Eloisa ikä Vanhustyö-lehdessä 2014 by Eloisa ikä

-ohjelman toimintaa, projekteja ja hankkeita eri puolilla Suomea

Tähän julkaisuun on koottu Vanhustyö-lehdessä vuoden 2014 aikana julkaistut Eloisa ikä -avustusohjelmaa käsittelevät artikkelit.

Raha-automaattiyhdistyksen Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry:lle antama valtakunnallisen Eloisa ikä -ohjelman osahankkeiden koordinaatio on kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tuottanut runsaasti osaamista kehittämistyön toteuttamiseen. Eloisa ikä käsitteenä ja toimintatapana tunnetaan laajalti, mikä on jo merkittävä tulos. Eloisa ikä -ohjelmaa osahankkeiden sateenvarjona on esitelty lukuisilla opintopäivillä, seminaareissa, messuilla ja keskustelu myös sosiaalisessa mediassa käy vilkkaana. Eloisa erottautuu monista muista hankkeista siinä, että hankkeen toimijat ovat itsekin iloisia, eloisia ja innokkaita hankkeensa tavoitteita työstäessään, vaikka monien osahankkeiden sisältökysymykset koskettavat iäkkäiden ihmisten elämässä kipeitä asioita. Yhteistä eri hankkeille on toivo, usko hyvän mahdollisuuteen sekä usko konkreettisten mallien ja ratkaisujen löytymiseen hyvän vanhuusiän mahdollistamiseksi. Osahankkeissa halutaan vahvistaa varsin erilaisia kokemuksia läpikäyneiden ihmisten hyvinvoinnin edellytyksiä. Yksittäisten hankkeiden tuottamien hyvinvointitulosten lisäksi Eloisa ikä -ohjelman koordinaatiotilaisuudet ovat lisänneet hanketoimijoiden syvää ymmärrystä ja arvostusta erilaisia ihmisiä kohtaan. Rahoituksen hakuun tyypillisesti liittyvästä eri toimijoiden keskinäisestä kilpailusta on yhteistapaamisten ja koordinaation myötä päästy eroon ja projektikokemuksia sekä ideoita on opittu jakamaan. Yhteisissä arviointitilaisuuksissa on käyty kriittistä keskustelua aikatauluista, valittujen keinojen kyvystä tuottaa odotettuja tuloksia sekä myös yhteistyöstä kutien ja muiden toimijoiden kanssa tulosten juurruttamiseksi osaksi pysyvää toimintaa. Hankkeen hohdokkuutta kuvaa se, että kolmannelle hankevuodelle tuli aiempien vuosien tavoin runsaasti hakemuksia. Nyt toimijoita on peräti 30 hankkeessa. Osahankkeiden tavoitteet ja Eloisaikä –ohjelman koordinaatiotapahtumien anti on kaikkien luettavissa www.eloisaika.fi –sivustolla. Hankkeen toimijoiden innokkuus näkyy myös halukkuutena levittää tietoa omista hankkeistaan. Vanhustyön keskusliiton Vanhustyö-lehti on vuonna 2014 eri numeroissaan julkaissut osahankkeiden malleja ja tuloksia laajalle lukijajoukolle luomaan pohjaa eri organisaatioiden päätöksille soveltaa malleja omaan toimintaan. Nämä julkaisut on koottu tähän kirjaseen yhteiseksi iloksi ja oppimisen lähteeksi. Satu Helin, TtT Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Vanhustyö-lehden päätoimittaja

Eloisa ikä -hankkeet luovat hyvää yhteiskuntaa ikääntyville ihmisille Eloisa ikä -ohjelman järjestöt edistävät ikääntyneiden ihmisten hyvää arkea Vanhustyö 1: Ohjelmatyön arviointia: Plussat ja miinukset puntarissa Vanhustyö 1: Eloisa ikä -avustusohjelmassa tutkitaan ikäihmisten kokemuksia Vanhustyö 2: SámiSosterin Ristenrauna Magga: Kylästelykulttuuri kunniaan Vanhustyö 2: Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti Vanhustyö 2: Yhres etteskesi – elinvoimaa maaseudun ikääntyneille Vanhustyö 2: Toinen Eloisa ikä -hanketoimintavuosi pyörähtää käyntiin Vanhustyö 3-4: Viola – voimia ikääntyneen omaisen liikuntaan ja arkeen Vanhustyö 3-4: Jokainen meistä haluaa tulla löydetyksi Vanhustyö 5: Liikunnan iloa -projekti käynnistyy Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä Vanhustyö 5: Täyttä elämää myös työelämän jälkeen Vanhustyö 5: Elämää käsillä – kädentaidoilla hyvinvointia ja osallisuutta Vanhustyö 6: Helsinki Mission keikkavapaaehtoisten suosio kasvaa Vanhustyö 6: Keski-Suomessa kehitytään kimpassa Vanhustyö 6: Eloisa mieli - asennegallup iäkkäiden mielen hyvinvoinnista Vanhustyö 6: Kysy & vastaa Vanhustyö 6: Eloisa ikä -ohjelman osahankkeita esittäytyi Hyvä ikä -messuilla Vanhustyö 7: Yhteisöllisyyden löytyminen vähensi turvarannekehälytyksiä Vanhustyö 7: Voimaa ja virkistystä DiaPuistosta Vanhustyö 7: Avoinna viikonloppuisin ja juhlapyhinä Vanhustyö 7: Moninaisuuden huomaaminen on hyvän laadun tae Vanhustyö 7: Lähde Aijjoos kyläilemään Vanhustyö: Ajan virrassa 1 & 2

3 5 6 7 8 10 11 12 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 26 27 28 30 31

Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelmassa (2012-2017) edistetään ikääntyneiden ihmisten toimijuutta, tiivistetään järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä sekä vaikutetaan kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi. Vuonna 2014 Eloisa ikä -ohjelmassa oli 25 järjestöjen hanketta ja vuonna 2015 hankkeita on jo kaikkiaan 30 eri puolilla Suomea. Vanhustyön keskusliitto koordinoi Eloisa ikä -ohjelmaa tukemalla ja verkostoimalla ohjelman hankkeita keskenään. Erilaisista järjestöistä koostuvassa kehittämisverkostossa jaetaan osaamista ja levitetään hankkeiden hyviä käytäntöjä. Verkostoitumisen kautta kyetään myös saamaan vertaistukea sekä reflektoimaan omia käytäntöjä. Samalla saadaan innoitusta omaan työhön. Ohjelman toimintaan osallistuu keskenään hyvin erilaisia ikääntyneitä ihmisiä. He ovat esimerkiksi vertaistoimijoita, muistisairaita, maahanmuuttajia jne. Kaikilla heillä on tietoa, taitoa ja kokemusta. Eloisa ikä -ohjelma luokin foorumeita ikääntyneille ihmisille itselleen mielekkääseen tekemiseen muiden kanssa. Eloisa ikä -viestinnässä korostetaan ikääntyneen väestön voimavaroja, moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -tutkimus puolestaan tarkastelee, miten avustusohjelmaan osallistuvien hankkeiden toiminta muuttaa mukana olevien ikääntyneiden ihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia ja millaisia vaikutuksia niillä on heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa. Tutkimus valmistuu vuonna 2017. Järjestöjen hankkeiden monimuotoinen toiminta tukee valtakunnallisten vanhuspoliittisten linjausten mukaista ikääntyneen väestön turvallista ja hyvää kotona asumista. Järjestöt ovat loistavia yhteistyökumppaneita kunnille ja muille paikallisille toimijoille tämän tavoitteen toteutumiseksi. Reija Heinola Eloisa ikä -ohjelmapäällikkö Vanhustyön keskusliitto

Vanhustyö 1/2014

Teksti: Minna Pietilä, Marja Saarenheimo

Teksti: Tiina Hailla

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelmaa. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi. Twitterissä #eloisaika.

Ohjelmatyön arviointia

Plussat ja miinukset puntarissa Raha-automaattiyhdistys seuraa avustusohjelmiensa kehitystä tiiviisti. Eloisa ikä -ohjelman hanketoimijoille esiteltiin arvioinnin tuloksia joulukuussa 2013.

äyttää siltä, että Eloisa ikä -ohjelman ensimmäinen hanketoimintavuosi sujui varsin hyvin, kertoo seurannan erityisasiantuntija Tuomas Koskela Raha-automaattiyhdistyksestä. – Kouluarvosanaksi syksyn arviointikyselyssä annettiin sekä Vanhustyön keskusliiton koordinaatiohankkeelle että Raha-automaattiyhdistykselle noin 8,5. Kyselyjen avulla saamme jo ohjelman kuluessa paljon tärkeää palautetta kentältä ja voimme kehittää ohjelmatyöskentelyä toiveiden mukaan. Arvioinnin roolina ei siis ole vain jälkikäteen kertoa, kuinka ohjelmatyö onnistui, vaan olla mukana kehittämässä ohjelmatyötä jo sen kuluessa. Tämän

vuoksi on erityisen tärkeää, että osaprojektit vastaavat kyselyihin yhtä aktiivisesti kuin tähänkin asti, toteaa avustusvalmistelija Anne Väisänen. RAY:n ohjelma antaa parhaan mahdollisen tuen tehdä asioita ikäihmisen parhaaksi. Ohjelman yhteisissä verkostotapaamisissa on syntynyt avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa voidaan ottaa esille vaikeitakin asioita. – Erityisen myönteisenä on nähty ohjelmatasoisen toiminnan mukana tuleva laajempi tunnettuus: kun yksi hanke kampanjoi tai näkyy jossakin, puhuu se kaikkien puolesta ja vie näin eloisaa, ikäihmisiä arvostavaa viestiä eteenpäin, sanoo kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistyksestä. – Samalla kasvavat mahdollisuudet saada muutkin kuin järjestötoimijat hoksaamaan ne hyvät jutut, joita tällaisessa vireässä yhteistyössä syntyy, hän jatkaa. Ohjelmatyön konkreettisten hyötyjen esilletuominen erityisesti kuntatoimijoille jatkuu koko ohjelman ajan.

tusehdotuksen mukaan Eloisa ikä -ohjelmassa aloittaa tänä vuonna yksitoista uutta hanketta. Joukkoon mahtuu niin suurten valtakunnallisten järjestöjen käynnistyviä hankkeita kuin myös pienten yhdistysten paikallisia ponnistuksia. Hankkeissa tullaan edistämään ikäihmisten hyvää arkea muun muassa vapaaehtoistoimintaa kehittämällä, tarjoamalla matalankynnyksen kohtaamispaikkoja ja vahvistamalla paikallista yhteistyötä. Kun uudet hankkeet alkuvuodesta 2014 käynnistyvät, on Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvaa toimintaa toteuttavia järjestöjä jo yhteensä 25. Lisätietoa Eloisa ikä -ohjelman verkkosivuilta Hankkeet-välilehdeltä.

Eloisa ikä -ohjelmaan uusia tulokkaita Joulukuussa 2013 julkaistun avusVanhustyö 1 • 2014

Eloisa ikä -avustusohjelmassa tutkitaan ikäihmisten kokemuksia Eloisa ikä -ohjelmassa tutkitaan vuosina 2013–2017 Eloisan hanketoiminnan vaikutuksia siihen osallistuvien ikäihmisten arkeen, osallisuuden ja toimijuuden kokemuksiin sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin.

loisien hankkeiden toimintoja analysoidaan sekä hankekohtaisesti että laajemman ymmärryksen tavoittamiseksi siitä, millä keinoilla ikäihmisten osallisuutta ja psykososiaalista hyvinvointia voidaan parhaiten tukea ja mikä on järjestöjen rooli tässä työssä. Ohjelman ollessa laajimmillaan vuonna 2015 Eloisia hankkeita on samanaikaisesti käynnissä noin 30. Tutkimuksen kannalta kiinnostavia ovat esimerkiksi seuraavanlaiset Eloisien hankkeiden psykososiaaliset tavoitteet: • ihmisten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen • psykososiaalinen hyvinvointi ja mielenterveys • sosiaalinen toimintakyky • osallisuus • voimavaralähtöisyys • kohtaaminen ja vuorovaikutus • yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys • vertaisuus • kulttuurisensitiivisyys • elämänhallinta • elämänlaatu

• lähiverkostojen antama tuki • yksinäisyyden, turvattomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy/lievittyminen Eloisa ikä -tutkimuksella on kulttuurintutkimuksellinen viitekehys, mikä tarkoittaa, että kiinnostuksen kohteina olevia ilmiöitä – tässä tapauksessa ikäihmisten arkea, psykososiaalista hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta – lähestytään useista eri tulokulmista monien aineistojen ja menetelmien avulla. Sekä vanhuus että arki, kuten kulttuuri ylipäänsä, ovat monisyisiä ja liikkeessä olevia ilmiöitä, joita ei ole edes mahdollista ymmärtää tyhjentävästi tai kertaluontoisesti. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on ymmärryksen lisääminen moninaisesta ilmiökentästä eli ikäihmisten arjesta ja siinä tapahtumista muutoksista, arjessa ilmenevistä tuen ja avun tarpeista sekä niihin vastaamisen edellytyksistä ja esteistä. Ikäihmiset nähdään tutkimuksessa toimijoina, jotka tarkastelevat arkeaan ja ympäristöään, muodostavat niistä käsityksiä ja pyrkivät mukautumaan erilaisiin elämäntilanteisiin tai muuttamaan nii-

tä aktiivisesti. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden vaikutuksia tarkastellaan tästä lähtökohdasta käsin. Tutkimuksessa kootaan useita sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja, jotta tutkittavasta ilmiökentästä saadaan monipuolista tietoa. Aineistoja ovat muun muassa kyselyt, haastattelut, havainnoinnit ja toimintaa koskevat palautteet, joita kootaan yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Samalla vahvistuu hanketyöntekijöiden tutkiva ote omaan työhön ja sen tuloksiin. Tutkimuksen alkukyselyssä esimerkiksi kartoitetaan hankkeisiin osallistuvien ikäihmisten nykyhetken tilannetta, ja sitä on jo palautunut tutkijoiden analysoitavaksi mukavassa määrin. Tutkimuksessa seurataan myös muutoksia ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyvässä julkisessa keskustelussa, josta yhtenä esimerkkinä on marraskuussa 2013 teetetty kansalaisten mielipidegallup. Tutkimusta tekevät Eloisa ikä -ohjelmassa Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo.

Vanhustyö 1/2014

Teksti ja kuva: Tiina Hailla

SámiSosterin Ristenrauna Magga: Kylästelykulttuuri kunniaan Saamelaisten sosiaalisen aseman, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjäyhdistyksen, SámiSoster ry:n eläkkeelle jäävä toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga kehottaa välittämään toisista. Vanhalla ihmisellä on saamelaisessa kulttuurissa hyvin arvostettu asema.

istenrauna Magga pysähtyi kertomaan työstään alkuperäiskansojen parissa joulun alla Helsin-

gissä. – SamiSoster ry:n toiminnan myötä on luotu tapa toimia, tuoda saamelaisten asioita esille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä on ollut tärkeäää myös saamelaisille itselleen, Magga kuvailee. – Parasta on ollut saamelaisten oma palaute. Se ilo, jota huomioiduksi ja kuulluksi tuleminen on saanut aikaan. Kun kielivähemmistöön kuuluva ei osaa selittää asiaansa, ei hän myöskään tule ymmärretyksi viranomaisissa. Esimerkistä käy lääkärissäkäynti: lääkäri sanoo, että hoidetaanhan me kaikki taudit. Tämä on tietenkin totta, mutta ensin täytyy tietää, mikä vaiva ihmisellä on. Ilman yhteistä kieltä se ei välttämättä onnistu ja näin perusteellisempi oireiden selvitys jää helposti tekemättä.

– Nykyisin saamelaisten lainsäädännöllinen asema on vahva, jo perustuslaista lähtien. Suomi on ratifioinut useita kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälisten sopimusten valvontaelimet kerrasta toiseen ovat todenneet saamelaisten aseman kohentuneen selvästi nimenomaan sosiaalija terveyspalveluissa. Siitä olen kovin iloinen, kertoo Magga. Saamelaisista yli puolet asuu muualla kuin pohjoisen kotiseutualueella. Yhä enemmän saamelaisiin ikäihmisiin törmätään täällä etelässä, toteaa Magga helsinkiläisen hotellin aulassa, jossa haastattelu tehtiin. – Sinä päivänä kun lääkäri tai hoitaja ei ymmärrä mitä potilas puhuu, herää kysymys, mistä otetaan se saamenkielen tulkki. Olen nostanut saamenkielen etätulkkauksen kehittämisen esille, sillä sen tarve voi tulla esiin missä tahansa Suomessa.

Parasta on ollut saamelaisten oma palaute. Se ilo, jota huomioiduksi ja kuulluksi tuleminen on saanut aikaan. 34

Saamelaisten muistisairaiden arjen avuksi Kohdatessani muistisairaita ikäihmisiä, olen huomannut, että vaikka saamelainen poromies olisi jo niin muistamaton, ettei tunnista läheisiäänkään, tietää hän kuin nakutettu, mitä porojen kanssa

Vanhustyö 2/2014

Teksti: Minna Piispanen ja Satu Veltheim Kuva:Tiina Hailla

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry:n Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti -projekti aloittaa osana Eloisa ikä -ohjelmaa.

rojektin nimestä voikin jo päätellä Senioriverkon päätavoitteen. Tarkoituksena on tukea iäkkäiden hyvää arkea ja tehdä se nimenomaan edistämällä toimintakykyä ja osallisuutta tietoja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Osatavoitteiksi pilkottuna tämä tarkoittaa, että etsimme ja haluamme myös löytää ikäihmisten toimintakykyä tukevia toimintatapoja tietoja viestintätekniikan avulla. Nykyaikaisten viestintävälineiden käytön oppiminen vahvistaa itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Sähköisen asioinnin opettelu ei ole iästä kiinni, ennemminkin asenteesta. Pyrimme lisäämään myös ammattilaisten tietotaitoa tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksista ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena. Hauskoja ja helppokäyttöisiä työvälineitä tulee koko ajan lisää. Projektissa työskentelemme me: Minna Piispanen ja Satu Veltheim. Työ edellyttää sosiaalialan asiantuntemuksen lisäksi tietoja viestintätekniikan asiantuntemusta. Meillä molemmilla on koulutus ja vahva ammattitaito molemmilta aloilta. Kykenemme yhdistämään nämä kaksi alaa ja luomaan näiden avulla hyvinvointia ikääntyville. Työskentelytavoillamme haluamme olla esimerkkinä muille. Asioiden jakaminen ja avoimuus ovat mottomme tulevassakin pro22

jektissa. Verkostomainen työ yleistyy varmasti myös sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisten kesken.

Mottona avoimuus ja yhteiskehittäminen Haluamme olla mukana luomassa nostetta sosiaalija terveysalalle. Projektin aikana aiomme tuoda julki terveyttä ja toimintakykyä tukevia sovelluksia ja parantaa ikääntyneiden mahdollisuutta löytää ja käyttää heille sopivia sovelluksia. Nyt jo tiedämme kokemuksesta, että monelle seniorille on huomattavasti helpompi opetella kosketusnäytöllisen tabletin käyttö kuin tietokoneen ja hiiren. Jaamme tietoa ja innostam-

me opiskelijoita sekä ammattilaisia tekemään uudella tavalla töitä. Aiomme edistää uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoa. Päämäärä meillä on kirkkaana: kun Senioriverkko-projekti vuonna 2017 päättyy, hyvinvointia luodaan entistä enemmän tietoja viestintätekniikan kautta. Toivomme maailman olevan silloin hieman erilainen: esteettömyyden huomioiminen on lisääntynyt, ikääntyneet kokevat, että digitaaliset välineet tuovat heille hyvinvointia ja ammattilaiset ymmärtävät, että hyvinvointia voidaan luoda tietoja viestintätekniikan kautta. Lisätietoja: www.senioriverkko.com

Satu Veltheim (vas.) ja Minna Piispanen työskentelevät Senioriverkko -projektissa.

Teksti ja kuva: Maija Butters

Yhres etteskesi – elinvoimaa maaseudun ikääntyneille Yhres etteskesi -hankkeessa testataan ja juurrutetaan uusia toimintamuotoja ja tehokkaita yhteistyön malleja, jotka soveltuvat nimenomaan maaseudulle, kuntakeskusten ulkopuolelle.

alossa toteutettiin vuonna 2009 Suomen toistaiseksi suurin kuntaliitos, kun kymmenen kuntaa yhdistyivät uudeksi Salon kaupungiksi. Pian kuntaliitoksen jälkeen alkoi rakennemuutos, jonka myötä kunnallisia palveluita keskitettiin ja lakkautettiin. Ilmapiiri kuntaliitoksen reuna-alueilla alkoi kiristyä. Lopullinen tyrmistys tuli Särkisalossa, kun kylän ”oma” vanhainkoti, ja sen ohessa toiminut ruokala, suljettiin. Päätöksenteko oli karannut kauas eikä omaa ääntä saatu enää kuuluviin. Tulevaisuus alkoi pelottaa. Särkisalon paikallisyhdistykset alkoivat pohtia yhdessä, mitä hyvinvoinnin turvaamiseksi voitaisiin tehdä. Entisenkaltaiset järjestötoiminnan muodot eivät enää riittäneet vastaamaan alueen tarpeisiin: oli aika miettiä, miten uudistaa ja kehittää toimintaa. Muutoksessa tarvittaisiin kaikkia osapuolia: kun-

nalliset, yksityiset ja kolmannen sektorin voimavarat tuli yhdistää. Idea hankkeesta oli valmiina: Yhres etteskesi on Särkisalon murretta ja tarkoittaa ”yhdessä eteenpäin.” RAY:n hankerahoituksen turvin testataan ja juurrutetaan uusia toimintamuotoja ja tehokkaita yhteistyön malleja, jotka soveltuvat nimenomaan maaseudulle, kuntakeskusten ulkopuolelle.

Yhres on enemmän Yhres-hankkeen päätavoitteena on kuntakeskusten ulkopuolella asuvien ikääntyvien hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Hankkeen erityisiksi teemoiksi nostettiin etsivä vanhustyö, aivoterveyden edistäminen sekä ylisukupolvinen toiminta. Suunniteltuja toimintoja pyöritetään vapaaehtoisvoimin: alueen kaikki paikallisjärjestöt ovat mu-

Särkisalokodin ympäristöä siistitään koko kylän talkoovoimin syksyllä 2013.

kana hankkeessa yhteistyökumppaneina. Seurakunnan diakoniatyöltä ja kaupungin kotiavulta saadaan tukea etsivän vanhustyön kehittämisessä, ja Salon muistiyhdistys toimii asiantuntijakumppanina aivoterveyden edistämisessä. Ideoita toiminnoista on virinnyt runsaasti. Suunnitelmissa on muisteluiltapäiviä ja kokkikerhoa; konsertteja, luentoja ja nettituki-iltoja; Vauvasta Vaariin –muskareita ja pienryhmäkokoontumisia. Kotona asuvien virkistämiseksi halutaan järjestää hyvinvointipäiviä, joiden aikana saunotaan, käydään vaikka kampaajalla ja jalkahoidossa sekä lounastetaan yhdessä. Sukupolvet kohtaavat, kun seniorit tutustuttavat alueen lapsia paikallishistoriaan, kuten jännittäviin luoliin ja pronssiaikaisiin hautoihin. Särkisalolaisten aktiivinen ponnistelu alueen elinvoimaisuuden puolesta palkittiin keväällä 2013, kun Salon kaupungintalolta kuului iloisia uutisia. Vain vuotta aiemmin suljettu vanhainkoti päätettiin palauttaa kuntalaiskäyttöön: alueelle jääneet kunnalliset palvelut, kuten kirjasto, nuorisotalo ja kuntosali keskitettäisiin Särkisalokotiin. Tämä on luonut Yhres -hankkeelle erinomaiset lähtökuopat: Särkisalokodista on hyvää vauhtia tulossa elävä, ylisukupolvisen toiminnan keskus paitsi kunnallisille palveluille myös hankkeen monipuolisille toiminnoille. Lisätietoja: www.yhres.fi

Vanhustyö 2 • 2014

Vanhustyö 2/2014

Teksti ja kuvat: Tiina Hailla

Toinen Eloisa ikä -hanketoimintavuosi pyörähtää käyntiin RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelman starttipäivien monipuoliseen ohjelmaan mahtui monenlaista. Ikäihmisten hyvää arkea rakentamassa on jo 25 järjestöä, pääosin sosiaalija terveysalalta.

loisa ikä -ohjelman hankeväelle järjestettiin toisen toimintavuoden käynnistävät starttipäivät 19.–20.3.2014 Helsingissä. Kahden kokouspäivän aikana kuultiin muun muassa ohjelmaa koordinoivan Vanhustyön

keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalaisen ja RAY:n arvioinnin erityisasiantuntija Tuomas Koskelan puheenvuorot. Sosiaalisesta mediasta ja sen mahdollisuuksista luennoi starttipäivillä Antti Leino. Ohjelmassa jo

vuonna 2013 aloittaneet hankkeet esittäytyivät ryhminä kertoen millaisia tuloksia verkostomaisen yhteistyön ansiosta on syntynyt.

Vanhustyö 3-4/2014

Teksti: Sirpa Paukku

VIOLA – Voimia ikääntyneen omaisen liikuntaan ja arkeen Seinäjoella käynnistyvä Viola-hanke tukee niiden kotona asuvien yli 65-vuotiaiden omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka itse ovat vaarassa väsyä ja masentua. Tähän pyritään parantamalla omaisten tietoisuutta omahoidosta, kannustamalla liikuntaan ja helpottamalla vertaistuen saamista.

maiset mielenterveystyön tukena ry:n jäsenille suoritettiin kyselytutkimus syksyllä 2012. Yli 60- vuotiaiden kommenteista tuli esille oman jaksaminen ja tuen tarve. Vastauksissa tuli esiin se, että tukea jaksamiseen tulisi saada kotiin tai ainakin lähelle, sillä kauas ei jaksaisi enää lähteä. Myös vertaistuki ja liikkumisen tukeminen vahvistaisi heidän hyvinvointiaan. Omaisen hyvinvointitutkimuksen (Nyman, Stengård 2001) mukaan 38 % mielenterveyskuntoutujien ja -potilaiden omaisista sairastuu masennukseen, luku on kaksin- tai jopa kolminkertainen normaaliväestöön verrattuna. Mitä suurempi on omaisen kuormitustilanne, sitä suurempi riski omaisella on uupua. Tämä on todellisuutta yhdistyksen toiminnan tavoittamien omaisten arjessa. Viola-hankkeen päätavoitteena on tukea sellaisten yli 65-vuotiaiden kotona asuvien omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka itse ovat vaarassa väsyä ja masentua. Tavoitteena on että ko. omaisten tietoisuus omahoidosta paranee, liikunnan harrastaminen lisääntyy ja vertaistuen saaminen helpottuu. Hankkeen avulla pyritään löytämään ne tavat, joilla yhdistys kolmannen sektorin matalan kyn-

nyksen toimijana yhteistyössä kaupungin eri organisaatioiden sekä seurakunnan diakoniapalvelun kanssa, on tukemassa kohderyhmää heidän arjessaan.

Omaista kuunnellen Omaisen tukeminen lähtee ensisijaisesti liikkeelle hänen kokonaisvaltaisesta kohtaamisestaan. Viola-hankkeessa tullaan toteuttamaan hyvinvointitapaamisia omaisten kotona. Näiden tapaamisten aikana kartoitetaan omaisen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja mietitään yhdessä miten hyvinvointia voitaisiin parantaa. Tavoitteena on tuoda liikkuminen ja yleinen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaisen arkea. Lisäksi luodaan mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten omaisten kanssa. Tapaaminen toistetaan, jolloin nähdään keskustelujen ja mahdollisten jatkotukitoimien vaikutus omaisen arkeen.

Aloitetaan pienesti kaupunginosista ja laajennetaan maakuntaan Viola-hankkeessa tullaan järjestämään kaupunginosittaista vertaistoimintaa

kohderyhmälle; kortteli- ja liikuntakerhoja. Ideoita kerhojen sisältöihin saadaan mm. hyvinvointitapaamisista. Kotikäynneillä omaisia myös ohjataan perustettaviin vertaistukiryhmiin. Lisäksi Viola-hankkeessa tullaan tuottamaan ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää koulutusta. Koulutusten sisällössä on painopiste mielen hyvinvoinnissa ja masennuksen ennaltaehkäisyssä. Seinäjoelle ollaan suunnittelemassa ikääntyneiden depressioryhmää, jonka suunnittelussa tullaan myös olemaan mukana, kertoo hankkeessa ikääntyneiden omaistyöntekijänä työskentelevä Sirpa Paukku. Ensimmäisenä kahtena vuonna käytäntöjä kehitetään Seinäjoen alueella. Kahtena viimeisenä vuonna kehitettyjä käytäntöjä tullaan tarjoamaan myös muille Etelä-Pohjanmaan kunnille. Hankkeen toiminnalla pyritään takaamaan alueellinen tasavertaisuus eli ikääntyneille omaisille on tarjolla tukea kotiin ja vertaistukitoimintaa kodin lähelle riippumatta asuinpaikkakunnasta. Lisätietoja: www.omaisetep.fi

Teksti: Löytävä-hanke Kuva: Liisa Hinkkanen

Jokainen meistä haluaa tulla löydetyksi Fingerroosin säätiön käynnistämä Löytävä-hanke rakentaa etsivän vanhustyön toimintamallia Turun seudulle.

enenkään toiveissa ei ole jonakin päivänä olla yksin, vailla omaisia ja vailla tukea. Huhtikuussa 2014 käynnistyneen Löytävä-hankkeen kohderyhmään kuuluvat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet. Tavoitteena on kehittää ja vakinaistaa etsivän vanhustyön toimintamalli Turun seudulle vuoteen 2017 mennessä.

syys. Kunnioitus, työn kiireettömyys ja suunnitelmallisuus luovat luottamusta ja turvallisuutta voimaannuttavaan vuorovaikutussuhteeseen. Yksilöllisen asiakastyön lisäksi Löytävä-hanke on aloittamassa alueellisen vertaistuellisen Pilkeryhmätoiminnan ikääntyneille päihdeongelmaisille.

Yhteistyöllä laadukkaampaa arkea Tarve luo tavoitteet Turun kaupungin ikärakenne oli vuonna 2012 Suomen kuuden suurimman kaupungin vanhin (Kuusikko-työryhmän julkaisuja. 2013). Iäkkäiden palvelutarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan määrätietoista kehittämistoimintaa ja uudelleenajattelua. Jalkautuvien palveluiden kehittämisessä ja ihmislähtöisessä kohtaamisessa järjestöjen vahvuudet tulevat esiin. Yksinäisyys, omaisten puute, pelkotilat, turvattomuus, masennus tai päihdeongelmat; näihin löytävä työ pyrkii vastaamaan ammatillisen tuen avulla. Hanke tukee myös omaisia ja ikääntyneiden parissa työskenteleviä tiedottamisen avulla.

Alkuvaiheen tavoitteena on saada aikaan aidosti toimivat kumppanuussopimukset. Aktiivisen yhteistyöverkoston rakentaminen asiakkaiden löytämiseksi on kaiken A ja O. Yhteistyötä on lähdetty kehittämään muun muassa alueellisten isännöitsijöiden, asumisneuvojien, Turun kaupungin kotihoidon, ge-

riatrian poliklinikan, kotiutushoitajien ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa. Virallisen verkostoyhteistyön ohella Löytävä-hanke etsii myös epävirallisia verkostoja, kuten esimerkiksi alueellista korttelityötä. Löytävä-hankkeen esitteellä voi ilmaista huolen läheisestä: tiedonantolomake mahdollistaa asiakkaan suostumuksella yhteystietojen luovuttamisen hanketyöntekijöille. Yhteydenoton jälkeen löytävä-työntekijät aloittavat asiakasprosessin ikääntyneen arkeen jalkautuvien kotikäyntien avulla. Olemme myös löydettävissä: Brahenkatu 7, 20100 Turku. Lisätietoja: www.fingerroos.net/loytava

Löytävä työ ikääntyneen arjessa Löytävä työ tapahtuu ikääntyneen omassa asuinympäristössä. Kotikäynneillä ja asiakastapaamisissa kartoitetaan elämäntilannetta ja tuen tarvetta. Asiakasprosessin tavoitteena on ikääntyneen voimaantuminen ja ohjaaminen hänen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Löytävälle työlle ominaista on asiakaslähtöiVanhustyö 3–4 • 2014

Löytävä-hankkeen projektityöntekijät Piia Halla (kuvassa vas.) ja Oskari Orvasto asettuivat ”näyteikkunaan” Turun toimipisteessä. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii säätiön toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula. 35

Vanhustyö 5/2014

Teksti: Täyttä elämää eläkkeellä -hanke Kuva: Vesa-Matti Väärä

Teksti: Selma Lanaya Kuva: Pertti Riihelä

Täyttä elämää myös työelämän jälkeen Liikunnan iloa -projekti käynnistyy Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ja HJK:n yhteistyöllä käynnistettiin Liikunnan iloa -ryhmätoiminta, jossa lievästi muistisairaille ja heidän omaisilleen järjestetään kuntoutusta ja vertaistukea liikunnan avulla. Projekti on osa Eloisa Ikä -avustusohjelmaa.

elsingin Alzheimer-yhdistyksen projektin tavoitteena on luoda toimintamalli muistiyhdistyksen ja urheiluseuran yhteistyössä toteutettavalle kuntoilu- ja vertaistukitoiminnalle. Liikunnan iloa -toimintamallia voisivat soveltaa käyttöön muutkin Suomen paikalliset muistiyhdistykset, yhdessä kullakin paikkakunnalla toimivien urheiluseurojen kanssa. Tutkimukset osoittavat liikunnan ehkäisevän muistisairauden etenemistä. Hyvä fyysinen kunto ja liikunta lisäävät muistisairaiden osallisuutta ja tuovat mielekästä tekemistä.

Liikutaan säällä kuin säällä Liikunnan iloa -projektissa liikutaan monipuolisesti lihaskuntoa vahvistaen ja erilaisia liikuntamuotoja kokeillen. Liikunnan iloa -ryhmä kokoontuu Helsingin Alzheimer-yhdistyksellä ja HJK:n liikuntatiloissa: kauniilla säällä Sonera Stadiumin suurella jalkapallokentällä ja huonon sään sattuessa liikuntasalissa sisällä. Liikuntakerta kestää 45 minuuttia. Ensimmäisten tapaamisten teemoja ovat olleet kahvakuulan perusteet, pallopelit ja keppijumppa. Kaikille osallistujille on tehty UKK-

instituutin kävelytesti ja toiminnalliset lihaskuntotestit. Niiden avulla voidaan seurata liikunnan vaikutusta asiakkaiden kuntoon.

Ruokaillaan yhdessä Liikunnan iloa -ryhmäläiset ovat ruokailleet liikuntakerran jälkeen yhdessä. Lopuksi on vielä keskusteltu ravintoon liittyvistä asioista kuten proteiinin saannin tärkeydestä liikuntaharjoittelun yhteydessä, nestetasapainon ylläpitämisestä, riittävästä energiansaannista ja hyvien rasvojen tärkeydestä. Ravintoteemat tukevat jaksamista ja terveyttä lisätyn liikuntaharjoittelun ohella.

Asenteisiin vaikuttamista Muistisairaiden osallisuus normaalissa arjessa vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisesti ja stigmaa poistavasti. Suunnitteluasteella on myös yhteistyö HJK:n iltapäiväkerhojen kanssa, jolloin kohtaamiset lasten ja muistisairaiden välillä mahdollistuisivat. Helsingissä diagnosoidaan vuosittain 1300 uutta muistisairasta, joten tarvetta Liikunnan iloa -toiminnalle on.

Lisätietoja: www.alzheimer-hki.com -> projektit Vanhustyö 5 • 2014

Eläkkeelle siirtyy lähivuosina merkittävä määrä ihmisiä, joista monet ovat hyväkuntoisia ja hyvin koulutettuja, ja etsivät työelämän tilalle uusia toiminnan paikkoja. Suomen Punaisen Ristin (SPR) käynnistämä Täyttä elämää eläkkeellä -hanke tarjoaa eläkkeelle jääville tukea muutokseen ja siirtymävaiheeseen sekä uuden mielekkään elämänsisällön löytämiseen työuran jälkeen.

PR:n uusi hanke kutsuu eläkkeelle jääviä vapaaehtoistyöhön. Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvälle arjelle ikääntymisen eri vaiheissa ja etenkin eläkkeelle siirryttäessä. Lisäksi hanke tukee sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Hankkeessa luodaan uudenlainen toimintamalli eläkkeelle siirtyvien ihmisten tavoittamiseen ja tukemiseen räätälöidyillä valmennuksilla. Lisäksi kehitetään toimintamalleja eri-ikäisten senioreiden yhteen saattamiseen ja vapaaehtoisapuun sekä seniori-ikäisten toimimiseen nuoremman sukupolven tukena. Kehitetyt toimintamallit testataan, arvioidaan ja levitetään osaksi SPR:n valtakunnallista perustoimintaa. Hanke on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa. Hanke käynnistyi kesällä 2014.

Valmennuksesta ja vapaaehtoistyöstä uutta virtaa Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksissa eläkkeelle siirtyville tarjotaan työkaluja muutokseen valmistautumiseen ja sen hallintaan, omien voimavarojen ja osaamisalueiden aktivoimiseen ja hyödyntämiseen, sekä terveyden, mielen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn yl-

läpitämiseen. Lisäksi valmennuksessa kerrotaan mahdollisuudesta löytää itseä kiinnostava, mielekäs ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen elämänsisältö vapaaehtoistoiminnasta. Jokainen valmennus sisältää myös harjoitusmuotoisen yhteisöhankkeen, jolla pyritään vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta omassa lähiympäristössä. Valmennetut vapaaehtoiset ohjataan mukaan paikallisten osastojen toimintaan tukemaan eri tavoin vanhempia senioreita tai vastaavasti nuorempia sukupolvia. Myös SPR:n muu toiminnan kirjo avautuu uusille vapaaehtoisille kunkin omien toiveiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti. Osallistujat pääsevät tutustumaan vapaaehtoistoiminnan erilaisiin vaihtoehtoihin ilman sitoutumispakkoa.

Yhteistyöstä voimaa tekemiseen ja vaikuttamiseen Hanke nojaa keskeisiltä osin eri tasoilla solmittaviin kumppanuuksiin ja yhteistyöverkostoihin, joita on tarkoitus luoda niin työnantajien, muiden järjestöjen kuin kuntienkin kanssa. Tavoitteena on löytää paikallisia yhteistyökumppaneita alueen eläkkeelle jäävien ja avuntarvitsijoiden tavoittamiseksi sekä heidän yhteen saattamiseksi. Projektikoordinaattori Saija Ohtonen-Jones ja projektityöntekijä Merja Joro toivottavat kaikki kiinnostuneet lämpimästi mukaan! Lisätietoja: http://rednet.punainenristi. fi/tayttaelamaa

Vanhustyö 5/2014

Vanhustyö 6/2014

Teksti ja kuva: Marika Sarha

Teksti: Henrietta Grönlund ja Katri Halttunen Toimittanut: Tiina Hailla Kuva: Pirjo Rönkkö

Elämää käsillä – kädentaidoilla hyvinvointia ja osallisuutta ”Käsitöitä tehdessä siirryn ajatuksissani käsityömaailmaan, joka on huoletonta vyöhykettä. On tekemistä ja puuhaa, saa aikaan tarpeellista, joskus jopa kaunistakin, mutta myös sielu lepää.”

ulttuurin myönteisistä vaikutuksista on paljon tutkimusnäyttöä: Osallistuminen, käsillä tekeminen ja taide lisäävät ikäihmisten elämänlaatua. Toiminta luo subjektiivista hyvinvointia: merkityksellisyyden ja onnistumisen kokemuksia, positiivisia sosiaalisia tilanteita, luomisen iloa ja elämänhallinnan kokemuksia. Mielekkään tekemisen lisäksi kädentaidot tarjoavat älyllisiä ja taidollisia haasteita. Käsin tekeminen ruokkii kolmiulotteista ajattelua, virittelee ongelmanratkaisukykyä ja parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä. Käsin tekeminen kiinnostaa, kulttuurin hyvinvointivaikutukset on huomattu myös sosiaalija terveysalalla. Liian usein tarpeet eivät kuitenkaan kohtaa väheneviä resursseja. Mistä apua? Voisiko vapaaehtoisuuteen perustuvalla kansalaistoiminnalla, vertaistoiminnalla ja auttavalla vapaaehtoistoiminnalla olla

merkityksellinen rooli toimia ”palveluaukoissa”?

Elämää käsillä Eläkeliiton valtakunnallinen Elämää käsillä -hanke (2014–2017) tukee elämänlaadun kohottamista käsityön ja taiteen avulla. Hankkeessa innostetaan käsin tekemiseen ja kädentaitomenetelmien käyttöön vapaaehtoistyössä. Toiminta perustuu ikäihmisten omaan elämään, kokemuksiin, kiinnostuksen kohteisiin, luovuuteen ja taitoihin. Kohderyhminä ovat kädentaidoista innostuneet ikäihmiset, erityisesti auttavassa vapaaehtoistyössä ja vertaisopintoryhmissä. Merkityksellistä hankkeessa on se, että sekä vapaaehtoiset että autettavat ovat eläkeläisiä. Elämää käsillä tuottaa valtakunnallista ja alueellista koulutusta vapaaeh-

toistyön ja vertaisopintoryhmien tarpeisiin. Se toteuttaa pilottihankkeita, joissa pureudutaan kädentaitojen erityiskysymyksiin vapaaehtoistyössä. Hanke järjestää myös kaikille avoimia tapahtumia, näyttelyitä ja työpajoja, tavoitteena kädentaitoihin ja vapaaehtoistyöhön innostaminen sekä osallisuuden kokemuksen vahvistaminen. Hankkeen projektipäällikkönä työskentelee Marika Sarha.

Tavoitteet

HelsinkiMissiossa kaiken työn tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen. Vuonna 1883 perustettu järjestö on yksi Suomen vanhimmista sosiaalialan järjestöistä.

apaaehtoistoiminta kiinnostaa suomalaisia. HelsinkiMissiossa toimi vuoden 2013 aikana aktiivisesti noin 600 vapaaehtoista ja uusia koulutetaan vuosittain parisen sataa.

Virkistävää vaihtelua arkeen Alkuvuodesta käynnistynyt Eloisa ikä -ohjelmassa mukana oleva keikkavapaaehtoistoiminnan hanke on jatkoa Raha-automaattiyhdistyksen rahoitta-

Laajan toiminnan tarkoituksena on lisätä kädentaitojen harrastusta ja sitä käyttävien vapaaehtoisten määrää sekä juurruttaa uudenlainen toimintamalli kädentaitojen käytöstä vapaaehtoistyössä. Sisällöllisesti hanke pyrkii ikäihmisten ikäidentiteetin vahvistamiseen, ja oikean kuvan luomisen yhteiskuntaan eläkeläisistä aktiivisina, luovina ihmisinä. Eläkeliitto on yksi suurimmista sosiaalija terveysalan järjestöistä 130 000 jäsenellään. Sen yli 400:n yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan eri puolilla Suomea osallistui vuonna 2013 lähes 11 000 vapaaehtoista. Kiinnostus kädentaitomenetelmien käyttöön on kasvava. Ingressin lainaus on käsityön harrastajalta, pro gradu-tutkielmasta Yhteinen ylevä olo (Sarha, M., 2011). Lisätietoja: www.elakeliitto.fi -> toiminta -> sosiaalinen palvelutoiminta tai www.elamaakasilla.fi (Sivut avautuvat syys-lokakuussa)

Vanhustyö 5 • 2014

HelsinkiMission keikkavapaaehtoistoiminnan suosio kasvaa

malle SeniorTrainer -projektille, jossa keikkamalli kehitettiin. Keikkamallissa välitetään senioreille kertaluonteista arjen apua ja tukea, kuten kaupassakäynti- tai ulkoiluapua. Vapaaehtoiset voivat opastaa senioreita esimerkiksi tietokoneen käytössä tai avustaa verhojen vaihdossa. Keikka-auttajat toimivat myös saattajina lääkärikäynneillä tai muilla asioilla. Vaikka auttamiskeikat ovat usein hyvin konkreettista apua, on lähtökohtana aina molemminpuolinen kohtaaminen. Senioreilta saadun palautteen mukaan keikkalaisten käynnit tuovat päiviin piristystä ja lievittävät yksinäisyyttä.

Vapaaehtoiskeikka oman kiinnostuksen mukaan

Sadat seniorit pääkaupunkiseudulla ovat saaneet apua keikkavapaaehtoisilta – ja avuntarve kasvaa jatkuvasti. Vanhustyö 6 • 2014

Koulutettu vapaaehtoinen voi valita vapaaehtoisten intranetistä itseään kiinnostavat keikat sisällön, sijainnin ja ajankohdan mukaan. Hän ilmoittaa kiinnostuksensa keikasta HelsinkiMission työntekijälle, saa siitä tarkemmat tiedot ja käy seniorin luona hoitamassa auttamistehtävän. Keikan jälkeen vapaaehtoinen kuittaa keikan HelsinkiMission työntekijälle ja palaa asiaan kun haluaa tehdä seuraavan auttamiskeikan.

Omalla ajalla, silloin kun sopii Keikka-auttamisen malli on houkutellut toimintaan mukaan satoja uusia ihmisiä. Heistä monille on tärkeää mahdollisuus rajata ja kontrolloida sitoutumistaan ja vapaaehtoistoiminnan määrää. Nuoret aikuiset ja työikäiset kokevat mallin erityisen sopivaksi. Myös vastikään eläkkeelle jääneet vireät ihmiset ovat innostuneet siitä. He ”eivät 50 vuoden kalenteriin sitoutumisen jälkeen halua samaa”, kuten eräs hyvin aktiivisesti toimiva eläkeläinen koulutuksessa totesi. Keikkamalli mahdollistaa vapaaehtoisten auttamisen epäsäännöllisesti, omien aikataulujen ja mieltymysten mukaan. Keikkavapaaehtoistoimintaa laajennetaan, jotta yhä useampi vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut pääsee mukaan toimintaan ja jotta yhä useampi suomen- tai ruotsinkielinen seniori saa arkista apua, tukea ja iloa.

Hankkeessa työskentelee neljä työntekijää, suomenkieliset vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit Katri Halttunen, Maria Mäntylä-Granda ja Julia Jäkkö sekä ruotsinkielinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Linda Stark. Lisätietoja: www.helsinkimissio.fi 27

Vanhustyö 6/2014

Teksti: Tuija Seppänen & Minna Wacker Kuva: Tuija Seppänen

Keski-Suomessa kehitytään kimpassa Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksellä on ollut kehittämishankkeita kymmenisen vuotta. Uusin, Eloisa ikä -ohjelmassa mukana oleva Kehitytään kimpassa -hanke käynnistyi keväällä 2014.

uomen reilusta miljoonasta vanhuuseläkkeeseen oikeutetusta yli 63-vuotiaasta valtaosa asuu kotona. Heistä useimmat haluavatkin asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja tämä on myös yhteiskunnan tavoittelema päämäärä.

Ikäihmisten oma ääni kuuluviin Ikäihmisten omaa ääntä tarvitaan kotona asumista tukevien toimintamuotojen kehittämistyössä, sillä osallistavien kehittämisprosessien tuloksena syntyy aidosti asiakaslähtöisempää toimintaa. Yhteiskunnassamme tapahtuvien suurten rakenneuudistusten aikaan tarvitaan lisäksi lähidemokratian ja kansalaisten osallistumismuotojen vahvistamista.

Kumppanuuspöytä on katettu Kehitytään kimpassa (2014–2017) -hankkeessa jatkojalostetaan aiempien Versova- ja Kimppa -hankkeiden kehittämistyön tuloksia ja levitetään niitä uusille paikkakunnille Keski-Suomessa. Hankkeen päämääränä on kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin ja hyvän arjen tukeminen ja vahvistaminen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen keskeinen toimintamalli on kumppanuuspöytä, jonka ääreen kootaan hankekunnan toimijoita ja

asukkaita ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan ikäihmisten hyvinvointia edistäviä toimintamuotoja. Kumppanuuspöytä on kaikille avoin aktiivinen kehittämis- ja yhteistyöverkosto, johon osallistuvat ovat keskenään tasavertaisia. Kumppanuuspöytä on kansalaisia osallistava ja lähidemokratiaa vahvistava toimintamalli. Kunnan sitoutuminen kumppanuuspöytään ja tiiviiseen yhteistyöhön ovat olleet lähtökohtana hankkeeseen mukaan lähteneille kunnille. Toiminta on syksyn aikana käynnistynyt Toivakassa, Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Hanke laajenee muutamiin keskisuomalaisiin kuntiin vuoden 2015 aikana. Kumppanuuspöydässä kartoitetaan kunnassa jo olemassa olevat ikäihmisille tarkoitetut toimintamuodot. Paikallisia tarpeita, toiveita ja ideoita uusista toimintamuodoista kerätään sekä kump-

panuuspöydässä että yhdessä kumppanuuspöytäläisten kanssa kuntalaisilta. Käynnistettävät toimintamuodot perustuvat siis aidosti paikallisiin tarpeisiin ja niitä toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisäksi hankealueen eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen. Kehitytään kimpassa -hanke tukee myös kuntiensa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Hankkeen päättyessä uskomme, että hankealueilla toimii aktiivinen ikäihmisten hyvinvointia edistävä kehittämisverkosto ja ikäihmisille on tarjolla entistä enemmän mielekkäitä toiminnan ja osallistumisen paikkoja. Kehitytään kimpassa -hankkeessa työskentelee työpari Minna Wacker ja Tuija Seppänen. Lisätietoja: www.kssotu.fi

Toimittanut: Tiina Hailla Kuvat: Tiina Hailla ELOISA IKÄ -OHJELMA

Eloisa mieli -asennegallup iäkkäiden mielen hyvinvoinnista Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio ja Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hanke teettivät Taloustutkimuksella Eloisa mieli -gallupin. Tulokset esiteltiin syyskuussa Hyvä ikä 2014 -messuilla Tampereella.

loisa ikä -ohjelman vanhempi tutkija Marja Saarenheimo arvioi tuloksia Vanhustyö-lehdelle näin: – Gallupin ehkä ilahduttavin tulos oli, että iäkkäät ihmiset nähtiin aktiivisina toimijoina, jotka voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja unelmoida siinä missä muutkin. Toisaalta valtaosa vastaajista koki, että ikäihmisten elämänkokemusta, tietoja ja taitoja hyödynnetään liian vähän. Eloisa mieli -gallupin vastaukset osoittavat, että suomalaisilla on keskimäärin aika niukasti tietoa ikäihmisten mielen hyvinvoinnista, mielenterveysongelmien syistä ja osittain myös keinoista, joilla ylläpitää mielen hyvinvointia. Myönteisen elämänasenteen, liikunnan, sosiaalisen tuen ja ravitse-

Masennuksen taustalla monia syitä Yksinäisyys tuodaan usein esiin suurimpana syynä esimerkiksi ikäihmisten masennukseen, vaikka tosiasiassa noin puolella yli 65-vuotiaiden ihmisten masennustiloista on juurensa jo varhaisemmassa aikuisuudessa. Kaiken kaikkiaan masennuksen taustalla on useimmiten monimutkainen syiden kimppu, jossa on mukana sekä biologisia että psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä.

Mielenterveysongelmia voidaan hoitaa Kolme neljäsosaa gallupissa haastatelluista suomalaisista arveli, että iäkkäiden ihmisten mielenterveysongelmia voidaan hoitaa menestyksellisesti. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että iäkkäille tarkoitettuja mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi. Tästä aihepiiristä on vaikea löytää tutkimustietoa, mutta eri hankkeista kertynyt kokemus tukee käsitystä siitä, että palveluita on

Kehitytään kimpassa -hankkeen Wiitaunionin avausseminaari 1.10.2014 veti salin täyteen viitasaarelaisia ja pihtiputaalaisia ikäihmisiä. 22 26

muksen merkitys kyllä tunnettiin, kun taas aivoterveyden tai uusien taitojen oppimisen merkityksestä mielenterveyden ylläpitämisessä vastaajilla ei juuri ollut tietoa.

niukasti tai ikäihmisiä ei ainakaan ohjata riittävästi palveluiden piiriin. Tämän valossa ei ole yllättävää, että mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten tärkeimmiksi tuen muodoiksi valikoituivat sukulaisten ja ystävien tuki sekä keskusteleminen toisten saman ikäisten ja samanlaisten huolien kanssa painivien kanssa.

Mielenterveysosaaminen kansalaistaidoksi Ajantasaiselle tiedolle ikäihmisten mielen hyvinvoinnista, mielenterveysongelmien syistä ja mielenterveyden ylläpidosta on selkeä tarve. Mielenterveysosaamisen nostaminen kansalaistaidoksi on tärkeää. Ohjelmapäällikkö Reija Heinola toteaa, että järjestöillä on tässä tärkeä rooli. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen pohjautuvat ryhmät edistävät tutkitusti psyykkistä terveyttä. Järjestöt tarjoavat foorumeja, joissa suunnitella ja tehdä itselle mielekkäitä asioita. Tutkimukseen haastateltiin alkukesällä 2014 yhteensä 1081 15–89-vuotiasta henkilöä. Lisätietoa Eloisa mieli -gallupista www.eloisaikä.fi -> Aineistot

Vanhustyö 6/2014

kysy

& vastaa

Marja Saarenheimo Vanhempi tutkija Eloisa ikä-ohjelma

Miten voidaan lisätä eri-ikäisten yhdessäoloa? Miten eri ikäpolvet ovat tekemisissä toistensa kanssa tutkimusten mukaan? Vai viihtyvätkö he mieluiten omanikäisten kanssa? Yleisesti ottaen ihmiset näyttävät ajattelevan, että eri-ikäisten ihmisten olisi hyvä olla tekemisissä keskenään ja että ihmisillä on toisilleen paljon annettavaa iästä riippumatta. Käytännössä kuitenkin ihmiset viettävät etenkin vapaa-aikaansa eniten juuri omanikäisten kanssa. Tietysti perheen ja suvun kesken ollaan tekemisissä myös itseä nuorempien ja vanhempien kanssa. Samoin työelämässä kohdataan eri-ikäisiä ihmisiä. Elämänkulku ja ikäpolvet -projekti tutki sukupolvien välistä vuorovaikutusta, mitä pitäisit tutkimuksen tärkeimpänä havaintona? Tärkeitä havaintoja on paljon. Yksi koskee pitkäikäisyyden tavanomaistumista ja sen seurauksena tapahtunutta muutosta ihmisten ikäkäsityksissä. Erityisesti vanhuus elämänvaiheena on muuttunut merkittävästi viimeisten kymmenien vuosien aikana, kun suuret ikäluokat ovat alkaneet lähestyä eläkeikää. Suurimmat muutokset koskevat niin sanottua kolmatta ikää. Toinen tärkeä havainto on se, että ihmiset kaipaavat yhteyttä toisen ikäisiin ihmisiin myös perheen ulkopuolella, mutta kohtaamista mahdollistavien areenoiden puuttues-

Vanhustyö 6 • 2014

sa he ovat pitkälti kulttuuristen mielikuvien varassa. Toimme tutkimuksessa esiin ikäpolvitajun käsitettä, jolla tarkoitetaan kykyä asettua toisen ikäisen asemaan ja ymmärtää, että olemme kaikki myös oman aikamme kasvatteja eli ikäpolviolentoja. Näistä aiheista olemme kirjoittaneet Ikäpolvien taju -kirjassa, jota saa maksutta Vanhustyön keskusliiton verkkokaupasta.

Miten voidaan lisätä eri-ikäisten yhdessäoloa? Elämänkulku ja ikäpolvet -hanke järjesti vuonna 2012 Neljän polven treffit -kampanjan, jossa haastettiin eri tahoja kehittämään ikäpolvia yhdistävää toimintaa ja kertomaan siitä myös muille. Kampanja poiki paljon yhteydenottoja, jotka kertovat siitä, että eri puolilla Suomea ikäpolvitoimintaa on jo varsin runsaasti. Toisaalta kampanja selvästi herätteli monia tahoja ottamaan toimintaansa mukaan ikäpolvinäkökulmaa. Kampanjan tulokset on koottu Neljän polven treffit -oppaaseen, joka on luettavissa Vanhustyön keskusliiton nettisivuilla. Ovatko sukupolvien väliset jännitteet kuviteltuja? Ne ovat sekä todellisia että kuviteltuja. Todellisia siinä mielessä, että julkisessa keskustelussa painottuu tällä hetkellä ajatus ikäihmisistä yhteiskunnan kulu-

eränä, kalliiden palveluiden tarvitsijoina ja nuorempien ihmisten eläkkeiden vaarantajina. Toisaalta silloin, kun ihmiset ovat tekemisissä keskenään, jännitteet yleensä sulavat ja korostuu se, mikä meille on yhteistä.

Tarvitsemmeko asennemuutosta vai arvostetaanko suomalaisessa kulttuurissa ikäihmisiä enemmän kuin ajatellaan? Tänä syksynä toteutettiin Eloisa ikä -ohjelman, Suomen mielenterveysseuran Mirakle-hankkeen ja Taloustutkimuksen yhteistyönä Eloisa mieli -gallup, jonka perusteella näyttää, että eriikäisten suhteutuminen ikäihmisiin on varsin myönteinen. Asenteet ovat kuitenkin eri asia kuin käytäntö, ja käytännöissä olisi varmasti paljon parantamisen varaa lähtien siitä, miten puhumme vanhuudesta ja vanhoista ihmisistä ja miten paljon ikäihmisillä itsellään on mahdollisuus puhua. Erityisen ongelmallinen on tässä suhteessa niin sanottu neljäs ikä, joka edelleen näyttäytyy yhteiskunnassa eräänlaisena mustana aukkona, kuten jotkut tutkijat ovat sitä kutsuneet.

Vanhustyö 7/2014

Teksti ja kuvat: Leena Jakkula

olevien asukkaiden ennakkoon valmentaminen, joka loisi heille turvallisuutta. – Luottamuksellisuus on tässä työssä tärkeintä, korostavat Laila ja Kauko. – Arvostava kohtaaminen ihmisenä ihmiselle on vastavuoroista, jossa molemmat puolet antavat ja saavat. Vertaistoiminta ei ole hoivatyötä. Me emme ole myöskään opettajia tai neuvojia, me olemme kuuntelijoita ja keskustelijoita, tiedon välittäjiä, yksinäisyyden lievittäjiä ja ikääntyneiden saattajia harrastusja virkistystoiminnan piiriin.

PROJEKTI

Yhteisöllisyyden löytyminen vähensi turvarannekehälytyksiä Yhdessä mukana-projektin alkukuukaudet ovat antaneet yllättäen konkreettista näyttöä sen merkityksestä: Rovaniemen Jokkakallion asumispalvelukeskuksessa turvarannekehälytykset ovat vähentyneet, ja asukkaat ovat löytäneet vanhoja tuttuja palvelukeskuksesta.

uutos on selkeä, sanovat työntekijät. – Projektin toimintojen myötä on löytynyt uutta yhteisöllisyyttä. Yhteisen tekemisen kautta on tutustuttu paremmin muihin asukkaisiin. Yhteisöllinen toiminta henkilökunnan ja vertaistoimijoiden kanssa lievittää yksinäisyyttä ja auttaa ikääntyneitä tunnistamaan omia voimavarojaan, sanoo viime vuoden elokuussa projektikoordi-

naattorina aloittanut Jaana Kupulisoja. Samaa mieltä on kolme ja puoli vuotta talossa asunut Laura Jaakkola (83 v.). – Tänne tulo tuntui aivan kauhealta! Jo se, että piti luopua autosta ja omasta kodista, tuntui ylitse pääsemättömältä. Ei tämä ole koti! hoin itselleni. Kolme kuukautta kesti, ennen kuin aloin tottua omaan neljänkymmenen neliön huoneistooni täällä. Vielä kauemmin oli hirveän vaikeaa lähteä omasta huonees-

Jokkakallion palvelukeskuksessa toimii mm. asukkaiden näytelmäkerho, jossa itse suunnitellut näytelmät harjoitellaan ja esitetään asukkaiden voimin. 42

ta tutustumaan muihin asukkaisiin. Nyt on tilanne toisin. Sukulaiset vierailivat usein Lauran luona ja helpottivat ensi kuukausien tuskaa. Vähitellen löytyi tie yhteisiin tiloihin. Tänään hän on yksi aktiivisimmista osallistujista Yhdessä mukana-projektin tarjoamissa monen sisältöisissä kerhoissa ja tilaisuuksissa. – Nyt menen niihin jo yksin ja olen erittäin tyytyväinen. Täällä on turval-

Rovala-opistossa suomen kieltä opiskelevat osallistuvat kerran viikossa palvelukeskuksessa asuvien kanssa monikulttuuriseen ystäväkerhoon. Yhteisessä hattujuhlassa esiintyivät mm. David George ja Nino Mikeladz.

Yhteistyötä maahanmuuttajien ja yliopiston kanssa Laura Jaakkolan ankea alku asumispalvelukeskuksessa muuttui turvallisen ja mukavan tuntuiseksi, kun hän uskaltautui tutustumaan talon muihin asukkaisiin. Monipuolisesta viriketoiminnasta hän antaa suuret kiitokset projektikoordinaattori Jaana Kupulisojalle (oik.) ja vapaaehtoisille vertaistoimijoille.

lista, täällä on hyvä olla. Päivisin on ohjelmaa, jos haluan osallistua. Illalla kun pistän nukkumaan, tiedän, että saan turvaranneketta painamalla apua jos tarvitsen.

Yhteisöllistä vertaistoimintaa – Yhdessä mukana -projektissa yli 60-vuotiaat vapaaehtoiset ovat vertaistoimijoina ikäisilleen tai ikääntyneemmille, kertoo projektipäällikkö Mona Särkelä-Kukko. – Setlementtiliiton koordinoima projekti toteutetaan vuosina 2013-2016, ja se kuuluu Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan Eloisa ikä-ohjelmakokonaisuuteen. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä paikallissetlementtien kanssa kuudella paikkakunnalla. Rovaniemen lisäksi mukana ovat setlementit Lahdesta, Hämeenlinnasta, Helsingistä, Savonlinnasta ja Parkanosta. Rovaniemellä Rovalan setlementissä erityistavoitteena on 80 vuotta täyttäneiden sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat lupaavia. Vapaaehtoisia vertaistoimijoita on jo yhdeksän, Vanhustyö 6 • 2014

ja yhteisöllinen toiminta erittäin monipuolista. Syksyn 2014 toiminta painottuu uusien vertaistoimijoiden rekrytointiin ja kouluttamiseen. Mm. lokakuun loppupuolella järjestetään kolmipäiväinen vertaistoiminnan peruskurssi eläkeläisille ja eläkeikää lähestyville. Laila Hiltunen ja Kauko Hiukka ovat vertaistoimijoina ryhmissä ja tilaisuuksissa, joita Jokkakallion asumispalvelukeskuksen yli 130 asukkaalle on tarjolla runsaasti. Lauantaikerho, Ukkokerho, diakoniakerho, takkatuokiot, yhteislauluhetket rakentuvat asukkaiden esille nostamista tarpeista ja toiveista. Tuoreimpina aloittivat asukkaiden omaehtoisena toimintana bocciakerho ja runopiiri. – Lähtökohtana meillä on kartoittaa asukkaiden kiinnostuksen kohteet ja pyrkiä tämän jälkeen rakentamaan toiminnat niin, että ihmiset löytävät omia, jopa tunnistamattomia voimavarojaan. Tavoitteena on sosiaalinen esteettömyys, kynnyksen madaltaminen osallistumiselle ja toimintojen tuominen mahdollisimman lähelle asukkaita, sanoo Jaana Kupulisoja. – Jatkossa tärkeä vertaistoiminnan kehittämisen paikka on tänne tulossa

Rovalan Setlementti ry:n kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden eri ikäryhmien ja eri kansallisuuksien kohtaamiseen. Niinpä suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat tuovat monikulttuurisessa ystäväkerhossa upean kulttuurilisän yhteisiin tapaamisiin. Myös Rovala-opiston ja Lapin ammattiopiston opiskelijoiden työharjoittelut ja tutustumiskäynnit lähentävät ikäryhmiä luontevasti toisiinsa ja siirtävät tärkeää tietoa vuorovaikutteisesti. Suunnitelmissa on Lapin yliopiston kanssa kartoittaa opiskelijatyönä mitä asumispalvelukeskukseen muuttavat ihmiset kokevat ja tuntevat. Tällä pyritään saamaan paitsi kontakti muuttajaan heti alkuvaiheessa, myös arvokasta tietoa mihin asioihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota asukkaan sopeutumisen helpottamiseksi. Vertaistoiminnan myötä syntyneet aktiviteetit kiinnostavat myös asumispalvelukeskuksen ulkopuolella olevia ikäikäihmisiä. Mikäli vertaistoimijoiden määrän lisääminen onnistuu, ryhmien avaaminen ulkopuolisillekin on mahdollista. – Silloin on päästy tavoitteeseen, kun yhteisten juhlien lisäksi saadaan paljon pieniä kaveriryhmiä kokoontumaan erilaisten aiheiden ja toimintojen ympärillä, kiteyttää Kauko projektin pyrkimyksiä.

Vanhustyö 7/2014

Teksti: Harriet Haavisto Kuva: Tiina Hyvänen

Teksti: Hannele Huovinen Kuva: Pia Iisakka

Avoinna viikonloppuisin ja juhlapyhinä Voimaa ja virkistystä DiaPuistosta Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön Diakoniapuisto-hankkeessa luodaan ikäihmisille ja erityisesti muistisairaille puistotoimintamalli.

oimintaympäristönä on luonnonmukainen kaupunkialueen läheisyyteen kehitettävä ja rakentuva kaikille avoin puistoalue. DiaPuiston fyysistä ympäristöä kehitetään luontoa vaalien. Alue sijaitsee Länsi-Suomen Diakonialaitoksen metsäisessä maastossa, jossa on noin puoli kilometriä pitkä esteetön valaistu reitti. Reitillä on runsaasti penkkejä, pöytäalue sekä kota. Ensi vuonna puistoon on tulossa mm. pihapeli- ja kuntoilualue.

Ulkoilun virkistävä voima Hankkeen tavoitteena on luoda puistoalueesta fyysinen ja toiminnallinen ym-

päristö, joka tukee kokonaisvaltaisesti ikäihmisen ja muistisairaan toimintakykyä, toimijuutta ja osallisuutta, ja siten edesauttaa kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Säännöllinen ulkoiluhan on hyvä keino ylläpitää kokonaisvaltaista toimintakykyä. Se virkistää mieltä, ylläpitää ja kehittää tasapainoa ja lihaskuntoa sekä parantaa liikkumisvarmuutta. Ulkoilu luo myös mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä. Luontoympäristö lisää vielä hyvinvoinnin terveyttä edistäviä vaikutuksia. Hyvinvointia lisääviä vaikutuksia on myös kulttuurilla, taiteella ja elämyksillä. DiaPuisto mahdollistaa ulkoilun ohella monenlaisen toiminnan ja elämysten tuottamisen. Puistossa voi järjestää erilaisia teematuokioita. Siellä voi hiljentyä ja mietiskellä. Siellä voi evästää ja juoda nokipannukahvit. Kulttuuri ja liikunta aihealueina antavat uskomattoman määrän mahdollisuuksia toteutuksiin. Ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeä toimia yhdessä.

Tavoitteena on, että DiaPuistoon kehittyy monipuolista toimintakykyä tukevaa toimintaa, ja että hankkeen jälkeen se elää käyttäjien ja toimijoiden kautta ympärivuotisesti.

Yhteiskävelylle heti aamusta Hankkeen käynnistymisen, kevään 2014 jälkeen, DiaPuistossa on käynyt paljon ulkoilijoita ja ryhmiä. Joka toisen viikon maanantaina puistossa on aamuinen yhteiskävely ja puistonikkarit tekevät tällä hetkellä jouluaiheiselle polulle puutonttuja. Ikäihmisistä koostuvan asiantuntijaryhmän säännöllisillä tapaamisilla ideoidaan, suunnitellaan, kokeillaan sekä annetaan palautetta DiaPuistoon liittyen. Alkuvuodesta 2015 puistossa järjestetään toiminnallinen pilottiryhmä muististaan huolestuneille yhteistyössä lähihoitajaopiskelijoiden kanssa.

Oulun Eläkkeensaajat ry:n ikäihmisten olohuone on avoinna silloin, kun monet muut paikat ovat kiinni eli viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan. Olohuonetoiminnan tavoitteena yhteisöllisyyden lisääminen, yksinäisyyden vähentäminen tai ainakin sen lievittäminen.

untaliitosten synnyttämän uuden Oulun alueella asuu n. 40 000 yli 65-vuotiasta. Keskustan alueen asukkaista yli 40 % on yli 65-vuotiaita, ja tilanteen uskotaan pysyvän samanlaisena myös tulevina vuosina. Moni ikääntynyt kokee yksinäisyyttä, erityisesti viikonloppuisin sekä juhlapyhien aikaan. Oulun Eläkkeensaajat ry ryhtyi toimeen ikäihmisten yksinäisyyden torjumiseksi käynnistämällä Ikäihmisten olohuone -projektin.

Ikäihmisten olohuone – ikäihmisille suunnattu avoin kohtaamispaikka Ikäihmisten olohuone -projektin (2014–2017) varsinainen toiminta al-

Tervetuloa virkistymään DiaPuistoon, toivottavat hankevastaava Harriet Haavistossa ja palveluohjaaja Hanna-Liisa Kotsalo. Lisätietoja: www.pdl.fi/diapuisto

Diakoniapuisto-hankkeen Hanna-Liisa Kotsalo (vas.) ja Harriet Haavisto Diamessuilla. 28

Vanhustyö 7 • 2014

koi elokuussa, kun Oulun Palvelusäätiön tiloissa vietettiin olohuoneen avajaisia. Vierailta oli reippaasti yli 200 ja tunnelma mitä parhain ja iloisin. Projektin tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä tarjoamalla kaikille ikäihmisille avoin toiminnallinen kohtaamispaikka. Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin, viikoittainen kävijämäärä on n. 160. Olohuoneelle on muodostunut kävijöiden sekä työntekijöiden luoma lämminhenkinen välittävä yhteisö, johon tulee viikoittain myös uusia ikäihmisiä. Kävijät voivat halutessaan osallistua ohjattuun toimintaan ja ruokailuun tai sitten vain oleilla ja seurustella toistensa kanssa. Tarjolla on maksutonta ohjattua ohjelmaa, kuten liikuntatuokioita, musiikki-iltamia, porinapiirejä, peli- sekä kädentaitoiltoja. Monipuolisen ja mielekkään ohjelman suunnittelun ja toteuttamisen mahdollistavat kävijöiden esittämät toiveet sekä palautteet. Olohuone on avoinna silloin, kun monet muut paikat ovat kiinni, eli viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan klo 16–20.30. Tarjolla on myös pienimuo-

toista maksutonta korjausompelua vapaaehtoistyöntekijän toimesta.

Yhteistyötä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi Koska toiminta on saanut niin hyvän vastaanoton, avataan Tuiraan Palvelusäätiön tiloihin toinen olohuone joulukuun alussa. Jotta tieto projektin toiminnasta ja sen laajenemisesta saadaan mahdollisimman monille oululaisille ikäihmisille perille, tekee Ikäihmisten olohuone paikallista yhteistyötä Oulun kaupungin, oululaisten järjestöjen, vapaaehtoisten sekä eri toimijoiden kanssa. Merkittävä yhteistyökumppani toiminnan toteuttamisessa on Oulun Palvelusäätiö ja sen avulias henkilökunta. Projektin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaista yhteistyötä, joten sitä täytyy ylläpitää ja kehittää koko ajan. Tavoitteena on, että Ikäihmisten olohuone -toiminta jatkuu Oulussa projektin toimintakauden päätyttyä.

Ikäihmisten olohuone -projektissa työskentelevät projektipäällikkö Hannele Huovinen, ohjaaja Pia Iisakka sekä 9 osa-aikaista tuntityöntekijää. Lisätietoja: www.ikaihmistenolohuone. elakkeensaajat.fi

Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki

Vanhustyö 7/2014

Toimittanut: Tiina Hailla Kuvat: Tiina Hailla

Moninaisuuden huomioiminen on hyvän laadun tae Eloisa ikä -ohjelman kolmen osahankeen marraskuussa järjestämä seminaari Arvokas vanhuus: moninaisuus näkyväksi avasi keskustelua siitä, miten suomalaista palvelujärjestelmää voitaisiin kehittää entistä yhdenvertaisemmaksi. Saksalaisen näkökulman ikääntyneiden hoidon laadun kehittämisestä esitteli Frédéric Lauscher, frankfurtilaisen palvelukeskusyhtymän johtaja.

oninaisuus on avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen, vakuuttaa Frédéric Lauscher. Frankfurtissa aloite interkulttuurisen konseptin luomiseksi palvelutaloihin tuli kaupungilta. Vuonna 2000 oli havahduttu siihen, että kaikista Frankfurtin asukkaista 42 % oli maahanmuuttajataustaisia ja yli 80-vuotiaista asukkaista heidän osuutensa oli 12 %, mutta vain 0,02 % palvelutalojen ja/tai kotihoidon asiakkaista oli maahanmuuttajataustaisia, kertoo Lauscher.

Fokusryhmäksi otettiin turkkilaiset, jotka olivat suurin maahanmuuttajaryhmä. Ensimmäinen interkulttuurinen palvelutalo avattiin 2004. Sitä voidaan pitää alkuna moninaisuutta huomioon ottavan organisaation kehittämiselle. Ensimmäiset tulokset osoittivat konseptin menestyksekkääksi. Nykyisin 35 % palvelutalon asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Kaikki asiakkaat, niin kantasaksalaiset kuin maahanmuuttajataustaiset, ovat tyytyväisempiä palveluiden laatuun tässä palve-

lutalossa verrattuna muihin. Myös henkilökunta on tyytyväisempää ja henkilökunnan vaihtuvuus on vähäisempää.

Menestysreseptin salaisuus Kun kysyy, mitkä olivat ratkaisevan tärkeitä asioita kehitystyössä, mainitsee Lauscher positiivisiin tuloksiin ja kokemuksiin johtaneiden syiden etsimisen. – Havaitsimme, että olimme saaneet luottamuksen puolellemme: asiakkaat luottivat siihen, että hyväksyimme heidän kulttuurisen taustansa. Henkilökunta puolestaan luotti siihen, että uskoimme heidän kykyihinsä. Havaitsimme myös, että meidän täytyisi määritellä, mitä laatu tarkoittaa. – Asiakkaat ja henkilökunta haluavat olla varmoja siitä, että heidän yksilölliset tarpeensa, toiveensa, pelkonsa, tapansa ja elämäntyylinsä hyväksytään. Ei riitä, että niitä suvaitaan tai siedetään. Jotta he voisivat olla varmoja tästä, heille täytyy viestiä asiasta selkeästi, pysyvästi ja kestävästi. Asia täytyy myös todistaa päivittäin, ei vain sanoilla vaan teoilla arjen työssä.

Yhdenvertaisuusmittari Seuraavasta kehitystasosta Lauscher käyttää nimeä ”Tolerance scan”, yhden32

vertaisuusmittari. Lauscher kertoo, miten hän vuonna 2012 kuuli hollantilaisesta projektista ”roze looper”. Projektin idea oli, että palveluorganisaatiot voisivat saada sertifikaatin, mikäli heillä olisi hlbti-sensitiivistä osaamista. Tältä pohjalta syntyi yhdenvertaisuusmittari ”tolerance scan”. Yhdenvertaisuusmittari antaa objektiivisen kuvauksen siitä, minkälaisia ponnistuksia organisaatio on tehnyt moninaisuuden huomioon ottamiseksi. Se osoittaa, että organisaatiossa ei tapahdu syrjintää vaan tarjottava hoito on kulttuurisensitiivistä; erilaisia elämäntyylejä, etnisiä taustoja, seksuaalista suuntautumista sekä sukupuoli-identiteettejä kunnioittavaa. Lisäksi se mittaa organisaation aitoa kiinnostusta jokaista yksilöä kohtaan, ja keskittymistä jokaisen asiakkaan yksilölliseen kokemukseen hyvinvoinnista. Lisätietoa: Helsingin seminaarin esitykset ovat katsottavissa new.livestream. com -> Arvokas vanhuus. Keskusteluun sosiaalisessa mediassa voi osallistua käyttämällä hashtageja #eloisaikä ja #moninaisuus2014.

Monikulttuurisuutta helsinkiläisessä palvelutalossa Kantin pysäkki on 30-paikkainen palvelutalo Helsingin Töölössä. Monikulttuurisuudesta tuli osa Kantin pysäkin toimintaa jo vuonna 2007. Kantti lähti silloin mukaan Vanhus- ja Lähimmäispalvelun keskusliiton projektiin ”Monikulttuurisuutta vanhustyöhön”. Kantin pysäkki on muuttunut vuoden 2014 aikana monikulttuuriseksi palvelutaloksi. Meidän asukkaamme puhuvat äidinkielinään suomea, ruotsia, somalia ja mandariininkiinaa, kertovat Kantin pysäkin palvelujohtaja Soili Mustonen ja Jade-projektin projektipäällikkö Hanna Rantala. Lisäksi Kantissa toimii vuosina 2013–2015 RAY:n kehittämisprojekti Jade, joka kuuluu Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Jade-projekti edistää ikääntyvien afrikkalaistaustaisten naisten toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, sekä kehittää kulttuurisensitiivistä vanhustyötä. Monikulttuuriset palvelutalon asukkaat ovat herättäneet henkilökunnassa keskustelua mm. uskonnon, ruokakulttuurin ja terveys- ja hoitokäsityksen kulttuurisista eroista. Olemme havahtuneet siihen, miten vahvasti meidän sisustuksessa ja vuoden kiertoon kuuluvissa juhlapyhissä huomioidaan vain suomalaiset kulttuuriset tavat. Nyt Kantin pienryhmätoiminnassa on panostettu eri tapakulttuureihin tutustumiseen. Se, että henkilökuntaan kuuluu eri kulttuuritaustaisia, eri kielisiä ja eri uskontojen edustajia, on edistänyt työtämme. Toisaalta asukkaiden kotoutumisen kannalta merkittävää on ollut mahdollisuus käyttää myös omaa äidinkieltä. Se on syventänyt luottamusta. Erityisen positiivista mielestämme on ollut se, että meidän ikääntyneet asukkaamme ovat kokeneet monikulttuurisuuden elämää rikastuttavana asiana.

Kuka hän on? Frédéric Lauscher vieraili Suomessa 4.-6.11.2014 RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelman #moninaisuus-verkoston, Eläkeläiset ry:n ja Monikko ry:n kutsumana ja piti monikulttuurista vanhustyötä käsittelevät esitykset Helsingissä ja Jyväskylässä. Lauscher on frankfurtilaisen palvelukeskusyhtymän Association for Elderly and Disabled Citizens of Frankfurt johtaja. Palvelukeskusyhtymä on ollut tienavaaja kulttuurija hlbti -sensitiivisten palvelujen kehittäjänä. Sillä on 8 palvelutaloa, 4 päiväkeskusta, 19 hoiva- ja kohtaamispaikkaa Frankfurtissa. Yhtymä työllistää noin 1500 henkeä ja sen liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa. Helsingin seminaarissa Lauscher nosti esille sen, miten moninaisuus hoidon lähtökohtana on edistänyt paitsi palvelujen laatua ja yksilöjen hyvinvointia, se on myös noussut heidän kilpailuvaltikseen. Lauscher on ENIECin (European Network Intercultural Care) johtokunnan jäsen. #Moninaisuus-verkoston ydinryhmän kolme eloisaa osahanketta ovat Seta ry:n valtakunnallinen Yhdenvertainen vanhuus, helsinkiläisen Kantti ry:n Jadeprojekti ja turkulaisen DaisyLadies ry:n Muistojen koti. Kuvassa yllä seminaarin puheenjohtajana toiminut Reija Heinola ja Frédéric Lauscher. Viereisen sivun kuvassa Hamdi Moalim (vas.), Eeva Päivärinta (takana), Ruth Franco, Frédéric Lauscher, Sari Pitkänen, Saini Valtonen, Peter Kariuki, Hissu Kytö, Hanna Rantala ja Satu Sileekangas. Artikkelin toimittaminen on tehty Soili Mustosen ja Hanna Rantalan tekstien ja Saini Valtosen suomennoksen pohjalta. Vanhustyö 7 • 2014

Vanhustyö 7/2014

Ajan virrassa

Teksti ja kuva: Aijjoos-hanke II

Ajan virrassa

Lähde Aijjoos kyläilemään!

TERVE-SOS-palkinnot järjestöjen innovaatioille

Kylillä asuu paljon ikäihmisiä, joiden luona ei liian usein vierailla. Lappajärveläinen Elsa Rajala on huolissaan yksinäisistä ikäihmisistä. Hän onkin vienyt idean kyläluudasta uudelle tasolle.

lipa kerran pieni punainen täti, joka keksi kyläluudan. ”Ihmiset eivät enää kyläile toistensa luona”, hän harmitteli. Minäpä laitan kyläluudan kiertämään, hän keksi. Hän taittoi pienistä risuista oikean risuluudan näköisen luudan, laittoi luudan ja pienen punaisen kirjan kassiin ja toivotti kyläluudalle hyvää matkaa. Kyläluuta lähti huiskimaan talosta taloon, vei mennessään hyvää tuulta ja vauvan tuoksua naapuriin, toi tullessaan vanhuksen nutun karheaa ystävällisyyttä. Luuta kiersi ja kiersi niin kauan, että pieni punainen kirja tuli täyteen eloisaa elämää pienestä kylästä. Naapurukset tutustuivat, ystävystyivät ja jatkoivat kyläilyä ilman kyläluutaakin. ”Nyt ihmiset taas kyläilevät toistensa luona”, hyräili pieni punainen täti tyytyväisenä. Pieni punainen täti on oikeasti lappajärveläinen ikäihminen Elsa Rajala. Hän lähetti yhteistyössä Aijjoos-hankkeen kanssa vuonna 2009 matkaan kuusi ensimmäistä kyläluutaa. Ne kiersivät yli 200 taloudessa pienessä 3000 asukkaan kunnassa. Sittemmin idea on levinnyt koko Aijjoos-hankkeen toiminta-alueelle. Luutia on lähetetty matkaan yhteensä 34 Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueella. Ne ovat kiertäneet yli tuhannessa kodissa.

Kyläluuta elvyttää kyläilykulttuuria Nykypäivänä on tavallista, että maaseudullakaan naapurit eivät enää vieraile toistensa luona. Ennen vanhaan kyläily oli luonnollista. Naapuriin vaan menVanhustyö 7 • 2014

tiin vaihtamaan kuulumisia. Kyläluudasta saakin hyvän syyn vierailuun. Sitä, kun ei saa jättää postilaatikkoon, vaan luuta tulee viedä sisälle asti. Kyläluutaa saa pitää yhdessä talossa korkeintaan viikon. Sen jälkeen luuta tulee viedä jälleen uuden ihmisen luokse. Kyläluutiin on kertynyt mitä erilaisimpia tarinoita, jopa kylien historiaa. Jokaisella kylällä on oma luutansa. Tallennettuna on myös runoja ja kirjoituksia arkisista asioista, säästä, nykypäivän elämästä kylillä, perheiden arjesta sekä erilaisista muistoista. Joihinkin kirjoihin on liitetty vanhoja ja uusia valokuvia. – Kyläluudilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Sillä niihin on tallennettu perinnettä ja tietoa, toteaa Elsa Rajala. Kyläluudat ovat tallessa kirjastoissa tai kylätaloilla. Näin ne ovat kaikkien luettavissa.

Kyläluuta voi lievittää yksinäisyyttä. Kylillä asuu paljon ikäihmisiä, joiden luona ei liian usein vierailla. Elsa Rajala on huolissaan yksinäisistä ikäihmisistä. Hän onkin vienyt idean kyläluudasta uudelle tasolle. Lappajärvellä vapaaehtoiset toimivat kyläluutina. He vierailevat joulun alla yksinäisten kodeissa. – Viime vuonna vierailuja kertyi 80. Tänä vuonna tavoitteena on vierailla 100 kodissa, haaveilee Elsa Rajala.

Lisätietoja: www.aijjoos.fi Kyläluuta ja Hyvää mieltä kyläilemällä ovat Aijjoos-kumppanuushankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Aijjooskumppanuushanke II:sta hallinnoi Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke on osa Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa.

Kyläluuta yhdistää eri ikäpolvia – Lappajärvellä luuta toi esimerkiksi yhteen ikäihmisen ja kotiäidin lapsineen. He olivat asuneet kolme vuotta naapureina eivätkä olleet ennen kyläluutaa tekemisissä toistensa kanssa. Kyläluudan ansioista naiset aloittivat säännölliset kahvihetket. Myös lapset toivat ikäihmisen päiviin iloa kyläilemällä omatoimisesti hänen luonaan, kertoo Rajala.

ERVE-SOS-palkinto tunnustus vuoden teemaan liitty-korostuu hyvän ruokavalion kokonaisuus Uusissaonravitsemussuosituksissa välle sosiaalija terveysalan tutkimus-, kehittämis- tai koaltion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle keiluhankkeen tuloksena syntyneelle innovatiiviselle tai poiktarkoitetut ravitsemussuositukset ovat valmistuneet. Ne keuksellisen onnistuneelle käytännölle. Tänä vuonna Terveynoudattavat pääosin viime syksynä julkaistuja pohjoismaiden ja hyvinvoinnin laitos myönsi 2 000 euron TERVE-SOSsia suosituksia ikäihmisten (NNR2012).voimavaroja Pääpaino on terveyttä edistävän palkinnon Etelä-Pohjanmaalle kultruokavalion kokonaisuudessa, jonka muodostavat eri ruotuuritoiminnassa hyödyntävälle mallille. ka-aineiden laatu, määrä ja merkitys ravintoaineiden lähteeKylille kulttuuria toimintamallissa pyritään kulttuurija nä sekä niiden yhteys terveyteen. Suositukset on tarkoitettu taideharrastusten keinoin ennaltaehkäisemään maaseudulohjaamaan terveydenhuollon, ruokapalveluiden, ja elintarla asuvien ikääntyvien syrjäytymistä ja edistämään terveytviketeollisuuden sekämuiseri viranomaisten ja tä. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvanammattilaisten Etelä-Pohjanmaan kansanterveysjärjestöjen toimintaa kansanterveyden edistätiyhdistyksen Kulttuurista muistoja -hankkeen projektikoordinaattori Katjamisessä. Kujala (vas.) ja projektisuunnittelija Manar Suosituksissa annetaan myös ruokien valintaan liitPalkinnon Ameli vastaanottivat palkinnon TERVEtyviä ohjeita, jotkaLappeenrannassa on laadittu sopimaan suomalaisiin ruoka-saajat päätti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraadin esityksestä THL:n Sosiaali- ja terveyspalSOS-tapahtumassa 8.5.2014. Toisen TERVE-SOS-palkinnon tottumuksiin ja ruokakulttuuriin. Valintojen tueksi on tuovelut -toimialan ylijohtaja. sai mikkeliläinen Valot - Omaishoitajien tettu uusi ruokakolmio jaohjausmalli. lautasmalli.

Ikääntyneiden omat ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2010. Lisätietoja: www.vrn.fi

Vanhuspalvelulaki tukee palveluiden parantamista

Videotedellyttämä tekevät sateenkaari-ikäihmiset näkyväksija palvelutarpeen arviointi on käytössä vasanhuspalvelulain luotettava ja moniulotteinen toimintakyvyn ta noin kolmanneksessa toimintayksiköistä. Näissä yksiköissä toimintatapa oli myös muutoin laadukkaampi. Vanaha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan Setan Yhdenvertainen vanhuus huspalvelulaki edellyttää myös, että ikääntyneiden ja heidän omaistensa käsitystä hoidon laadusta seurataan. Noin kol-projektin tuottamalla videolla ”Haluaisin kertomaan” yhdeksän sukupuoli - taitoteutuu seksu- parmannes toimintayksiköistä tekee näin säännöllisesti. Iäkkäidenpystyä asiakkaiden mielestä itsemääräämisoikeus aalivähemmistöön kuuluvaa henkilöä kertoo millaista oli olla nuori, haiten kotihoidossa. Omaiset olivat tyytymättömämpiä hoitoon kuin ikääntyneet itse. kun homoseksuaalisuus oli rikos, lääketieteessä seksuaalivähemmistöön kuuluvat(THL) luokiteltiin sairaaksi ja sukupuolen moni- palTiedot käyvät ilmi tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista, joka kuvaa iäkkään väestön naisuudesta ei ole ollut tietoa saatavilla. voimaantuloa. He kertovat myös toiveistaan liittyen vanhuuteen veluja ja palvelutarvetta keväällä 2013asiallista ennen vanhuspalvelulain sekä vanhuspalveluihin ja terveydenhoitoon. Noin 20-minuuttinentoteutunut video on suunnattu erityisesti Noin viidenneksessä ympärivuorokautista hoitoa antavista toimintayksiköistä henkilöstömitoitus jäi alle vanhustyön koulutuskäyttöön sosiaalija terveysalantai ammattilaisille, vanhuspalveluja tuottavil-yhteysuositellun rajan, 0,50 hoitajaa asiakasta kohden. Henkilöstömitoitus ammattiryhmärakenne ei ollut selkeästi le organisaatioille ja oppilaitoksille tuomaan tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen dessä hoidon laatuun. Hoitoprosesseihin tai -tuloksiin vaikuttivat enemmän asiakkaiden palvelutarpeet ja terveydentila. Ympärivuorokautisessa hoidossa ja tehostettu iäkkäistä moninaisuudesta sekä(laitoshoito vanhuudesta. Haluaisinpalveluasuminen) pystyä kertomaanolevien videotaikävakioitu saa käyttääosuus vapaasti ei- on vuodesta 2001kaupallisissa vähentynyt 17 prosenttia. Vastaava vähenemä kotihoidon osuudessa olisen 9 prosenttia. Samaan tarkoituksissa. Videotaikävakioitu kuvattiin syksyllä 2013 eri puolilla Suomea, on tuottanut aikaan 65-vuotiaan olevan elinajan on kasvanut kahdella vuodella ja ikääntyneen väestön terMartusuomalaisen Väisänen jajäljellä kuvaajana toimi Villeodote Pohjonen. Lisätietoja www.seta.fi. veys ja toimintakyky ovat kohentuneet. Raportti perustuu ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa keväällä 2013 suoritettuihin kunta- ja toimintayksikkökyPiirrosanimaatio Pekan ja sekä Einon tarina vie aikamatkalle selyihin, valtakunnallisiin rekisteritietoihin valtakunnallisiin väestötutkimustietoihin. Osoitteesta www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta löytyvät kunnille, ympärivuorokautisen hoidon sekä kotihoidon toimintayksiköille suunnattujen ”Pekan ja Einon tarina” on miesparin elämästä kertova kolkyselyn tulokset. Osoitteesta www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki löytyvät ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimen minuutin mittainen piirrosanimaatio. Tarina alkaa 1960-lumintakykyä, terveyttä ja elintapoja ja palvelujen saantia koskevat tulokset.

vulla eletystä nuoruudesta jatkuen nykyaikaan ja siihen, että ikääntyvä pariskunta pohtii, millaista on olla vanhuspalvelujen asiakkaana. Video on tehty arvokasta ja yhdenvertaista vanhuutta tavoittelevien Eloisa ikä -ohjelman hankkeiden tueksi ja itse kullekin omien asenteiden arvioimiseen. Video löytyy Eloisa ikä -ohjelman YouTube-tililtä otsikolla Pekan ja Einon tarina.

Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelmalla (2012 – 2017) parannetaan ikäihmisten arkea.