

”Pyörätuoli on mun liikkumisväline, ei muuta.”

taa, mutta mussa on niin paljon muutakin.

Pyörätuoli on mun liikkumisväline, ei muuta.”

Eeva ei ole antanut kohtaamiensa ennakkoluulojen ja odotusten määrittää itseään, vaan on oppinut pitämään oikeuksistaan ja tavoitteistaan kiinni. Eevalla riittää sisua mahdottomiltakin tuntuviin tehtäviin. ”Kerran kuljetin 15-kiloisen koiranruokasäkin sähkömopolla, kun apua ei ollut saatavissa. Voi sitä kiroamisen määrää, mutta kyllä mä sen tein.”

Ja jos mikään muu ei ole rautaa, niin ainakin Eevan kädet. Kokeilepa itse kelata pyörätuolilla 14 kilometriä, joka on Eevan matkaennätys.

Haastateltava halusi esiintyä jutussa vain etunimellään.

14.4.2014 17:11:31

20 LIIKE

o n wheels Eeva takes daily walks with her dog Dina, dreams of a permanent job and a road trip in the United States.

T e x t: A i n o T u n k e l o P h o t o s : A k u H äy r y n e n

H2_CMYK.indd 20

Eeva’s worst growth pains began when a friend of hers started dating in the eight grade.

“I wondered whether anyone would ever see me as attractive and interesting – a person they’d want to date. I thought I’d never be good enough for anyone because I wasn’t even close to the beauty standards media keeps feeding us.

Now these grim thoughts seem amusing to the 25-year-old Eeva. As a result of undergone relationships, she has grown into a well-rounded woman who knows her worth. You can see it from her wide smile and sense it from her direct way of speaking.

“I’ve struggled with the same things

14.4.2014 17:11:31

LIIKE 21

might pretend they can’t hear me.”

Getting around in a wheelchair requires being organized. Knowing tram and bus stops and being aware of whether there are elevators is a must. The ever-smiling and positive Eeva gets angry with the mention of winter.

“I’m so independent and can do almost everything when there’s no snow. And then all of a sudden, I’m homebound. Unless you are in that situation, you don’t know what it’s like. You lose all control. “

”Disability or no disability, growing is a similar process for us all.”

Everyday challenges are a much smaller problem than prejudices. Eeva understood her difference when she started lower secondary school. At a small elementary school, Eeva, “the little sister of Maria and Anton”, was like any other student. In lower secondary, she got used to long stares and was known as “the handicapped Eeva”.

Making long lasting friends proved to be difficult.

Generally people tend not to expect much from disabled people. That’s why the social worker of her hometown was surprised when Eeva announced she chose upper secondary school instead of disability pension.

“I no longer mention my disability when applying for jobs because it doesn’t affect my professional abilities one bit. If the other person backs off at interviews when I ask for unlimited access, I know I’m being discriminated against.”

everyone has. But visible difference, which you can’t hide, strengthens your insecurities. Disability or no disability, growing is a similar process for us all.”

Eeva was born with a lower extremity disability. Because of it, she can’t control her legs from the knee down and has no feeling on the skin of the area. This means she can’t feel the socks on her feet but would notice if someone pinched her toe. Eeva makes do without a helper and the wheelchair has never stopped her.

“My disability is one part of me but it doesn’t define me. If I had to choose, I would choose the same handicap again. I’m in no need to get out of the chair.”

H2_CMYK.indd 21

The wheelchair brings limitations with it.

For example, Eeva can’t carry more than one bag of groceries at a time. Everyday tasks take longer for Eeva than for people without disabilities.

At home Eeva’s restrictions have been taken into consideration by placing her most important items in places she can reach. Things she needs help with anyway, such as bed sheets, are placed higher.

When she reaches her own limits, Eeva doesn’t hesitate to ask for help. If she can’t reach something in a store, she’ll ask another customer to give her a hand.

“I don’t remember anyone ever refusing to help me. Sometimes, however, people

Eeva hasn’t let the prejudices and expectations she has faced to define her. Instead, she has learned to hold on to her rights and goals.

She feels she has had to be the forerunner and teacher in many occasions. New acquaintances may ask Eeva about her handicap very bluntly.

“I understand people being interested in my disability, but there’s just so much more to me. The wheelchair is my way of getting around, nothing else.”

When she was younger, Eeva felt the need to prove to strangers that she was normal despite her handicap. As her self-esteem grew, she has learned not to care about those bothered by her disability.

“The people who laugh at the stupid jokes I make about my disability, those are the people worth keeping around.”

14.4.2014 17:11:32

22 LIIKE

H2_CMYK.indd 22

14.4.2014 17:11:32

LIIKE 23

Liikettä joka solulla Kun ihminen lähtee liikkeelle, elimistön tasapaino järkkyy.

Sitten se rakentaa itsensä uudelleen entistä vahvemmaksi.

Teksti: Liisa Järvinen Kuvitus: Sakari Saukkonen

Todennäköisesti juuri nyt istut tai makaat. Sydämesi pamppailee rauhallisesti, hengityksesi virtaa sisään ja ulos.

Kehosi tuntuu toimivan kuin itsestään.

Vaikka ihminen ei liikkuisi tuumaakaan, hänen sisällään tapahtuu koko ajan. Keho koostuu miljardeista soluista, joita joka ikistä pyörittää pikkuruinen energialaitos, mitokondrio. Näissä laitoksissa painetaan työvuoroa kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä ilman taukoja. Tosin osa soluista pääsee helpommalla, sillä liikkumattoman elimistön tasapaino pysyy yllä vähemmälläkin työvoimalla.

Solujen energialaitosten käyttövoima on happi, joka kulkeutuu soluihin veren mukana. Sydän pumppaa jokaisella sykäyksellä annoksen verta, joka virtaa ympäri kehoa ja kuljettaa happea mukanaan.

Kun ihminen rasittaa itseään liikkumalla, elimistön tasapaino järkkyy. Lihasten solut tarvitsevat enemmän käyttövoimaa, kun ihminen ponnistaa tuolista ylös tai ottaa askeleen.

H2_CMYK.indd 23

Sydämen syke kasvaa, jotta happi kulkeutuisi nopeammin veren mukana soluihin.

Verenpaine nousee, mikä saa veren virtaamaan vauhdikkaammin. Elimistö yrittää kaikin voimin pitää huolen, että lihaksissa riittää toimintakykyä.

Reipas kävely saa monilla ihmisillä hengityksen kiihtymään. Hengästyminen on monimutkainen yhdistelmä useita eri asioita. Yksi niistä on se, että lihakset tarvitsevat happea entistä enemmän.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun ihminen alkaa juosta, keho joutuu tositoimiin. Tässä kohdassa yksilöiden erot alkavat näkyä selvemmin. Hyväkuntoinen jaksaa juosta kovempaa ja pidempään, koska keho on tottunut sopeuttamaan itseään rasituksen alla.

Keskeinen erottava tekijä kuntoilijoiden välillä on sydämen toiminta. Tiedetään, että hauis kasvaa, kun nostelee puntteja. Mitä

14.4.2014 17:11:32

24 LIIKE

enemmän käy salilla, sitä isommilla painoilla jaksaa harjoitella. Sydänkin on lihas, joka vahvistuu ja suurenee, kun sitä rasittaa.

Hyväkuntoinen sydän jaksaa pumpata suuremman määrän verta yhdellä sykäyksellä. Tällöin sydämen ei tarvitse sykkiä niin vauhdikkaasti kuin huonokuntoisen.

Hyväkuntoisenkin ihmisen on aikanaan päästettävä kehonsa lepäämään ja toipumaan rasituksesta. Olo on todennäköisesti uupunut, mutta parhaimmillaan fiilis on kuin voittajalla. Liikkumisen aikana elimistössä on erittynyt tukku hormoneja.

Esimerkiksi kortisoli vähentää stressiä, ja endorfiini kohottaa mielialaa.

Kun ihminen lopettaa liikkumisen, elintoiminnot palautuvat pikkuhiljaa normaalitilaan. Hengitys, sydämen syke ja verenpaine tasaantuvat. Elimistö haluaa automaattisesti varautua siihen, että se joutuu kestämään rasitusta uudelleen. Sen takia se alkaa rakentaa itseään vahvemmaksi.

Palautuminen vie joitain tunteja tai päiviä, riippuen rasituksen voimakkuudesta.

Lepo ja ennen kaikkea uni ovat välttämättömiä tässä vaiheessa. Niiden aikana elimistön ei tarvitse käyttää kaikkia voimavaroja tasapainon ylläpitämiseen, joten sillä on mahdollisuus suorittaa korjaavia toimenpiteitä.

Keho todella toimii kuin itsestään. Se pyrkii jatkuvasti pitämään yllä tasapainoa – tosin mahdollisimman vähällä työllä. Jos elimistöä ei rasiteta, osa soluista on jatkuvasti lomalla. Hommahan hoituu pienemmälläkin miehityksellä.

Kun ihminen harrastaa liikuntaa monipuolisesti, laiskottelevatkin solut joutuvat töihin ja kehittyvät pian entistä tehokkaammiksi. Keho jaksaa paremmin arjessakin, kun sillä on palkkalistoillaan ahkeria soluja.

Juttua varten on haastateltu liikuntatieteiden tohtoria Juha Peltosta ja liikuntalääketieteen erikoislääkäriä Stefan von Knorringia Helsingin Urheilulääkäriasemalta. Lähteenä on käytetty lisäksi Marita Sandströmin ja Jarmo Ahosen teosta Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.

Happea soluille Jotta solut saavat tarpeeksi happea, varmista, että hyödynnät keuhkojesi suorituskyvyn kokonaan.

Hengitä sisään.

• Jos hartiat ja ylärintakehä kohoavat ylöspäin, hengitys on epätaloudel- lista. Keuhkot täyttyvät vain yläosasta, jolloin hapensaanti rajoittuu.

• Jos vatsa pullistuu, hengitys on oikeaoppista. Keuhkot tuulettuvat alaosia myöten, ja hapensaanti on tehokasta.

H2_CMYK.indd 24

14.4.2014 17:11:33

LIIKE 25

Jäädäkö vai eikö jäädä Suomalaisista korkeakouluista valmistuu yli 2000 ulkomaan kansalaista vuosittain. Heistä vain noin joka toinen työllistyy Suomeen.

Miten saisimme loputkin ulkomaalaiset opiskelijat jäämään tänne?

T e k s t i : Ta n e l i S av e l a KUVI T US : S a k a r i S a u k k o n e n

H2_CMYK.indd 25

14.4.2014 17:11:34

26 LIIKE

”En pysty selittämään, miksi olen vielä täällä, mutta rakastan Suomessa asumista.

Suomi on kaunis maa, ihmiset ovat mahtavia ja täällä on hyvä asua”, sanoo Oludayo John Oguntoyinbo.

Oguntoyinbo, 33, on kotoisin Nigeriasta.

Hän opiskeli Vaasan ammattikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa ja jäi Suomeen valmistuttuaan. Nyt hän työskentelee osa-aikaisena laboratorio-opettajana, koska halusi antaa jotain takaisin hänet kouluttaneelle maalle.

Työnsaanti ei kuitenkaan ole helppoa.

Monet Oguntoyinbon opiskelukaverit ovat lähteneet ulkomaille töihin, koska heillä ei ollut tulevaisuutta täällä. Vaikka kaikki ovat saaneet koulutuksen huippuyliopistossa Suomen parhailta opettajilta, eivät suomalaiset yritykset tunnu pitävän sitä arvossa.

Ulkomailla suomalaista koulutusta arvostetaan selkeästi enemmän. ”Viisi opiskelukaveriani lähti heti valmistuttuaan Australiaan. Siellä yliopistostani valmistuneille tarjotaan ilmainen työviisumi. Se kertoo aika paljon suomalaisen koulutuksen arvostuksesta”, Oguntoyinbo sanoo.

Haaga-Heliassa opiskeleva ja HELGAn kansainvälisistä asioista vastaava latvialainen Austris Štāls, 20, on samoilla linjoilla. ”Edes siivoaminen ja hampurilaisten paistaminen ei onnistu, paitsi jos on täysin koulutettu ammattilainen. Silloinkin pitäisi työskennellä täyspäiväisesti, mikä ei opiskelijalta onnistu.”

Eduskunnassa on suunnitteilla EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Štāls ei pidä ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden lukukausimaksuja hyvänä ideana. Hän olettaa Suomessa käyvän saman kuin Tanskassa, jossa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tippui neljännekseen lukukausimaksujen myötä. ”Jos ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät saa ilmaista koulutusta täältä, he etsivät sitä jostain muualta.” Štāls haluaa myös muistuttaa, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat Suomelle taloudellisesti edullisempia kuin kotimaiset korkeakouluopiskelijat.

H2_CMYK.indd 26

”Päättäjät eivät ymmärrä, että koulutuksemme hinta on sama kuin suomalaisten, mutta maksamme valtiolle vähemmän.

Emme ole oikeutettuja samoihin etuuksiin.

Kela ei maksa vuokraamme, mutta tuomme rahaa tänne kotimaastamme. Kun käymme töissä, tuomme myös lisää verotuloja.”

Lakialoitteeseen on kirjattu kohta, jonka mukaan lukukausimaksut palautettaisiin opiskelijoille verohelpotuksin. Ehdotus ei saa Oguntoyinboa puolelleen.

Hänen mielestään koulutuksesta maksavan opiskelijan tulisi nähdä maksujen syyt ja hyödyt. Tähän tarvittaisiin varmistus siitä, että koulutuksestaan maksanut opiskelija työllistyy Suomeen. ”Ihmiset kyllä tulevat tänne ja maksavat maksut, kun tietävät olevansa työllistettäviä.”

Jos ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden halutaan jäävän Suomeen, tulee yrityksiä rohkaista heidän palkkaamisessaan. Vaihtoopiskelijana Norjassa ollut Oguntoyinbo tietää tämän omakohtaisesti. ”Tiedän, että taidoissani ei ole mitään vikaa, sillä sain työhaastattelun Norjassa vain kolme päivää saapumiseni jälkeen.

Täällä tuntuu, että nimeni seulotaan pois heti hakuvaiheessa.”

Vaikka Austris Štālsin asuminen on sujunut Suomessa hyvin, pienet asiat vaikeuttavat ulkomaalaisen elämää. Esimerkiksi pankissa asioiminen ei suju yhtä helposti kuin kotimaassa. ”Latviassa kävelen pankissa ensimmäiselle vapaalle tiskille ja saan asiani hoidettua.

Täällä minun pitää varata aika pankkiin ottamalla sinne yhteyttä, jotta he voivat ottaa minuun yhteyttä myöhemmin.”

Byrokratia voisi Štālsin mielestä olla suoraviivaisempaa. Ulkomaalainen ei esimerkiksi voi saada suomalaista puhelinliittymää ennen kuin on asunut Suomessa kaksi vuotta. Ja prepaid-liittymänkin minimilataus on 10 euroa. ”Eihän se nyt aivan hirveältä tunnu, mutta uskokaa pois, se voi todella pilata päivän.”

Kummatkin miehistä kuitenkin pitävät Suomessa asumisesta. ”Olen melko toiveikas tulevaisuudestani Suomessa”, Austris toteaa.

Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa • Ulkomaalaisten tutkinto-opis- kelijoiden määrä Suomessa tuplaantunut 2000-luvulla • Yli puolet kansanedustajista allekirjoittanut lakialoitteen, joka toisi lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopu olelta tuleville opiskelijoille • Ulkomaalaisten tutkinto-opis- kelijoiden määrä tällä hetkellä noin 20 000 opiskelijaa • Arvioiden mukaan ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita olisi Suomessa vuonna 2025 noin 60 000 • Haaga-Heliassa 1082 ulkomaa- laista tutkinto-opiskelijaa, joista 810 ETA-maiden ulkopuolelta

14.4.2014 17:11:35

LIIKE 27

Sho u ld I s tay or sh ould I g o ?

Every year over 2000 foreign citizens graduate from Finnish universities. However, only half of the graduates are employed in Finland after graduation. What could we do to make the rest of the foreign students to stay here? t e x t: Ta n e l i S av e l a i l l u s t r at i o n : S a k a r i S a u k k o n e n

“I can’t explain why I didn’t leave. But I love it here. Finland is a very beautiful country and the people are wonderful.”

Oludayo John Oguntoyinbo, 33, is originally from Nigeria. He studied in Vaasa University of Applied Sciences and in Aalto University and stayed here after graduation.

Now he’s working as a part-time Laboratory Course Teacher in his former university because he wanted to give back to the country that had given him so much.

Getting a job hasn’t been easy. Many of Oguntoyinbo’s fellow students left to work abroad. Even though they all have been studying in the top universities, Finnish companies don’t seem to appreciate it.

Austris Štāls, 20, a Latvian Haaga-Helia student in charge of student union HELGA’s international affairs, agrees.

“As for getting a job, at least part time, it’s quite difficult if you don’t speak Finnish.

You can’t even get a job flipping burgers.

If you’re a highly skilled professional it is entirely different, but sadly it only applies if you’re working full time, which is not an op-

tion for students. So either you do odd jobs and survive on barter or learn Finnish fast!”

The Finnish parliament is planning on introducing tuition fees for students from outside of EU and EEA countries wanting to study in Finnish universities. Štāls thinks that Finland will follow in Denmark’s footsteps. The number of foreign students in Denmark decreased by 75 per cent after introducing tuition fees.

“If the non-EEA students can’t get their education for free here, they’ll go someplace else.” Štāls wants to remind everyone that international students are cheaper for Finland than domestic university students.

“What the officials are not realizing is that we, international students, cost exactly the same to educate, but cost less than Finnish students because we’re not entitled to the same benefits from Kela.”

The parliament has also been planning on paying back the tuition fees to the students by tax reliefs if they stay and work

in Finland after graduation. The proposition doesn’t convince Oguntoyinbo.

“Believe me, people will come here and pay the fees if they see that they are employable.”

Finnish companies need to be encouraged to hire international staff as well. As a former exchange student, Oguntoyinbo has firsthand experience.

“When I was in Norway for exchange, I got a job interview within three days. Here in Finland, my name has been screened out even before interviews.”

Austris Štāls feels that the Finnish bureaucracy could be more streamlined.

A foreigner is not entitled to a Finnish telephone number until having lived here for two years.

All the inconveniences aside, both men really like living in Finland. Štāls even feels hopeful.

“In general I’m quite optimistic about my future in Finland.”

Foreign students in Finland • The amount of foreign degree students in Finland has doubled during the 2000’s • Over half of the members of parliament have signed a bill that would bring tuition fees for students out side of EU and EEA countries • The number of foreign degree students in Finland is now 20 000 • According to some estimates, the number of foreign degree students in Finland would be 60 000 by the year 2025 • In Haaga-Helia there are 1082 foreign degree students of which 810 are from outside of EEA countries

H2_CMYK.indd 27

14.4.2014 17:11:35

H2_CMYK.indd 28

14.4.2014 17:11:35

LIIKE 29

Luottokuskit Ilman heitä työ-, koulu- ja vapaa-ajan matkaamisemme olisi mahdotonta. Keitä ovat joukkoliikenteemme liikuttajat?

T EKS T I : E v e l i i n a l i n k o h e i m o , n o r a s av o l a i n e n j a a i n o t u n k e l o KUVAT: AKU HÄY R Y NEN

SAMULI RASIMUS, 29 6 vuotta metrokuljettajana ”Työni on itsenäistä, eikä tarvitse stressata. Joskus työn yksinäisyys korostuu. Tuo koppi on silloin aika huono paikka, ajatukset vain velloo päässä, kun ei ole ketään toista kenelle jutella. Toisaalta olen löytänyt kihlattuni täältä työpaikalta.”

H2_CMYK.indd 29

14.4.2014 17:11:36

30 LIIKE

LEENA KOIVUNIEMI, 28 2 vuotta veturinkuljettajana ”Meillä veturinkuljettajilla on ihan oma kieli. Vain rautatieläinen ymmärtää toista. Me ollaan aika näkymättömiä, ei ihmiset ajattele meitä. Juna vain liikkuu ikään kuin itsestään. Kuskit haluavat aina hoitaa työnsä hyvin ja olla aikataulussa.”

H2_CMYK.indd 30

14.4.2014 17:11:37

LIIKE 31

SEPPO MAJURI, 66 32 vuotta linja-autonkuljettajana ”Paras hetki on, kun työpäivän saa päättymään niin, että kaikki on mennyt hyvin. Täällä on aina lähellä se, että saattaa sattua kolari tai jotain. Liikennettä on paljon, joten hirveän tarkkana täytyy olla. Mä oon jo ammattilainen tässä.

Mä osaan ajaa bussia ja käsitellä matkustajia, niitäkin on monenlaisia. Minusta on mukavaa olla töissä.”

H2_CMYK.indd 31

14.4.2014 17:11:37

32 LIIKE

IRINA BERKKHAL’D, 24 ensimmäistä vuottaan raitiovaununkuljettajana ”Mun lempiratikkareitti on 9. Se reitti menee niin, että näkee koko keskustan ja maisemat vaihtuu. Siinä on sitä jotain, se on monen kuljettajan lempireitti.”

H2_CMYK.indd 32

14.4.2014 17:11:38

LUE H2 VERKOSSA! READ H2 ONLINE! issuu.com/h2-lehti

HelGa maGaZiNe

helga magazine

2/2013

HELGA MAGAZINE

2/2013

1/2013

Kaunis Mieli

kEhonsa vanki

illUUsiOiden ykkösnainen nOOra karma avaa mentalismin salOja

transmiEs mio kivElä kErtoo, miltä tuntuu Elää väärässä kEhossa

KARVAPALLO NIMELTÄ JOONAS RINTA-KANTO

koulun jälkEEn karaokEEn

miEhEt puhuvat FEminismistä

h2_painovalmis.indd 1

30.10.2013 17:37:25

Haalarisankarit baarien Hampaissa

MINIYKSIÖ KASVAA SALAPIILOILLA

mikä nyt ärsyttää, jUHa vUOrinen?

DOKUREALITYSSA KAMERA KULKEE IHAN IHOLLA

h2_2013_kannet.indd 1

9.4.2013 15.03

9.1.2013 11:13:38

Kenkiä koivusta ja lehmän nahasta uusi palsTa

PAidAt Pois, PoJAt!

Kaupunki muuttuu kasvimaaksi

Oivaltavat opinnäytetyöt esittelyssä

Hyväntekijöitä Vierumäellä

mUsiiKin diGitAAlinen dilemmA

Nettipiratismi riehuu enGlish

Café lingua combines friends and learning

Natalia Tolmatsova laukoo valkoisesta roskaväestä kansi.indd 1

kansi.indd 1

eKoloGinen terhi PÖlKKi

3/2012

Joulu drag-mausteilla

Helga magazine

Olavi UUsivirta ja Uran välitilinpäätös

kaDonnEEt olYmpialajit

Teppo vapaus

Kirjoittava kulkuri ei vähästä hätkähdä

kauhaT kierToon

Restonomiopiskelijat valtasivat keittiön

VAPAUs 30.10.2012 15:45:10

kansi ja vapaus_final.indd 1

HElGA MAGAZiNE THE FREEdOM issUE 1 02/2012 12.4.2012 21:36:58

MUUTOS TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 1

HELGA MAGAZINE THE CHANGE ISSUE 1 01/2012 14.12.2011 10:58:44

hienosToalueen pahis Räppäri Redrama avasi kotinsa ovet

”riiTTääkö uskallus, riiTTääkö kieliTaiTo?”

Kokemuksia työharjoittelusta ulkomailla

kuuluuko prosTiTuuTio opiskelijan arkeen?

”Tienaan varmasti paremmin kuin keskivertoopiskelija”

KaTU H2_2_2011.indd 1

H2_CMYK.indd 33

hELGa MaGaZInE ThE STREET ISSUE 02/2011 1 26.10.2011 21:15:57

unelMa H2_1_11_FINAL.indd 1

helga MagaZine the dreaM iSSue 01/2011 1 13.4.2011 11:18:41

maailma H2_4_10_2611.indd 1

helga magaZine the woRlD issue 04/2010 1 29.11.2010 11:01:23

14.4.2014 17:11:45

34 ELÄ

m i hin kann at ta a m e n n ä Tu lev i a tapahtum ia Teksti: Eveliina linkoheimo

Tov e J a n s s on - ju hlan äy t t ely

Ma a il m a kyl ä ssä

Ate n e u m in tai d emu seo, H e l s in k i 1 4 . 3.–7.9.

Ka isa nie m e n puisto & Rautatie ntori, 24.5.–25.5.

La a j a n äy tte l y esittelee Muumien l u o j a n u ra a ta i demaalarina, kuvitta j a n a , kirj a i l i j ana sekä pilapiirrosten te ki j ä n ä .

Poikk itaiteellis en k ulttuurifes tivaalin tämä n vuoden teemat ovat ilmas to ja La tinalainen A merik k a. L uvas s a ainak in mus iik k ia, tans s ia, teatteria, kesk us teluja ja ek s oottis ta ruok aa.

h e l s in k i s a mba carn eval H e l s in g in k esk u sta, 7.6.

B ra sil i a va ll o i ttaa Helsingin kadut, kun sa mb a ko u l u t kisaavat karnevaalisamb a n Su o me n m estaruudesta.

K a l l io Bl o ck Part y K a l l io, H e lsi n k i , 2.8.

Ka l l i o -l i i kke e n järjestämä korttelijuhla ke rä ä ih mi se t k adulle. Tarjolla ainakin m u si i kki a ja hyvää fiilistä.

F u l l M o o n Dan c e Fest i val P y h ä j ä rv i , 20.–24.7.

Ny ky ta n ssi fe stivaalin ohjelmistossa on u u tta lu ov i a ja kokeellisia teoksia.

H2_CMYK.indd 34

Wake Uim a sta dion, He l sinki, 7.6.

Suom en ens immäinen s urffihenk inen Wake- k aupunk itapahtuma haluaa nostaa ves iurheilun näkyville s uomalaise en k atuk uvaan.

Et no-Espa Espl a na di, He l sinki, 11.8.–21.8.

Nyky k ans anmus iik k itapahtuma täyttää 10 v uotta. Kons ertteja k uullaan E s pan lavalla.

Na iste n Kym ppi He l singin ke skusta , 25. 5.

I loinen ja elämyk s ellinen l i i k u n t a t a pahtuma k aik ille nais ille . J u o k s e , hölk k ää tai k ävele kymme n e n k i l o metriä omaan tahtiin.

Midnigh t Sun F il m Fe sti va l Soda nkyl ä , 11.–1 5. 6.

S odankylän elok uvajuhlil l a n äy t e t ä ä n leffoja neljäs s ä es itys pa i k a s s a y m p ä r i vuorok auden.

F unrun – Vä rie ste j uoksu Mm . La hti 23.8., T ur ku 30. 8 S uomen värik k äin liik unt a t a p a h t u m a on juok s uk ilpailu ilman k i l p a i l u a .

J uok s u k annattaa aloittaa va l ko i s e s s a paidas s a, s illä es teitä yl i t t ä e s s ä s i s aat päälles i värijauhetta .

Su ure t Ol ue t – Pie ne t Pa nim ot

Tikkuril a F e stiva a l i

Rautatie ntori, H elsinki, 24.7.–26.7.

Hie kka ha rj un urhe il upuisto, 1.–2.8.

Suom en k attavin olut- ja pienpanimotapahtuma. Tarjolla on olutta, s iidereitä ja s ahtia, mus iik k ia ja herk ullis ta ruokaa.

I k ärajaton fes tivaali tuo Va n t a a l l e es iintyjinä muun muas s a M i c h a e l M onroe, S c andinavian M u s i c G r o u p , Pariis in Kevät, Pentti Kur i k a n N i m i päivät, A pulanta s ek ä K a i j a Ko o .

14.4.2014 17:11:45

ELÄ 35

Päällä turkoosin veden

Uusi vesiliikuntalaji SUP Fit haastaa ja hikoiluttaa syksystä kevääseen. Kaiken lisäksi se on hauskaa.

T e k s t i : E v e l i i n a Pa r i k k a K u vat: A k u H äy r y n e n

”Hartiat alas, keskivartalo aktiiviseksi, polvet rennoiksi ja paino alhaalla.”

Huojun sinisen lainelaudan päällä. Ohjaaja Heidi Haimin neuvot halkovat pienen uimahallin kostean ilman läpi. Alkulämmittelyä säestää reipas taustamusiikki.

Suomen Yhteiskoulun altaalla on meneillään Erimoverin järjestämä SUP Fit -tunti.

H2_CMYK.indd 35

Laji on suppauksesta eli seisten melonnasta kehitetty ryhmäliikuntamuoto, joka perustuu SUP-laudan päällä tehtäviin lihaskuntoja kehonhallintaliikkeisiin.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta pelkkä pystyssä pysyminen on jo haastavaa. Oikeastaan koko harjoituksen teho piilee siinä, että liikkuja saa pidettyä itsensä laudan

päällä. Etenkin keskivartalon ja jalkojen lihakset joutuvat tunnilla koetukselle. ”SUP Fit on koko kropan treeni. Syviä lihaksia käytetään joka liikkeessä. Tasapainon pitää pysyä koko ajan, vaikka tehdään kyykkyjä tai punneruksia”, sanoo Haimi.

Itseni lisäksi tunnilla on kaksi muuta ensikertalaista. Ilmapiiri on vapautunut

14.4.2014 17:11:46

36 ELÄ

”Tunti kehittää tasapainoa tehokkaasti, ja lautaan tottuu nopeasti.”

ja innostunut. Elina Sepän horjuntaa siivittävät karjaisut huvittavat ja saavat myös naurulihakset aktivoitumaan. Linnea Jokistakin hymyilyttää, vaikka törmäilen laudallani hänen omaansa. ”Yksi pääjutuista on, että tämä on hauskaa. Olemme pyrkineet pitämään suppauksesta tutun surftaustan mukana, jottei tämä olisi sellaista totista hiki hatussa punnertamista. Ja tottakai treenin on oltava myös tehokasta, jotta lajissa pääsee kehittymään.

Haastettahan pystyy aina lisäämään”, Haimi toteaa.

Laudalla keikkuminen saa hikikarpalot valumaan pitkin ohimoa. Olemme asettuneet joogasta tuttuun soturi- eli käyntiasentoon. Venytys polttaa pakaroissa ja reisissä, mutta tasapaino pitää. Perusasennon oppii säilyttämään yllättävän nopeasti, ja laudan liikkeitä tottuu ennakoimaan.

SUP Fit ei ole pelkkää lihasvoiman ja kehonhallinnan harjoittamista, vaan siihen on yhdistetty myös liikkuvuutta kehittäviä

H2_CMYK.indd 36

osuuksia toisesta Erimover-tuotteesta, SUP Balancesta.

Joogaa tämä ei kuitenkaan ole. ”Nyt viimeistään joudutte kastumaan”, huikkaa Haimi ja kehottaa meitä tiputtautumaan lantiosta alaspäin veteen. Ylävartalo lepää käsien varassa laudan päällä. ”Sieltä punnerratte itsenne ylös seisaalleen ja tiputtaudutte takaisin alas. Ja lähtee!”

Musiikki muuttuu vauhdikkaammaksi.

Kampean vedestä laudalle ja seisaalleen.

Ensimmäinen. Toinen. Kolmas. Maitohappoa syöksyy lihaksiin, alan seota laskuissa.

Neljä. Vai viisi? Lopulta kappale loppuu ja saamme levätä. Mutta vain hetken ennen seuraavaa liikettä.

SUP Fit -tunti koostuu kyykky- ja vastuskuminauhaharjoitteista, useammasta sykkeenkohotusosuudesta sekä kevyemmästä ja rankemmasta kehonhallintavaiheesta.

Sekä laudan eri osia että veden vastusta käytetään aktiivisesti hyödyksi. ”Pienillä tukipinnoilla ja nopeilla

vaihdoilla saa enemmän haastetta”, kertoo Haimi. ”Kaikissa laudoissa on kiinni myös vastuskuminauha. Siitä saa hyvän treenin, ja se lisää kehonhallintaa sekä tuo pientä vaihtelua harjoitukseen.”

”Meillä on käynyt kaikenikäisiä testaamassa lajia, ja se sopii niin nuorille kuin aikuisille.”

Erilaisia lattia- ja vesiliikuntatunteja tarjoava Erimover lanseerasi SUP Fit ja Balance -tuotteensa tammikuussa. Yritys on yksi ainoista, jotka tarjoavat suppausta ja sen erikoismuotoja Suomessa ympärivuotisesti.

Sisäaltaiden ansiosta niin surffarit, suppaajat kuin tavalliset liikkujat pääsevät pitämään lautatuntumaa ja kuntoa yllä

14.4.2014 17:11:46

ELÄ 37

SUP-laudan päällä yksinkertaisetkin liikkeet vaativat keskivartalon syvien lihaksien hallintaa.

myös talvikaudella. 25 metrin pituisessa altaassa on tilaa kahdeksalle osallistujalle, ja leveämmille laudoille mahtuu jopa kaksi jumppaajaa. Tunnille osallistuminen ei vaadi erikoisosaamista. ”Meillä on käynyt kaikenikäisiä testaamassa lajia, ja se sopii niin nuorille kuin aikuisille”, Haimi vakuuttaa.

Kesällä Erimover pystyttää SUP-leirin sekä Hietaniemen uimarannalle että Sääksijärvelle. Perinteisen retkimelonnan lisäksi yrityksellä on suunnitelmissa järjestää SUP-poolopelejä pienryhmille. SUP Fit ja Balance -tunteja on tarjolla kesäkauteen asti, minkä jälkeen ne jatkuvat jälleen syksyllä sisäaltaissa.

Laineet keinuvat allani, kun melon verkkaisesti kohti altaan reunaa. Lihakset tärisevät treenin jäljiltä. Annan laudan lipua poikki turkoosin veden.

H2_CMYK.indd 37

Mikä?

SUP = Stand Up Paddling eli suppaus on seisten melontaa surflautaa muistuttavan laudan päällä. Laji on surffauksen kantamuoto ja lähtöisin Hawaijilta.

Syvä lihas = Syvät lihakset ovat asentoa ja ryhtiä ylläpitäviä lihaksia. Syvät lihakset ovat kestäviä ja voivat siksi pitää asentoa yllä pitkään. Tärkeimpiä niistä ovat muun muassa poikittainen vatsalihas ja lapojen alasvetäjälihakset.

Käyntiasento = Käyntiasennossa toinen jalka on edessä ja toinen suoraksi venytettynä takana. Asennossa hallitaan tasapainoa syvillä lihaksilla, ja siihen voidaan lisätä käsien erilaisia liikkeitä.

Tukipinta = Tukipinta on ruumiinosan SUP-lautaan koskettavien kohtien välinen alue. Kahdella jalalla seistessä tukipinta muodostuu jalkapohjista ja niiden välisestä alueesta. Mitä kapeampi tukipinta, sitä vaikeampi laudalla on pysyä.

14.4.2014 17:11:47

38 ELĂ„

Hidden treasures in Helsinki T e k s t i j a k u v i t u s : L a u r a h yyt i ä i n e n

Nuuksio, Espoo Ihana Kahvila, Sompasaari

Kino Engel

Hietsu Market Hall

Skiffer, Liuskasaari

Pihlajasaari

H2_CMYK.indd 38

Cycling is a great way to discover hidden places and surrounding nature in Helsinki. Biking is very easy since Helsinki has a fairly good bike lane network.

Cyclists can use one-way cycle paths or bicycle lanes separated from the traffic lanes, which are marked. As most Finns own a bike, you can borrow one from a fellow student. You can also start your exiting journey from rent-a-bike shop, such as: - Ecobike.fi - Greenbike.fi - Kuinoma.fi (special mountain bikes)

14.4.2014 17:11:47

ELÄ 39

Hidden islands: Pihlajasaari

Hidden restaurant: Skiffer at Liuskasaari

When the weather is nice and sunny, head towards Pihlajasaari. The boat sets off near from the popular Cafe Carusel in Merisatamanranta. The fee of the short trip is approximately five Euros, no student discounts.

Life is not only about hard work. In Helsinki, the islands nearby are the best way to relax. Take a boat from Merisatamantori to Liuskasaari. Skiffer offers ”liuska”, which is pizza in their language. Their speciality, are the toppings, which somewhat untraditional. How does this sound: a liuska with vendace-black pudding sausage-apple? Or then choose a bit more traditional toppings: strawberries with goat cheese and pinja nuts. Liuskasaari is located next to Uunisaari, a popular sunbathing and swimming area and a picnic spot. There is a bridge from Liuskasaari to Uunisaari, so you can easily hop from one island to another.

Pihlajasaari is a former villa island that is now an outdoor recreational area. It still has a few old villas, wooded areas, groves and beaches. Pihlajasaari is a quite popular place to sunbathe, so during the warmer days the island is packed. However, the island is fairly large, so there is room for everyone.

If the sandy beach is too crowded you can try the naturist beach on the eastern part of the island.

There is a kiosk and a restaurant on the island but the best way to really enjoy the day is to have your own picnic. There are three cooking shelters with firewood places, so you can grill your own “makkara” by the fireplace. During the weekends you can also stay overnight in the camping area.

Hidden movie theatre: Kino Engel During the summer season, Kino Engel has a small movie theatre in the inner courtyard of Café Engel. This outside summer theatre shows mainly great indie movies. It is also the one and only theatre in Helsinki where you can drink wine or beer while you enjoy the movie. Engel is very popular, so reserve your tickets beforehand. Just remember Finnish cool summer nights and wear something warm. Kino Engel has also blankets to warm you up.

Aleksanterinkatu 26

Liuskasaari and Uunisaari

Go hiking!

Nuuksio National Park If you are looking for tranquillity, head to Nuuksio, Espoo. Only a few miles away from Helsinki you can find the unspoiled nature of Nuuksio National Park. Inhale the fresh air and explore the Finnish wilderness. Choose your way of relaxation in the wilderness; climbing, picking berries and mushrooms, swimming or trekking. Nuuksio has great camping spots and shelters for cooking. Stay overnight in a tent or lean-to shelter.

While you are in Nuuksio, you must visit the Haltia visitor centre. The Finnish Nature Center Haltia brings all of Finland’s nature under one roof. Haltia’s exhibitions take you on a nature trip to all corners of Finland and you get to experience the best of all 37 National Parks. The most stunning natural gems from across Finland are found under Haltia’s roof.

Haltia, Nuuksiontie 84, Espoo

H2_CMYK.indd 39

Hidden prices: Hietalahti “Hietsu” flea market and Market Hall At Hietalahti market square you’ll find a popular outdoor flea market. Just make sure you get there early, since the best discoveries are gone before noon. Remember to bargain. Rough treasure hunting and negotiations make you hungry, but luckily the “Hietsu” hall and the old butcher shop Roslund conveniently offer the best burgers in town. All you meat lovers out there; the burger costs 12 Euros, but it’s worth every cent.

Hietalahden kauppahalli, Lönnrotinkatu 34

Hidden café: Ihana Kahvila Ride your bike towards Kauppatori and from there to Kalasatama. You will find a wonderful container café Ihana Kahvila in the edge of Kalasatama and Sompasaari point. Kalasatama is still a wasteland area and it is undergoing a major development process. The 800 meter long graffiti fence leads you to the café. You can also ask directions from the numerous skateboarders. The wonderful waterfront café offers organic food and drinks. The best way to enjoy yourself is to chill in the hammocks and watch Helsinki from a different angle. Ihana Kahvila does good for your body and soul.

Ihana Kahvila, Nihtikuja, Sompasaari (Kalasatama)

www.hel.fi www.visithelsinki.fi www.visitespoo.fi www.haltia.com www.outdoors.fi/nuuksio

14.4.2014 17:11:47

40 ELÄ

Kivijääpalat

Kamelikannu

Oletko kyllästynyt juomaan vetisiä, jääpalojen laimentamia juomia? Nämä uudelleen käytettävät kivijääpalat ovat ratkaisusi. Jäädytä kivipalat pakkasessa ja lisää juomalasiin.

Jäähdytetyt kivijääpalat sopivat myös turvonneiden silmäpussien hoitamiseen! LP

Tunisialainen kamelikannu sekoittaa kesäjuomasi. Kannussa on kaksi aukkoa, toinen päällä ja toinen pohjassa, joihin voit kaataa eri juomia. Kääntele kannua ja kaada valmis juoma suoraan lasiin. Tämä shaker on oiva keskustelunavaaja juhlissa kuin juhlissa. TS

Ihan Kiva Sarjassa toimitus tykkää asioista K u vat: E v e l i i n a L i n k o h e i m o j a E v e l i i n a Pa r i k k a

Joogapalikka

Matkakaiutin

Onko selkäsi jumissa? Joogapalikka on selkävaivaisen arjen pelastaja, ja se sopii myös niille, jotka eivät ole tutustuneet joogan saloihin.

Palikka kulkee helposti mukana. Aseta palikka lattialle ja mene makaamaan sen päälle siten, että palikka jää lapaluidesi väliin. AT

Taskukokoinen matkakaiutin on ehdoton varuste kesän puistotteluissa. Bluetooth-yhteys sallii musiikin kuuntelun ja biisien vaihtamisen langattomasti älypuhelimen ohjauksella. Viltti sivuun, sukat jalasta ja tanssimaan! EP

H2_CMYK.indd 40

14.4.2014 17:11:48

ELÄ 41

Uusi a näkökulmia o pi ske l u un maailmalta Työharjoittelu ulkomailla kasvattaa henkisesti ja ammatillisesti, toteaa Madeleine Jalava.

Työnaantajatkin arvostavat maailmalla karttuneita kokemuksia.

T e k s t i : N o r a S av o l a i n e n k u va : M a d e l e i n e J a l ava n a r k i s t o

Haaga-Helia on Suomen korkeakoulujen kärjessä kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa. ”Vuonna 2013 yli kolmeksi kuukaudeksi ulkomaille opiskelemaan tai harjoitteluun lähti 551 opiskelijaa, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuonna 2012”, kertoo Haaga-Helian kansainvälisten asioiden koordinaattori Marjo Hiisijärvi. ”Mahdollisuuksia opiskelijavaihtoon on paljon, noin 200 korkeakoulupaikkaa ympäri maailman”, hän sanoo.

Madeleine Jalava, 23, opiskelee liiketaloutta Pasilan toimipisteessä kolmatta vuotta. Madeleine pohti ulkomaille lähtöä pitkään. Kun hän näki koulumme MyNetsivustolla ilmoituksen harjoittelupaikasta Suomen New Yorkin pääkonsulaatissa, hän innostui välittömästi. Madeleine pääsi

H2_CMYK.indd 41

haastatteluun ja hänet valittiin uudeksi harjoittelijaksi pääkonsulaatin konsuli- ja kansalaisuuspalvelutiimiin. ”Työnkuvaani kuuluu viisumi-, oleskelulupa- sekä passiasiakkaiden asiakaspalvelu.

Tämän lisäksi hoidan puhelinkeskusta ja toimin vastaanottovirkailijana. Paikan päällä työ on osoittautunut paljon mielenkiintoisemmaksi ja haastavammaksi, kuin etukäteen ajattelin”, Madeleine kertoo.

Uuden kodin Madeleine löysi helposti, sillä hän pääsi muuttamaan edellisen harjoittelijan asuntoon. ”Hän perehdytti minua täällä ensimmäisen viikon, ja asuin sen aikana asunnossa, jonka löysin Airbnb-sivuston kautta. Hoidin muut tarvittavat käytännönjärjestelyt, kuten viisumin ja vakuutukset itse.”

Amerikka oli Madeleinelle entuudestaan

vieras kohde ja lähteminen oli hyppy tuntemattomaan. Sopeutuminen on kuitenkin ollut kansainvälisen ilmapiirin ja suvaitsevaisuuden vuoksi helppoa. Ihmiset ovat avoimia ja uusia kontakteja on ollut helppo luoda.

Vapaa-ajan ongelmia Madeleinella ei ole ollut, eikä koti-ikävä ole vaivannut. ”New Yorkin elämäntyyli on hyvin nopeatempoista ja aktiivista. Kaupungista löytyy todella paljon tekemistä ja nähtävää.”

Oleskelunsa New Yorkissa Madeleine rahoittaa koululta saamallaan apurahalla ja lisäksi hän saa opintotukea. ”Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että kokemus on itsenäistänyt ja kasvattanut minua sekä henkisesti että ammatillisesti”, Madeleine iloitsee.

14.4.2014 17:11:48

42 ELÄ

Videopelien naiset p ela st et tav i a r e p pa n o i ta vai r oh k e i ta s a n k a r e i ta ?

Teksti: Niina Kinnunen Kuvitus: Maija Kranz

Naishahmot on pitkään esitetty videopeleissä lähinnä pelastettavina prinsessoina, uhreina tai vähäpukeisina keikistelijöinä. Naiskuva muuttuu hiljalleen, ja yhä useammin peleissä seikkailevat vahvat naissankarit.

Peleissä naishahmoille on varattu tietyt roolit, joihin heidät on helppo asettaa. Nainen esitetään usein mieheen turvautuvana hahmona, joka seuraa tapahtumia sivusta.

Räikeimmillään naiset kuvataan pelkkänä silmänruokana. Hahmoja seksualisoidaan esimerkiksi korostetuilla naisellisilla

H2_CMYK.indd 42

muodoilla, paljastavilla vaatteilla sekä naisen vartaloon keskittyvillä kuvakulmilla. ”Vaikka hahmo olisi lähtökohdiltaan hyvä, se saatetaan silti seksualisoida ikään kuin varmuuden vuoksi”, Nörttitytöt-blogin päätoimittaja Aino Harvola kertoo.

Vahvoja naisia nähdään vielä harvoin pelien pääosassa, sillä pelien tekijät ja julkaisijat pelkäävät, etteivät tällaiset pelit myy. ”Pelitaloilta tarvitaan rohkeutta haastaa vanhat pelinteon mallit”, Harvola sanoo.

Keskustelu aiheesta roihahti viime vuonna, kun feministi Anita Sarkeesian kritisoi pelien naiskuvaa ja pelikulttuurin stereotypioita Feminist Frequency -blogissaan. Sarkeesian kohtasi pian massiivisen vihakampanjan, jonka aikana netissä muun muassa levitettiin pilakuvia ja peliä, jossa Sarkeesianin kasvot sai hakata ruhjeille.

Tällainen osoittaa, että pelikulttuuri on vielä osittain vihamielinen naisia kohtaan.

Naisten pelaamista ja taitoja vähätellään helposti ja myös kiusaamista esiintyy. ”Tietenkään kaikki miespelaajat tai peliyhteisöt eivät ole vihamielisiä, mutta erityisesti internet tuo pahimmat lierot esiin”, Harvola harmittelee.

Peliala on edelleen miesvaltainen: pelejä tekevät pääasiassa miehet, ja pelit suunnataan nuorille miespelaajille. Tutkimusten mukaan yhä useampi peliohjaimeen tarttuva on kuitenkin nainen.

Videopelien julkaisijoiden ja jakelijoiden järjestö FIGMA:n mukaan suomalaisista 16–34 -vuotiaista naisista 37 prosenttia pelaa konsoli- ja tietokonepelejä. Kun mukaan lasketaan sosiaalisen median ja älypuheli-

mien pelit, jo lähes puolet kaikista pelaajista on naisia.

Kun yhä useampi nainen pelaa, ovat pelien tekijät alkaneet kiinnittää huomiota siihen, miten naiset esitetään peleissä.

Tarinankerrontaan panostetaan enemmän, jolloin myös hahmot syvenevät ja monipuolistuvat. ”Unelmanaishahmo on älykäs, kyvykäs ja toiminnallinen henkilö, joka ei tarvitse miestä eikä ole palkinto. Ei ole väärin tehdä hahmosta seksikästä, jos tämä hallitsee oman kehonsa”, Harvola sanoo.

Hän uskoo pelien naiskuvan kehittyvän parempaan, vaikka se viekin aikaa eikä vastustelulta vältytä. Harvolan mielestä on tärkeää, että asiasta keskustellaan julkisesti ja kiihkottomasti.

Tavoitteena ei ole saada markkinoille pelejä, jotka on suunnattu vain naisille. ”Asiaa ei korjata tekemällä naisille omia pelejä. Pelit tulisi tehdä niin, että pelattavuus ja erilaiset pelaajaryhmät on otettu huomioon.”

14.4.2014 17:11:48

HELGA 43

H e l g a n u u t i s ia H E L G A s o s i aal i s e s s a m e d i a s s a M u i s ta k äy d ä s e u r a a m a s s a HELGA a Fa c e b o o k i s s a : w w w. fa c e b o o k . c o m / O p i s k e l i j a k u n ta HELGA T w i tt e r i s s ä : @ HELGA _ HKI

H EL G A ka ns a i nvä l i s ty y HELGAn hallituksessa aloitti vuoden alussa ensimmäistä kertaa ei-suomea puhuva jäsen. Latvialainen Austris Štāls toimii hallituksessa kansainvälisten asioiden vastaavana. Austriksen vielä opetellessa suomea on hallituksen ja työyhteisön arkikielenä puhuttu englantia.

Kansainväliset opiskelijat ovat iso osa

HEL GA op i s k eli ja k u n t i en kaupun k i p o li i t t i s es s a ohjelma s s a Pääkaupunkiseutujen opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma tehtiin yhteistyössä Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn, Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKon, Arcada studenradekår ASKn ja HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn välillä.

Ohjelma julkaistiin maaliskuun alussa ja se ottaa kantaa mm. opiskelijoiden asumiseen ja liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. Ohjelma tulee nettiin luettavaksi kevään 2014 aikana.

HAAGA-HELIAa ja sitä kautta myös opiskelijakunta HELGAa. Kv-opiskelijan saaminen hallitukseen on hieno mahdollisuus päästä ajamaan heidänkin etujaan entistä paremmin.

Löydät Austriksen esittelyn ja kuvan HELGAn nettisivuilta.

haalari va ra sto täy d en t y i Saimme jälleen uunituoreita opiskelijahaalareita varastoon. Haalarit ovat yksi tärkeimmistä osista opiskelijakulttuuria ja tämä osa on myös tunnistettu maanlaajuisesti. Ne luovat myös hienoa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

HELGAn haalarit ovat väriltään petrolin siniset ja kellään muulla, kuin HELGAlaisilla ei ole samanvärisiä haalareita.

Hanki omasi paikallisyhdistykseltäsi tai HELGA-pointilta ja ota kaikki irti opiskeluajastasi.

Hinta 39€/jäsenet 50€/muut.

HELGA sai promovideon kuvakaappaus Youtubesta

H2_CMYK.indd 43

HELGAN uudella promovideolla näytetään, mitä kaikkea se opiskelijakunta tekikään ja minkälaisia palveluita voit jäsenenä hyödyntää.

Löydät HELGAn videon esimerkiksi youtubesta hakusanalla “opiskelijakunta HELGA”.

14.4.2014 17:11:48

44 HELGA

M u u t e ta aN ay- li i ke , e i m u re nn eta s i tä Teksti: Mikko Lehtonen

Jos sinulla on vanhempia sisaruksia tai kavereita, tietänet miltä tuntuu periä heidän legonsa. Suuri laatikko erivärisiä ja -kokoisia palikoita antaa lupauksen lukemattomista mahdollisuuksistaan. Kulmistaan kuluneet ohjevihot saattavat vielä löytyä, mutta aina puuttuu pari ratkaisevaa palikkaa, jotta sen ritarilinnan saisi valmiiksi.

Suurten ikäluokkien rakentama ammattiyhdistysliike leikkii viimeisiä leikkejään ennen kuin antaa laatikkonsa pikkuveljilleen ja -sisarilleen. Suuret ikäluokat eläköityvät ja huoli liikkeen jatkumisesta kasvaa. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä on laskenut tasaisesti 1990-luvun laman jälkeen, eikä sukupolvenvaihdos ole sujunut yhtä sujuvasti kuin legoleikeissä. Jos hyvinvointivaltio rakennettiin yhteisellä liikkeellä, sen purkautumisessa on enemmän piirteitä hajaannuksesta. Palikat ovat hujan hajan eivätkä leikkijät ole yhtä mieltä siitä, mitä niillä pitäisi tehdä.

Vaikuttava osa -nuorisobarometrin (2013) mukaan leikkiin halutaan osallistua eri tavoin. Nuoret aikuiset kokevat yhteiskunnan rakenteineen vahvaksi ja valmiiksi olettaen, että se myös säilyy sellaisena ilman heitä. Nuorisobarometri vihjaa, että nuoria aikuisia ohjaa yhteisen ideologian asemesta oma tulkinta yhteiskunnallisista ilmiöistä, eikä esimerkiksi solidaarisuus, joihin vanhempiemme rakentama sopimusyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike on valettu.

Miksei ammattiyhdistysliike kiinnosta nuoriamme?

Ensiksi, ammattiliitot kärsivät perinteistään. Etsimme sinnikkäästi jatkajia työllemme vauhdittaaksemme sukupolvenvaihdosta yhdistyksissämme. Tarjoamamme osallisuus ei kuitenkaan ole kaikille nuorille aikuisille ominaisin tapa vaikuttaa, sillä sitoutuminen kahden vuoden hallitustyöskentelyyn askarruttaa monia. Kuinka onnistun työn ja elämän tasapainottamisessa? Jäsenmarkkinoinnissamme korostuu usein ammattiliiton tulevaisuus ja toiminnan jatkuvuus, eikä ammatillisen järjestäytymisen henkilökohtainen merkitys (tulevalle) jäsenelle. Jäsenyys on kannanotto sen puolesta, että työehdoista sovitaan työnantajan kanssa tulevaisuudessakin.

H2_CMYK.indd 44

On tuettava nuoria jäseniä raivaamaan tilaa omaehtoiselle ja itsensä näköiselle toimijuudelle ammattiyhdistysliikkeessä.

Toiseksi, koulutusjärjestelmämme unohtaa asennekasvatuksen.

Kuinka takaamme sen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori tai korkeakoulusta valmistunut ammattilainen on saanut riittävät työelämä- ja kansalaistaidot tai demokratiakasvatuksen? Hallitsemme ja osaamme, mutta osallisuutta koulutuksemme ei tue. (Työelämä) kansalaisuuteen kuuluu myös medianlukutaito. Onko työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksessa neuvottelema 20 euron palkankorotus osoitus 2000-lukulaisen ammattiyhdistysliikkeen heikkoudesta vai yhteiskuntavastuusta? Niinpä, näkökulmia on monia.

Kolmanneksi, opiskelijat ja nuoret aikuiset eivät voi ulkoistaa itseään työelämän kehittämisestä. #yhteiskunnassa arvostetaan kimmoisiin ja ketteriin sosiaalisiin verkostoihin punoutuneita mahdollisuuksia ja tiedon jakamista, ei sen omistamista. On helppo olla samaa mieltä kavereiden kanssa facebook-seinällä. Samassa elämänpiirissä ajattelee kuitenkin helposti mustavalkoisesti. Oppiakseen on tunnistettava se, mitä ei tiedä, sillä muutos syntyy rajapinnoilla.

Ammatillisen järjestäytyminen seuraava aalto syntyy yhdessä tekemällä, ei legolaatikkoa sellaisenaan siirtämällä. Kyllä se minun aikani kestää on yhtä vaarallinen ajatus kuin toiminnan muuttaminen perinteitä tunnistamatta. Työeläkejärjestelmämme perustuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. On meidän velvollisuutemme huolehtia myös siitä, että hyvä työelämä ja paremmat työurat ovat myös 2000-luvulla syntyneiden oikeus. Sitä varten myös ammattiyhdistysliike on liittoineen ja jäsenineen edelleen olemassa.

Ei murreta ammattiyhdistysliikettä, vaan muutetaan sitä.

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyssä www.jytyliitto.fi www.facebook.com/jytyliitto

14.4.2014 17:11:49

HELGA 45

H2_CMYK.indd 45

14.4.2014 17:11:49

46 HELGA

VALMIINA, PAIKOILLANNE, TÖIHIN! Hanna Hesse

Kesän lähestyessä odotetaan paitsi lomaa ja auringon lämpöä, myös kesätöiden alkua. Osa opiskelijoista onkin jo hankkinut itselleen työtai harjoittelupaikan, kun opinnot jäävät kesätauolle. Mattimyöhäisillekään työpaikan löytäminen ei ole vielä mahdottomuus, vaikka hieman vaivannäköä se voi vaatia.

Kesätöitä hakiessa kannattaa yrittää löytää töitä omalta alalta. Näin kerryttää tulevan työuransa kannalta tärkeää työkokemusta jo opiskeluvaiheessa, mikä helpottaa valmistumisen jälkeen vakituisen työn löytämistä. Kesätyöt ja työharjoittelujaksot ovat myös oiva tilaisuus kokeilla oman alansa erilaisia työpaikkoja ja -tehtäviä. Vain tekemällä voi oppia, mistä työstä tykkää enemmän ja mistä vähemmän!

Muista oikeutesi työntekijänä velvollisuuksia unohtamatta

Ennen töiden aloitusta on hyvä muistaa muutama perusseikka. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena, vaikka työsuhde olisikin lyhyt ja määräaikainen. Työsopimusta ei ole myöskään pakko allekirjoittaa heti, vaan on suotavaa tutustua siihen rauhassa niin, että varmasti ymmärtää sopimuksen sisällön käytännössä. Kannattaa myös tutustua oman alan työehtosopimukseen, joka takaa kaikille alalla työskenteleville kuuluvat yhteiset vähimmäistyöehdot – siis ne, joita edes allekirjoitettu työsopimus ei voi kumota. Työsopimuksessa voidaan sen sijaan sopia esimerkiksi työehtosopimuksen vähimmäisehtoja paremmasta palkasta, pidemmästä lomasta ja lyhyemmästä työpäivästä.

Työsopimuksen allekirjoitus onkin työntekijän ja työnantajan välinen neuvottelutilanne. Ammattiliiton jäsenenä käytössäsi on lisäksi työpaikan luottamusmies, jonka puoleen voit kääntyä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa, jopa ennen työsopimuksen allekirjoitusta.

Muistathan ensimmäisenä työpäivänäsi ottaa mukaan verokorttisi.

Jos verokorttia ei toimiteta ajoissa palkanlaskentaan, verotetaan ensimmäisestä palkastasi 60 prosenttia. Tiesitkö, että harmaa talous

H2_CMYK.indd 46

maksaa valtiolle (siis meille kaikille) 4–5 miljardia euroa vuodessa?

Harmaa työ ei myöskään kerrytä sinulle eläkettä, joten sanonta ”harmaa talous – musta tulevaisuus” ei ole lainkaan liioiteltu.

Uudessa työssä aloitettuasi työnantajan velvollisuus on perehdyttää sinut työtehtäviisi. Muista, että perehdytys on aina palkallista työaikaa. Myös työturvallisuusasiat ovat tärkeä osa perehdytystä ja ne on hyvä pitää mielessä työsuhteen alusta lähtien.

Pyydä työsuhteen päätyttyä työnantajalta työtodistus, jos hän ei muista sitä itse antaa. Työtodistus ei saa sisältää mitään negatiivista työntekijästä. Työtodistuksen tarvitset todisteeksi työkokemuksesta seuraavan kerran, kun menet työhaastatteluun. Lisäksi esimerkiksi työttömyyspäivärahaa hakiessa tai työeläkeotetta tarkastaessa työtodistus on tarpeen.

Kesäduunari-infosta neuvoja

Palkansaajakeskusjärjestöjen (Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK sekä korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava) yhteinen kesätyöneuvonta pyörii kesällä 2014 jo kymmenettä kertaa. Kesäduunari-infoksi ristitty neuvontapalvelu on maksuton ja apua tarjotaan puhelimitse sekä verkkosivujen kautta. Palvelu on kaikille avoin ja auki 2.5.–31.8.

Vuosien mittaan apua palvelusta ovat saaneet niin nuoret itse, heidän läheisensä kuin myös työnantajien edustajat. Kysymykset ovat koskeneet muun muassa työsopimuksen tekemistä, palkkoja ja työvuoroja.

Ammattiliitto Pro tarjoaa ammattikorkeakouluihin myös maksutonta Työelämän ajokortti -opintojaksoa. Opintojakso sisältää sekä lähi- että verkko-opetusta ja soveltuu kaikkien alojen opiskelijoille.

Opintojakson luennoista vastaa Pron aluekeskuksessa työskentelevä sopimusala-asiamies, jotta opiskelijaryhmille voidaan avata juuri heidän alansa ja alueensa edunvalvonnalliset erityispiirteet ja ajankohtaisuudet.

14.4.2014 17:11:49

HELGA 47

Isompi porukka – paremmat työehdot Monelle työntekijälle tutut asiat kuten viisipäiväinen työviikko, kahdeksan tunnin työpäivä, palkallinen loma, perhevapaajärjestelmä ja minimipalkka saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, onhan ne kirjattu lakiin. Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka ovat joskus olleet vain tavoitteita. Niiden taustalla on pitkäaikainen vaikuttamistyö, jonka tekijöiden voima on perustunut suureen joukkoon ihmisiä – siis joukkovoimaan.

Suomessa ammattiyhdistysliike on historiansa aikana ollut vahva toimija ja palkansaajan äänitorvi, koska niin kutsuttu järjestäytymisaste (se prosentuaalinen luku työntekijöistä, jotka ovat jonkin ammattiliiton jäseniä) on ollut huomattavan korkea. Neuvottelutilanteissa ammattiliittojen ja niistä koostuvien keskusjärjestöjen taustatukena on seissyt miljoonia ihmisiä. Nykyaikaisen ammattiyhdistysliikkeen haasteena onkin uusien sukupolvien järjestäytymättömyys. Ammattiliittojen tekemän työn saavutuksia sekä niiden merkitystä nykypäivänä ei ehkä ymmärretä, joten työelämän kynnyksellä järjestäytyminen ei ole enää tapa.

Haasteena ei enää ole vain uusien työehtojen neuvottelu, vaan se, että jo saavutetuista eduista voidaan joutua luopumaan. Näin kävi muun muassa alkuvuoden vuorotteluvapaajärjestelmää koskeneissa

H2_CMYK.indd 47

neuvotteluissa: ensi syksynä vuorotteluvapaan käytön ja sijaistamisen ehdot tiukkenevat.

Suorin ja näkyvin merkitys järjestäytymisasteen laskulla on kuitenkin työpaikkatasolla. Ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset koskevat koko alaa eli työehtoja, jotka voisivat olla paremmat kuin mitä lakiin kirjatut vähimmäisehdot ovat. Ammattiliiton käytettävissä oleva sanavalta on suoraan verrannollinen siihen, kuinka moni alalla työskentelevä on alan työehtosopimusta neuvottelevan liiton jäsen. Lisäksi järjestäytymisasteen laskiessa alle 50 prosentin järjestäytymättömän työnantajan ei enää tarvitse noudattaa alalla sovellettavaa työehtosopimusta.

Työpaikkakohtainen suuri järjestäytymisaste takaa myös työpaikan luottamusmiehelle paremmat mahdollisuudet selvittää työpaikan arkipäiväiset haasteet palkansaajan edun mukaisiksi.

Kirjoittaja Hanna Hesse toimii järjestöasiantuntijana Ammattiliitto Prossa. Pro on suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto, joka neuvottelee noin 60 työehtosopimusta. Pron jäsenet työskentelevät työntekijöinä, toimihenkilöinä, esimiehinä ja asiantuntijoina teollisuus-, finanssi-, palvelu- sekä ict- ja viestintäaloilla. Pron opiskelijajäsenet ovat opiskelevat tekniikan, liiketalouden, kaupan ja hallinnon aloilla.

Pro on toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitto.

14.4.2014 17:11:49

Opiskelijakunta HELGAn jäsenedut sinisellä ja vihreällä kortilla 2014 Opiskelijakunta HELGAn jäsenenä sinulla on useita etuja käytettävissä valtakunnallisten etujen lisäksi. Muista näyttää voimassaolevaa HELGAn opiskelijakorttia todisteena jäsenyydestäsi palveluiden ostamisen yhteydessä.

Liikuntapassi (Helsinki, Vantaa, Espoo)

Liikuntapassilla saat osallistua rajattomasti ryhmäliikuntatunneille sekä käyttää kuntosaleja. Saat alennuksia liikuntakursseista, liigoista ja kilpailumatkoista. Liikuntapassin voit hankkia HELGAn toimistosta hintaan 45/34 €. www.helga.fi/jasenyys/liikuntapassi/

CDON.COM -alennuksia nettiostoksista Kirjat -7%, CD:t ja DVD:t -3%, opiskelukirjat yli 100€ ostoksesta -10€, nettivideot (videoiden vuokraaminen netissä) -50%. Kertakäyttöisen koodin saat pyydettyä myyntijamarkkinointi@helga.fi www.cdon.com Night People Group - yökerhoetuja Vaihtuvia etuja www.nightpeoplegroup.fi

Erimover - liikuntaetuja

Kaikista kursseista 20% alennus. Ilmoittaudu kursseille verkossa ja ilmoita jäsenyydestäsi sähköpostilla Erimoverille ja saat laskustasi alennuksen. www.erimover.com/fi

Sauna Hermanni - saunaetu

30€ viiden hengen porukka. Kaikkia jäseniä. 8€ yksittäinen jäsen. 2€ pyyhevuokra. Paikalla pakastin johon voi tuoda omia juomia. Sauna auki klo 15.00-21.00 www.saunahermanni.fi

Meikkaaja-stylisti Krista Kiviaho - kauneudenhoitoetuja 15% alennus meikkaus- ja pukeutumispalveluista sekä ripsien pidennyksistä. Alennukset saa Krista Kiviaholta SP Salonki Suonionkadulta. www.kristakiviaho.com Hotel Haaga

Juomista ja ala carte-listan ruoista -20%. Viikonloppu majoitus varauksella 69€/yö.

Ti ja to uimaan klo 15-17 ilmaiseksi! www.hotelhaaga.fi

H2_CMYK.indd 48

14.4.2014 17:11:50

Syksyllä 2014 kaikki helgan jäsenet pääsevät uudistuneen opiskelijakortin myötä frankin tarjoamiin etuhin.

SYKSYLLÄ 2014 TAPAHTUU: Kaikki Suomen opiskelijaedut myös HELGAn jäsenten käyttöön!

NELLY.COM 10% HOTELS.COM 10% APPLEN MACIT 10% A LEHTIEN KOKO VALIKOIMA 50% ...ja paljon muuta!

Katso lisää etuja osoitteesta myfrank.fi

H2_CMYK.indd 49

14.4.2014 17:11:50

Student Union HELGA’s member benefits 2013 As a member of the Student Union you have many special HELGA benefits provided to you in addition to the nationwide benefits. Remember to carry your HELGA student card which is the ONLY official student card, with you to prove your membership.

Visit www.helga.fi for full description of the benefits.

Sport Pass

With the Sport Pass you can attend versatile group sport classes and use gyms without any limitations.

You will also get discounts on instructed classes, leagues and competition trips. You can purchase the Sport Pass at HELGA’s office on Pasila campus (K1 floor) for a price of 50 €/ 35 €. www.helga.fi/en/membership/sport-pass/

CDON.COM

Books -7%, CDs and DVDs -3%, coursebook when bying with over 100€ you’ll get -10€, video on demand -50%. You’ll get your one time usable code from myyntijamarkkinointi@helga.fi www.cdon.com

Night People Group

Changing nightclub benefits. www.nightpeoplegroup.fi

NPG´s discounts to HELGA´s members until 31.5.2014: -Free entry via VIP queue Fri-Sat before 11 pm -Free entry to Club Acapulco (Tiger) on sundays -Freixenet sparkling wine 20€ (11,5%/75cl) - -15% from food products from sunday to thursday from O´learys restaurants -Toast+drink* 6,90€ (8,90€) from Apollo Cafe, from monday to saturday, from 2 pm to 8 pm

Erimover

All sport courses -20%. Sign in for the course at web. After that send e-mail to Erimover about your membership and you’ll get the discount in your bill. www.erimover.com/fi

Sauna Hermanni

Five HELGA members to sauna 30€. One member 8€. Towel rental 2€. Frezer for own drinks. Sauna will be open from 15.00 to 21.00. www.saunahermanni.fi

Stylist-makeup artist Krista Kiviaho -beatuyservice benefits

15% discount from dressing and makeup services and synthetic eyelashes. You’ll get the benefits from Krista Kiviaholta who works at SP Salonki Suonionkatu. www.kristakiviaho.com

Hotel Haaga Discount from drinks and ala carte-list -20%. Hotel room for weekend 69€/night.

Swimming Tue and Thu 15.00-17.00 for free! www.hotelhaaga.fi

H2_CMYK.indd 50

14.4.2014 17:11:51

With student card renuwal in fall 2014 all helgas members will be intiled for all frank benfits.

COMING IN THE FALL: All of Finland’s student discounts available also for HELGA’s member!

H2_CMYK.indd 51

14.4.2014 17:11:52

-----LIIKUNTA--------------------PASSI

AMMATTIKORKEAKOULUKENTÄN LAAJIMMAT LIIKUNTAPALVELUT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA HELGAN JÄSENILLE

- Kaikki vain yhdellä passilla! t

i l a os

t

n Ku

ot

rh e K

tu t a j Oh unta liik Koulutukset

at g i Li r

Ki

u lpa

u

il he

- Tämän lisäksi liikuntapassilla muun muassa. . .

HELGAn lajikokeilut ilmaiseksi Osallistuminen HELGAn liikuntatapahtumiin - 50 % Ensisijaisuus liikuntavuorojen varauksissa (Pasila) Hinta: 50 €/ lukuvuosi

35 €/ lukukausi

H2_CMYK.indd 52

14.4.2014 17:11:53