Suur-Saimaa 3 290409

29.4.2009

1

Suur-Saimaa Lehti Saimaan alueen kaupunkeihin

29. huhtikuuta 2009

LAPPEENRANTA • IMATRA • MIKKELI • SAVONLINNA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS • JOENSUU • KUOPIO RISSALAN LENNOSTO

Petri Sarvamaa ja Isä Trifon

VELJEKSET VALAMOSSA s. 32–33

Herhiläiset turvaavat ilmatilamme s. 30–31

Cronbergin mielenkiintoinen ehdotus s. 17

NUORI ÄITI muuttumisleikissä s. 29

Alanko, la ko,, Pölönen, ölö e , Turunen uue

TAITEILIJAELÄMÄÄ kulttuuriravintolassa s. 22–23

Norppa palannut Puruvedelle JUHA TASKISEN ENSIMMÄISET KUVAT SEN TODISTAVAT

s. 5

2

Suur-Saimaa

29.4.2009

Turvaa sijoituksesi: valitse aito ja alkuperäinen Honka-lomakoti Ensi kesäksi ranta kuntoon.

Tee sijoitus, joka kantaa sukupolvelta toiselle.

Tutustu ainutlaatuisiin Honka 2009-uutuuksiin.

Modernilla HONKADUO™-ekopyöröhirrellä teet perinteitä kunnioittaen modernin lomakodin.

Uutuus valmissaunamökin rakennat edullisesti, helposti ja vaivattomasti

Rakenna nyt entistä energiatehokkaammin ja edullisemmin!

Kysy lisää Honka-myyjältäsi.

en Aidon ja alkuperäis tajaksi pääset nyt Honka-mökin omis lisesti! uskomattoman edul

Nouda uudet Huvila- ja sauna -esitteet

www.honka.com Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki.

Tervetuloa palvelevaan Honka myymälään!

Lähin Honka-myyjäsi:

Today´s homes. Naturally.

Yhteistyössä:

JOENSUU, Torikatu 25B (IsoMyy), Vesa Patrikainen p. 0400 671 200, Jari Karttunen p. 040 528 9632 KUOPIO, Tulliportinkatu 9, Jukka Musakka p. 0400 576 229 LAPPEENRANTA, Kauppakatu 20 (Patriaa vastapäätä), Kari Liikkanen p. 0400 255 933 MIKKELI, Visulahti, Eero Tikanoja p. 0440 347 777, Juha Haikarainen p. 0400 787 599 Kuluttajasuojalain mukainen hintatieto: Soittajahinta kaikkiin (Honkarakenteen) 0205-alkuisiin numeroihin on lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 2 snt/min (alv 22 %) ja matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min -keittiöt (alv 22 %).

SAVONLINNA, Tottinkatu 15, Jari Tolvanen p. 050 559 4850

29.4.2009

3

Suur-Saimaa KUSTANTAJA Mainos- ja markkinointitoimisto Saimaa Oy, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna Puh. (015) 250 050, faksi (015) 250 050

ILMOITUSMYYNTI/ MARKKINOINTI Pasi Pekkonen, 050 546 6940 pasi.pekkonen@aluelehtisaimaa.fi Satu-Katja Heikkonen, 044 350 8501 satu.heikkonen@aluelehtisaimaa.fi

TOIMITUS Pasi Pekkonen, päätoimittaja Kari Tegelberg, 044 546 6940 kari.tegelberg@aluelehtisaimaa.fi Erja Eliala, 044 350 8500 erja.eliala@aluelehtisaimaa.fi

TAITTO Vesa Lyytikäinen, 044 350 8502 vesa.lyytikainen@aluelehtisaimaa.fi PAINO Savon Paino Oy, Varkaus JAKELU Suoralähetys Oy, Jakelusuora Oy, Joensuun Ykkösjakelu Oy, Itella Oy

KYMMENEN KYSYMYSTÄ

Hyviä uutisia Saimaalta!

Saimaannorppa on ollut viime aikoina suuren huomion kohteena. Huoli kannan pienenemisestä on saanut myös maa- ja metsätalousministeriön kampanjoimaan näyttävästi vapaaehtoisen verkkokalastuksen rajoittamisen puolesta.

Erinomainen uutinen on myös se, kun tunnettu luontokuvaaja Juha Taskinen onnistui ikuistamaan valokuvaan todennäköisesti ensimmäisen kerran saimaannorpan kuuluisan muikkujärven Puruveden jäältä. Tuosta ilouutisesta voi lukea tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.

Norppahavaintoja on kyllä tehty Puruvedellä aiemminkin, mutta valokuvaan tätä harvinaisuutta ei ole aiemmin saatu ikuistettua. Taskinen arvelee, että norp-

pia on kotiutunut Savonlinnan läheisyydessä sijaitsevalle Puruvedelle ainakin kaksi yksilöä. Se on hieno uutinen, koska näihin päiviin saakka on arveltu, ettei norppa jostakin syystä kotiudu enää Puruvedelle sen jälkeen, kun se metsästettiin loppuun sotien jälkeen.

Toinen iloinen asia Saimaan rannoilta on lehdessämme kesäkuun numerossa ilmestyvät matkailusivut, jotka kantavat nimeä Iloista lomaa Itä-Suomessa. SuurSaimaa sai tuotemerkin käyttöön Kuopion Matkailulta, joka omistaa tuon tunnetun brändin.

Aikoinaan Iloista lomaa Itä-Suomessa oli laaja matkailuesite, jolla markkinoitiin Saimaan alueen tapahtumia ja tun-

nettuja lomakohteita. Nyt tuon nimikkeen alla kerromme ensi numerossa, kesäkuun kolmas päivä ilmestyvässä SuurSaimaassa monipuolisesti Saimaan alueen matkailutarjonnasta mielenkiintoisista käyntikohteista.

Kädessäsi on kolmas Suur-Saimaa-lehti. Olemme saaneet tästä Itä-Suomen suurimmasta kaupunkilehdestä runsaasti myönteistä palautetta. Tässäkin lehdessä on paljon mielenkiintoista lukemista, joten antoisia lukuhetkiä Suur-Saimaan parissa.

Kari Tegelberg

1. Minä vuonna valmistui Immolan lentokenttä Imatralle?

2. Kuka suunitteli vuonna 1914 valmistuneen Joensuun kaupungintalon?

3. Minä vuonna perustettiin Kuopioon Suomen ortodoksinen kirkkomuseo?

4. Kuinka monta vuotta Lappeenrannan kaupunki täyttää tänä vuonna?

5. Kenen mukaan Mikkeli on saanut nimensä?

6. Minkä niminen on Pieksämäen kulttuurikeskus?

7. Kuka on Varkauden kaupunginjohtaja?

8. Kuinka monta tornia enimmillään Olavinlinnassa on ollut?

9. Kumman kallo on leveämpi poskien kohdalta mitattuna itämeren- vai saimaannorpan?

10. Kuinka monta tuhatta vuotta sitten suunnilleen oli SuurSaimaan tulvahuippu, jolloin Vuoksi puhkaisi Salpausselän?

vastaava toimittaja

Vastaukset sivulla 41.

4

Suur-Saimaa LEGOLAND lentäen

Upeat kiertomatkat

29.4.2009

Hoitavat kylpylälomat

Kiehtova Kolmården

Kaupunkilomat

Lahja äidille!

LENNOT HELSINGISTÄ 22.6. - 30.7.

549 Legoland to-ma ....................... alk. 635 Legoland ma-to. ...................... alk.

Legoland+HeidePark to-ma................................... ........ alk.

760

Hinta/ hlö sis. lennot, kuljetukset kohteessa, majoituksen, aamiaiset, opaspalvelut ja huvipuistoliput (2 pv). Kysy lapsialennuksia toimistostamme!

Haapsalu – Hiidenmaa – Saarenmaa to-su 21.5., 4.6., 18.6. . ..............alk.

Pohjois-Viron kartanot to-su 11.6., 2.7., 23.7. ................alk.

Tartto – Riika – Vilna su-to 7.6., 28.6., 12.7. ............... alk.

LÄHDÖT JOKA TORSTAI JA SUNNUNTAI! ITO TÄYSIHO

179 184 Saarenmaa, to–su 21.5............ alk. 229 Pühajärve su–su 17.5., 24.5.. .. alk. 335 S! UUTUU Rakvere, to–su 28.5................... alk. 349

429

Haapsalu, to–su 14.5, 28.5.. .... alk.

Pärnu to–su 14.5. . ..................... alk.

439 529

Kiertomatkojen ohjelmat toimistoistamme.

Päivä Kolmårdenissa ti–to 30.6, 7.7., 14.7. ...........alk./C4

Kolmården ja Gröna Lund ma–to 8.6., 27.7. ....................... alk.

126 229

Hinta/ hlö sis. laivamatkat, kuljetukset kohteessa, pääsymaksut ja opaspalvelut. Ma–to matkalla 1 yö hotellissa. Lapsihinnat toimistosta!

Kylpylälomat sis. aterioita ja hoitoja.

39 Tukholma ma–to 8.6. ............... alk. 119 Pärnu to–su 14.5., 28.5... ........... alk. 135 Saarenmaa to–su 21.5, 28.5. .. alk. 163 Riika to–su 21.5., 11.6., 25.6. .... alk. 249 Tartto to–su 11.6., 25.6. ............ alk. 249 Tallinna 1 yö su–ma 10.5., 17.5. alk.

Kaikki hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Kuljetus satamaan lisämaksusta. Toimitusmaksu 10 e/varaus.

JOENSUU 020 120 4310, KUOPIO 020 1204 210, LAPPEENRANTA 020 1204 330, SAVONLINNA 020 1204 340, VARKAUS 020 1204 250 PUHELINMYYNTI: 020 120 4000 ma-pe 8-19, la 9-14, su 10-14 Lankapuhelimesta 8,21 snt /puh +2 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14 snt/min TILAA PERHELOMAESITE: perhelomat@matka-vekka.fi www.matka-vekka.fi

TUNNISTA EUROVAALIEHDOKKAAT

Eurovaalit 7.6.2009, ennakkoäänestys 27.5.–2.6.

Tällä sivulla on eurovaaliehdokkaita. Tehtäväsi on yhdistää nimi ja kuva. Etsi listasta kullekin eurovaaliehdokkaalle kuuluva oikea sukunimi ja palauta oheinen kuponki SuurSaimaan toimitukseen: Suur-Saimaa / tunnistuskisa, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna.

Vastaukset 29.5.2009 mennessä. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme taulu-TV:n.

Oikeat vastaukset ehkokasnumeroineen julkaistaan Suur-Saimaassa 3.6.2009.

1. Antti _______?

KESK

2. Kirsi _______?

SDP

3. Fredrik _______?

SDP

4. Petri _______?

KOK

5. Ukko _______?

KOK

7. Hannu _______?

KESK

8. Sinikka _______?

SDP

9. Anne _______?

KOK

10. Arja _______?

SDP

11. Ville _______?

KOK

12. Tuulikki _______? 13. Riikka_____?

KOK KESK

14. Arto _______?

SDP

15. Annika _______?

VAS

16. Atik _______?

VAS

ALHO ALMQVIST BRYGGARE HURSKAINEN ISMAIL ITÄLÄ KAIKKONEN KAUMA LAPINTIE LINDROOS LINNONMAA MANNER METSOLA SARVAMAA TAKKULA UKKOLA

1. _______________________ 2. _______________________ 3. _______________________ 4. _______________________ 5. _______________________ 6. _______________________ 7. _______________________ 8. _______________________ 9. _______________________ 10. ______________________

6. Pia _______?

KOK

11. ______________________ 12. ______________________ 13. ______________________ 14. ______________________ 15. ______________________ 16. ______________________

Palauta kuponki 29.5. mennessä, olet mukana upean taulutelevision arvonnassa!

Vastaajan nimi___________________________________ Osoite____________________________________________ __________________________________________________ Puh.______________________________________________

5

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Juha Taskinen

Juha Taskisen valokuva todistaa

Saimaannorppa

on palannut Puruvedelle Saimaannorppa on asettunut uudelleen asumaan Puruvedelle. Tästä todisteena on luontokuvaaja Juha Taskisen 21. huhtikuuta ottama valokuva nuoresta norpasta Puruveden Harvanselällä. Taskinen arvelee, että valokuva saattaa olla kautta aikojen ensimmäinen valokuva, joka on otettu Puruvedelle asettuneesta norpasta.

Taskinen kiersi kuvanottopäivänä 90-prosenttisesti Puruveden yhdessä kalastaja Janne Herrasen kanssa. Tekemiensä havaintojen perusteella hän arvelee, että Puruvedellä asustelee tällä hetkellä ainakin kaksi norppaa.

– Näkemäni norpat olivat niin kaukana toisistaan, että olen aika varma siitä, että kysymyksessä on kaksi eri norppaa, Taskinen sanoo.

Hän pitää kuvan saamista Puruvedellä oleskelevasta saimaannorpasta historiallisena tapahtumana. Se on myöskin hänestä oikein hyvä uutinen, koska se antaa toivoa siitä, että norpat alkavat viihtymään myös Puruveden kirkkaissa ja kalaisissa vesissä.

Myös työkseen saimaannorppaa tutkiva suojelubiologi Tuomo Kokkonen Metsähallituksesta pitää norppakuvan saamista upeana uutisena, vaikka poikasta ei matkan aikana löytynytkään.

– Kyllähän kalastajat ovat viime vuosien aikana tehneet satunnaisia

Ehkäpä kautta aikojen ensimmäinen valokuva saimaannorpasta, lojumassa Puruveden jäällä Harvanselällä.

norppahavaintoja, mutta pesivästä kannasta Puruvedellä ei ole ollut tietoa. Arvelen, että nyt tuo kanta on olemassa, Tuomo Kokkonen iloitsee.

Sotien jälkeen saimaannorppakanta tuhottiin Puruvedeltä metsästämällä täydellisesti. Sen jälkeen tutkijat ovat ihmetelleet, miksi norpat eivät

Kalastaja Janne Herranen norpan hengitysavannolla.

ole tälle upealle järvelle asettuneet pysyvästi. Myöskään Kokkonen ei osaa varmasti sanoa mistä tuo johtuu, onhan Puruveden vieressä oleva Pihlajavesi norppakannaltaan Saimaan tihein yhdessä Haukiveden kannan kanssa. Juha Taskinen pitääkin varmana, että Puruveden norpat ovat uineet Punkasalmen läpi Puruvedelle ja asettuneet sinne pysyvästi.

Syy, miksi norppakanta on tihein juuri Pihlajavedellä, johtuu Kokkosen mukaan monista eri syistä. Pihlajavedellä on kallioisia luotoja ja isoja selkävesiä, joissa norpat viihtyvät hyvin.

Myös muikkukannalla on merkitystä norpan esiintymiseen eri Saimaan osissa, vaikkakin tämä iso nisäkäs syö paljon muutakin kalaa kuin muikkua.

Puruvedeltä kantautuneiden ilouutisten lisäksi Kokkosta ilahduttaa kuutin löytyminen Saimaan itäosista Orivedeltä. Hän toivoo hartaasti, että se selviää elämänsä alkuvaiheesta ja jää eloon.

– Ihmisten pitäisi muistaa, että sai-

Norpan pesä Puruvedellä. maannorppa ei tule raskaaksi jokaisen kiiman jälkeen. Lisäksi sen tekee uhanalaiseksi se seikka, että norppa tulee sukukypsäksi vasta viisi, tai jopa vasta seitsemänvuotiaana, Kokkonen korostaa. ■

Teksti: Matti Lohko, kuvat: Merenkulkulaitos Lappeenranta

Saimaan kanava – väylämme maailman merille mv Elke W matkalla kanavaa alas 9.4.2009.

Taustalla Mälkiän uusi silta.

Edellisen purjehduskauden viimeinen alus purjehti alas kanavaa tämän vuoden tammikuun 18. päivä, jonka jälkeen alkaneen huoltoseisokin aikana kunnostettiin ja huollettiin sulkuja. Suurin remontti tehtiin ensimmäiseen Saimaan puoleiseen Mälkiän sulkuun. Lisäksi tauon aikana kuutostien rakentajat purkivat kanavan ylittävän vanhan kuutostien sillan, uuden nelikaistaisen sekaliikennetien etelän puoleisen siltaparin valmistuttua marraskuussa. Kanava avattiin jälleen liikenteelle 28.3. ja pohjoisimmatkin syväväylät on avattu huhtikuun loppupuolella.

Nykyinen kanavasopimus Venäjän kanssa päättyy vuonna 2013. Uudesta sopimuksesta on neuvoteltu pitkään ja pääneuvottelijat ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen uudesta 50 vuoden pituisesta sopimuksesta. Parhaillaan tehdään sopimukseen viimeisiä viilauksia.

Koska kyseessä on valtiosopimus, tulee molempien maiden päättävien elimien hyväksyä se. Asia etenee hiljalleen, joskin kanavan käyttäjät toivoisivat pikaista ratkaisua, koska mahdollisten uusien kuljetusreittien ja

Saimaan kanava ja syväväylät ovat jälleen auki, mutta taloustaantuma pudottaa kuljetusmääriä 2000-luvun ennätysvuosien jälkeen.

Uusi kanavasopimus Venäjän kanssa on viimeistelyvaiheessa.

Kanavan käyttäjät toivovat nopeaa ratkaisua.

investointien toteuttaminen ei käy hetkessä.

Uusi sopimus mahdollistaisi myös kolmansien maiden matkustaja-alusten tulon Saimaalle. Risteilyliikenteen lisääntyminen riippuu pitkälti sopivien alusten löytymisestä, sillä lyhyt sesonki edellyttäisi suuria volyymeja kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseksi, mutta kanavan sulkujen mitat asettavat rajansa alusten koolle.

Ympärivuotinen liikenne tavoitteena Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikön insinööri Seppo Piironen kertoo, että 2000-luvulla on tehty laskelmia ja mallinnuksia sekä kokeiluja talviliikenteestä. Kuluja kasvattaisivat lisääntyvä jään murtamisen tarve ja kohoavat henkilöstökustannukset. Lisäksi kanavan luiskia pitää vahvistaa ja mahdollisesti johtaa teollisuuden puhtaita lauhdevesiä putkiverkostolla pitkin kanavaan.

Liikennöintiin vaikuttaa tietenkin myös Suomenlahden jäätilanne. Asiakkaiden kannalta ympärivuotisuus olisi tietenkin suotavaa. Näin ei tarvita korvaavia kuljetusmuotoja ja järjes-

telyjä noin kahden kuukauden mittaisen seisokin ajaksi. Ympärivuotisuus on pitkällä aikavälillä edelleen tavoitteena. Kulunut talvi oli jo kolmas perättäinen, jolloin liikennöinti teoriassa olisi ollut mahdollista myös keskitalvella.

Viime vuonna kanavan läpi kuljetettiin rahtia 2,1 miljoonaa tonnia, kun vuonna 2004 kuljetusmäärä oli ennätykselliset 2,4 miljoonaa tonnia.

Viime syksynä alkanut taantuma vaikuttaa rajusti myös kanavaliikenteeseen. Suuren loven kuljetuksiin tekee pelkästään raju raakapuun tuonnin väheneminen. Vuoden 2009 tavaraliikenteen arvioidaan putoavan alle 1,5 miljoonan tonnin.

Matkustajalaivoilla seilasi kanavalla noin 35 000 matkustajaa, joka on lähellä vuosikymmenen keskiarvoa.

Huviveneiden määrä oli suurimmillaan 1990-luvun alussa, jolloin läpikulkumääräykset helpottuivat. Tällä vuosikymmenellä kanavan läpi purjehtineiden huvialusten määrä on vakiintunut noin 600 veneeseen vuodessa, joista vajaa viidennes on ulkomaalaisia. Suurinta kasvu on ollut Venäjältä.

Risteilyt Viipuriin alkavat 15.5. ja lyhyemmät paikallisristeilyt Lappeenrannasta kanavan ensimmäiselle sululle 17. toukokuuta. Keisarin reitti -risteilyt käynnistyvät 3. kesäkuuta.

Usein kuulee aprikoitavan Saimaan kanavan vaikutusta Saimaan pinnan korkeuteen. Kun kanavan läpi virtaava vesi jaksotetaan tasaisesti koko

vuodelle, on se noin 1,3 kuutiometriä sekunnissa. Tällä virtaamalla ei ole käytännössä vaikutusta Saimaan vedenpinnan korkeuteen. Saimaan järvialueen, eli Vuoksen vesistön laskuuoman Vuoksen läpi sen sijaan virtaa vettä tällä hetkellä noin 800 kuutiometriä sekunnissa ja usean vuoden keskiarvokin on noin 600 kuutiota. ■

Huvialuksia Soskuan sululla.

6

Suur-Saimaa

29.4.2009

Sotkasta saat Plussaa!

Yllättää posit

59,-

80x200 cm YHTEENSÄ sijauspatjassa profiloitu vaahtomuovipehmuste ja pestävä päällinen

ATLANTA-jenkkisänky • • • •

2 bonnel-jousitettua joustinsänkyä 80x200 cm m pussijousitettu joustinpatja 160x200 cm yhtenäinen 160x200 cm sijauspatja irrotettava, pestävä sijauspatjan päällinen

Etu 40 40, 40,-K-Plussa-kortilla l k illl Ilman korttia 99,-

Etu 50,K-Plussa-kortilla

399,Kuvan kokoonpano 160x200 cm m

Ilman korttia 449,-

Kuvan kokoonpano 1 12 20x 0x20 200 cm 200 m 120x200

359,Etu 40 40,-K-Plussa-kortilla Ilman korttia 399,-

Tervetuloa tuloa lähimpään Sotka-myymälään!

Kartanonkatu 4a, KUOPIO puh. 020 745 6830, ma-pe 10-19, la 10-16 Raatekankaantie 1, JOENSUU puh. 010 836 1220, ma-pe 10-18, la 10-15

www.sotka.fi Automiehenkatu 6, SAVONLINNA, (K-Raudan takana), puh. 020 745 5680, ma-pe 9-18, la 9-14 Rinnekatu 2, MIKKELI puh. 015 367 829, ma-pe 10-18, la 10-15

Relanderinkatu 56, VARKAUS puh. 017 552 3261, ma-pe 10-18, la 10-14 Keskuskatu 11, PIEKSÄMÄKI puh. 015 613 322, ma-pe 10-18, la 10-14

7

Suur-Saimaa

29.4.2009

sotka.fi

tiivisesti.

HEINI-ryhmä • capuccinon väriseksi petsattua massiivimäntyä • jatkettava pöytä 170x100+50 cm jatkopala, metallikiskot • tuolit valmiiksi koottuina, koottuina säädettävissä 7 eri asentoon Pöytä 295,Tuoli 75,NAXOS-pehmuste 20,-

HENRIK-ryhmä • valkoiseksi maalattua mäntyä

499,Pöytä ja 4 tuolia

299,-

Etu 36,K-Plussa-kortilla

Et 96 Etu 96,-K-Plussa-kortilla

Ilman korttia 335,-

HEINI-ryhmä • capucinon väriseksi petsattua massiivimäntyä • kokoontaittuva pöytä 120x70 cm • valmiiksi kootut taittotuolit Pöytä 120x70 cm 80,Pöytä 70x70 cm 69,Taittotuoli 45,RIVIERA-pehmuste 35,-

199,Pöytä ja 4 tuolia

KARTANO duo-penkki

Ilman korttia 595,-

159,Pöytä ja 2 tuolia

Etu 61,K-Plussa-kortilla Ilman korttia 260,-

IIRIS penkki

HEINI-säilytyslaatikko

• säilytyslaatikolla

• capucinon väriseksi petsattua mäntyä • lev. 126, kork. 59, syv. 45 cm

149,-

Pöytä 140x80 cm 139,Taittotuoli 60,NAXOS-pehmuste 10,-

99,-

Pöytä 170/230x110 cm 369,Pöytä 170/230/290x110 cm 479,Taittotuoli 95,NAXOS-pehmuste 20,-

99,-

Etu 16,K-Plussa-kortilla Ilman korttia 115,-

KARTANO-ryhmä • tummansuklaan väriseksi petsattua massiivimäntyä • jatkettava pöytä 170x110+50 cm jatkopala, metallikiskot • valmiiksi kootut säädettävätt tta taittotuolit aitt aitt ai ttot otuo otuo ot uolililitt uoli uo Pöytä ja 4 tuolia

699,-

379,Pöytä ja 4 tuolia

KARTANO-ryhmä

• tummansuklaan väriseksi petsattua massiivimäntyä ntyyä ntyä yä • kokoontaittuva pöytä 140x80 cm • valmiiksi kootut taittotuolit

on fiksua ostaa Sotkasta!

8

Suur-Saimaa

29.4.2009

Meillä on mistä valita!

JÄTTIEDULLISIN HINNOIN! Derby pöytä + 4 tuolia.

99,- (195,-)

Kovapuuta.

Pehmusteet myydään erikseen.

-49%

99,-

Pihalaatat 40x40 cm 60x60 cm 70x70 cm 80x80 cm

2,89 4,95 5,99 8,95

POHJOISMAIDEN SUURIMMAN KESÄPIHAN

K A I K K I K E S Ä K A L U S T E E T S U O R A A N PÄ ÄVA R A S T O LTA !

Upea muotoilu!

149,-

-33%

Patio pöytä + 4 tuolia.

149,- (225,-)

69,-

-45%

Kahviryhmä.

Pöytä + 2 pinottavaa tuolia.

Polyrottinki/metalli.

69,- (127,-)

Salla keinu.

199,- (249,-)

199,-

Laadukasta kovapuuta.

Pehmusteet ja varjo myydään erikseen.

Pehmusteet ja varjo myydään erikseen.

Norrlandian tiheäsyinen mänty takaa parhaan säänkestävyyden.

469,-

Pehmusteet ja varjo myydään erikseen.

vuoden

takuu

229,Landmann kaasugrilli.

Kolme valurautapoltinta.

Grillausala 65 x 48 cm.

Teho n. 16 kW 229,- (295,-)

Osta nyt, maksa ostoksesi takaisin TUOHI MasterCard

-tililuotolla 12 tasaerässä

799,-

-29%

-59%

Detroit pöytä + 6 tuolia.

Pöytä 190 x 90 cm.

Sis. Scala pehmusteet + varjo ø 3 m 469,- (1147,-).

199,-

-57%

Laadukasta kovapuuta.

pehmusteet Sis. Scala . ruutu) (sin. tai vihr m + varjo ø 3

Laadukasta kovapuuta.

-20%

Oregon pöytä 155 x 85 cm + 4 kokoontaittuvaa käsinojatuolia 199,- (465,-)

Sofia pöytä + 6 säätötuolia.

Pöytä 200 x 91 cm 799,- (1133,-)

Meiltä huippulaadukkaat

Avatessasi uuden vuosimaksuttoman TUOHI MasterCard -tililuoton saat ensiostoille 12 kk maksuaikaa tasaerissä.

Maksat tasaeräajalta tilinhoitomaksun 4 euroa/kk sekä 30 euron kampanjamaksun ensimmäisen erän yhteydessä.

TUOHI MasterCard -tililuoton muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti.

TUOHI MasterCard -tililuoton todelinen vuosikorko tyypilliselle 2 000 euron luotolle on 14,77% (04/2009). Kuukausittainen tilihoitomaksu on 4 euroa. Luoton myöntäjä on Nordea Rahoitus Suomi Oy.

TUOHI MasterCard on vuosimaksuton maksuaika- ja luottokortti. Kysy lisää!

puutarhakalusteet

249,-

Timo vastakkainistuttava keinu 249,- (349,-).

MYYMÄLÄMME AVOINNA SUNNUNTAINA KLO 12-16!

199,-

-33%

Saku pihapirttikalusto.

199,- (299,-)

SUURMYYMÄLÄ Joensuu Raatekankaantie 4 Avoinna ark 10-19, la 10-16 Puh. 0201 211 590

SUURMYYMÄLÄ Kuopio Leväsentie 2 b Avoinna ark 10-19, la 10-16 Puh. 0201 211 560

Lappeenranta Hyrymäenkatu 3 Avoinna ark 10-18, la 10-15 Puh. 0201 211 570

Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

Mikkeli Karikontie 5 Avoinna ark 10-19, la 10-16 Puh. 0201 211 900

Savonlinna Kaartilantie 12 Avoinna ark 10-18, la 10-15 Puh. 0201 211 580

Varkaus Relanderinkatu 102 Avoinna ark 10-18, la 10-15 Puh. 0201 211 680

9

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti ja kuvat: Hanna Kailasto-Mutikainen

Itä-Suomeen ennätysmäärä väylähankkeita Itä-Suomessa on rakenteilla tai suunnitteluvaiheessa 13 isoa tie-, rata- ja vesistöinvestointia. Määrä on maan korkeimpia.

Väylähankkeiden tarkoituksena on parantaa kansalaisten ja elinkeinoelämän liikenneyhteyksiä, edistää liikenneturvallisuutta sekä tukea alueiden ja elinkeinojen pärjäämistä. Jo aiemmin myönnetyn rahoituksen lisäksi hallitus on panostanut tämän kevään elvytyspaketissa alueen väylien parantamiseen.

Vuoteen 2015 mennessä Itä-Suomen tie- ja rataverkko kohenee merkittävästi. Erityispiirteidensä vuoksi alueen väylät tarvitsevat monia parantamistoimenpiteitä. – Kapeat valtatiet ja raskaan liikenteen muuta maata suurempi määrä ovat ominaisia seudulle. Tiestön ja rataverkon lisäksi Saimaan kanava, satamat sekä lentokentät ovat tärkeitä liikenteelle, kertoo Kaakkois-Suomen tiepiirin tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen.

– Laskukauden aikana raskaiden ajoneuvojen määrä vähenee hetkellisesti, mutta nousukauden koittaessa se kasvaa jälleen. Tällöin rekkojen määrä voi lisääntyä nopeasti ja kuormittaa tieverkon kantokyvyn äärirajoille. Rinta-Porkkunen muistuttaa myös Kaakkois-Suomen rataverkon olevan monin paikoin ylikuormittunut. – Esimerkiksi Luumäki–Imatra rataosuuden välityskyky on joinakin vuorokauden aikoina lähes loppuun käytetty, tiejohtaja toteaa.

Savo-Karjalan tiepiirin talouspäällikkö Mirko Juppi kuvailee hallituksen lisätalousarviossa myöntämän elvytyspaketin olevan keskeinen alueen tiestön parantamiselle. -Liikenteen elvytysohjelman rahoituksella voidaan käynnistää useita merkittäviä hankkeita, Juppi sanoo.

Etelä-Karjalassa parannetaan rataa ja valtatietä 6 Luumäen ja Imatrankosken välisen rataosuuden parantamiseksi suunni-

tellaan kaksoisraiteen ja uusien siltojen rakentamista, tasoristeysten poistamista ja henkilöliikenteen nopeuden nostamista 200 kilometriin tunnissa. – Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi (yva) ja tänä vuonna käynnistyy yleissuunnitelman teko, kertoo Ratahallintokeskuksen pääsuunnittelija Hannu Lehikoinen.

Ympäristöasiantuntija Susanna Koivujärven mukaan alueen asukkaat on otettu yva:n aikana tiiviisti mukaan suunnitteluun tekemällä maastokävelyjä, järjestämällä yleisötilaisuuksia ja luomalla palautejärjestelmä. – Kansalaiset pääsevät todellakin vaikuttamaan hankkeen toteuttamiseen. Uuden raiteen rakentamispaikka vaihdettiin saadun asukaspalautteen perusteella, toteaa Lehikoinen. Kustannusarvioltaan 265 miljoonan euron hanke on Itä-Suomen kallein väyläinvestointi.

Ratahallintokeskus parantaa parhaillaan rataosaa välillä Lahti-Luumäki. Hankkeen aikana uusitaan turvalaitteita, tehdään liikennepaikka- ja vaihdemuutoksia sekä parannuksia Kouvolan ratapihalla. Radan parantamisen jälkeen pendolinot voivat ajaa 200 kilometrin tuntinopeutta. – Matka Lappeenrannasta Helsinkiin nopeutuu hankkeen valmistumisen jälkeen noin kymmenen minuuttia, arvioi VR-konsernin liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerström.

Tiehallinto rakentaa valtatietä 6 ne-

likaistaiseksi välillä Lappeenranta– Imatra. Tietä suunnitellaan parannettavaksi myös Taavetin ja Lappeenrannan välisellä kapealla tieosuudella, jossa raskaan liikenteen määrä on maan suurimpia. Tässä kuten muissakin tiehankkeissa on järjestetty tiivis vuorovaikutus kansalaisten kanssa.

Asukaspalautteen avulla saatua tietoa käytetään tieratkaisujen suunnittelussa.

Kaakkois-Suomen tiepiirin talouspäällikkö Jyrki Karhula kertoo pian käynnistymässä olevasta selvityksestä, joka käsittelee Ristiinan ja Lappeenrannan välisen valtatien 13 parantamista. – Työn pohjalta voidaan laatia tarkempia suunnitelmia valituista kohteista. Suunnittelutyö tehdään kahdeksan tienvarren kunnan ja alueen maakuntaliittojen avustuksella. Hankkeessa on Tiehallinnon lisäksi kymmenen rahoittajaa, mikä on kaikkien aikojen rahoittajamääräennätys, Karhula toteaa.

Savonlinna saa Etelä-Savon suurimmat väyläinvestoinnit – Etelä-Savossa valtatien 5 parantaminen jatkuu Koirakivi-Hurus välin rakennuttamisella. Vaikka tieosuus valmistuu vasta vuoden 2011 aikana, voidaan joitakin osia ottaa liikenteen käyttöön jo aikaisemmin, Karhula arvioi. Noin 24 kilometriä pitkä rakennuttamiskohde alkaa Pertunmaalta ja päättyy Hirvensalmen kuntaan.

Savonlinnan keskustassa käynnis-

Luumäki-Imatra välin rataosuus parannetaan kaksiraiteiseksi, jolloin junien huippunopeus nousee radalla 160 kilometriin tunnissa. tyy tänä vuonna rinnakkaisväylän rakentaminen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Kyrönsalmen toinen silta ja siihen liittyvät tiejärjestelyt.

Merenkulkulaitoksen projektijohtaja Aimo Heiskanen kertoo hankkeeseen liittyvän syväväyläjärjestelyn olevan Merenkulkulaitoksen ja vesiliikenteen näkökulmasta merkittävin tämänhetkinen investointihanke ItäSuomessa. Merenkulkulaitos vastaa syväväyläjärjestelyn yleissuunnittelusta ja toteutus hoidetaan osana Savonlinnan keskustan rinnakkaisväylähanketta. – Syväväylän yleissuunnitelman teko on alkuvaiheessa ja siihen liittyvien rakennustöiden aloittaminen on mahdollista aikaisintaan vuoden 2012 lopussa, Heiskanen arvioi.

Pohjois-Savoon 48 kilometriä yhtenäistä moottoritietä Savo-Karjalan tiepiirin investointipäällikkö Hannu Nurmi kertoo, että valtatie 5 parannetaan moottoritieksi Kuopion pohjoispuolella välillä Päiväranta-Vuorela. – Jo olemassaolevien osuuksien kanssa Pohjois-Savoon muodostuu 48 kilometrin pituinen moottoritie.

Nurmi kuvailee hankkeen olevan erittäin kiireellinen, koska liikenneonnettomuuksien määrät ovat kol-

minkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. – Päivärannan läppäsiltojen avaamiset aiheuttavat liikenneruuhkia, joita mahdolliset onnettomuustilanteet pahentavat rinnakkaistien puuttumisen vuoksi.

Suunnittelualueella ennustetaan kymmenen vuoden päästä kulkevan jopa 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nurmi mainitsee esimerkkeinä hankkeen aikana tehtävistä toimenpiteistä valtatien leventämisen, rinnakkaistien ja uusien siltojen rakentamisen, läppäsillan muuttamisen kiinteäksi sekä Kuopion lentoasemalle vievien liikenneyhteyksien parantamisen.

Nurmi kertoo Joensuun kehätien liikennemäärien kasvaneen viime vuosina nykyisen väylän tasoon nähden liian suuriksi. – Pohjois-Karjalan vilkkaimman liikenneväylän parantaminen aloitetaan ensi vuonna rakentamalla toinen ajorata välille Siilainen–Repokallio sekä silta Pielisjoen yli. Lisäksi rakennetaan Karjalankadun kohdalle uusi eritasoliittymä, parannetaan nykyisiä liittymiä ja kehitetään kevyen liikenteen verkkoa.

Nurmen mukaan hankkeella parannetaan kehätien liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä vähennetään meluhaittoja. ■

Itä-Suomen infrahankkeet Ratahallintokeskus – Lahti–Luumäki radan parantaminen, valmistuu 2010 – Luumäki–Imatrankoski radan kaksiraiteistaminen, suunnitteluvaiheessa Merenkulkulaitos – Savonlinnan syväväylän siirto, valmistuu 2015 Tiehallinto / Kaakkois-Suomen tiepiiri – Valtatie 6 Lappeenranta–Imatra välin nelikaistaistaminen, valmistuu 2011 – Valtatie 5 Koirakivi–Hurus parantaminen, valmistuu 2011 – Valtatie 14 Savonlinnan keskustan rinnakkaistie, valmistuu 2015 – Valtatie 6 Taavetti–Lappeenranta nelikaistaistaminen, suunnitteluvaiheessa – Valtatie 13 Ristiina–Lappeenranta parantaminen, suunnitteluvaiheessa – Valtatie 5 Mikkeli–Juva parantaminen, suunnitteluvaiheessa – Valtatie 5 Mikkelin ohitustien parantaminen välillä Pitkäjärvi–Asema, suunnitteluvaiheessa

Itä-Suomessa on odotettavissa lähivuosina monia mittavia väylähankkeita, joiden ansiosta liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranee merkittävästi.

Tiehallinto / Savo-Karjalan tiepiiri – Valtatie 6 Joensuun kohdan parantaminen, valmistuu 2012 – Valtatie 5 Päiväranta–Vuorela väli moottoritieksi, valmistuu 2014 – Valtatie 23 Varkaus–Viinijärvi parantaminen, suunnitteluvaiheessa

10

Suur-Saimaa

29.4.2009 Teksti ja kuvat: Hanna Kailasto-Mutikainen

Suomen suurin tieprojekti parantaa Kaakkois- ja ItäSuomen liikenteen sujuvuutta

Valtatie 6 välillä Lappeenranta-Imatra rakennetaan nelikaistaiseksi sekaliikennetieksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Suomen tämän hetken suurin tieprojekti parantaa merkittävästi itäisen Suomen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Rakentamisen aikainen vaikutus työllisyyteen ja palvelujen kysyntään on Lappeenrannan seudulla huomattava.

”Ensi kesänä valtatien 6 rakentaminen keskittyy tien leventämiseen, joten nykyiselle kuutostielle tulee runsaasti liikennettä hidastavia kiertotiejärjestelyjä ja nopeusrajoituksia. Tiellä liikkujilta toivotaan malttia ja varovaisuutta,” sanoo Tiehallinnon projektipäällikkö Timo Kyntäjä.

Liikenneneuvos Riitta Viren liikenne- ja viestintäministeriöstä näkee kuutostien valtakunnan päätieverkon tärkeänä osana. – Väylä yhdistää ItäSuomen sekä muuhun Suomeen että Venäjään. Tie on ollut perinteisesti merkittävä matkailureitti, Viren kertoo. – Valtatie 6 on Etelä-Karjalan valtasuoni, joka palvelee sekä maakuntaa että kansainvälisiä yhteyksiä, toteaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Timo Puttonen. Lappeenrannan kaupungin hankevastaava Antero Miettinen kertoo valtatien 6 olevan tärkeä kauttakulkuväylä, jota pitkin

pääsee rannikkoseudulta aina Kainuuseen asti. – Liikenteellisesti tarkasteltuna Itä-Suomi lepää väylän varassa, Miettinen kuvailee.

Puttosen mukaan suomalaista liikennepolitiikkaa on vaivannut keskittyminen pelkästään siihen, miten maan eri osista päästään Helsinkiin ja sieltä pois. – Maan sisäistä ja Venäjän liikennettä palvelevat KaakkoisSuomen liikennyhteydet ovat EU:n kannalta katsottuna kapasiteetiltaan riittämättömät, Puttonen arvioi. – Valtatien 6 parantaminen on välttämätöntä itäliikenteen sujuvuuden ja

Kesän mukavin lomaristeily Viipuriin!

108 Lukijamatka Saimaan kanavaa pitkin pe 5.6. ja to 6.8.2009 Tule mukaan kesän mukavimmalle lomaristeilylle Viipuriin! Laivamatkalla nautimme Saimaan kanavan kauniista maisemista, tutustumme kanavan historiaan ja nykypäivään, kuulemme leppoisaa laulua ja soitantaa ja nautimme herkullisen lounaan laivan noutopöydästä.

Viipurin kiertoajelulla perehdymme kaupungin nykypäivään ja mielenkiintoiseen historiaan. Matkalta saamme kätevästi mukaamme upeaa pellavaa, laadukasta kristallia, Viipurin kuuluisat luudat, kenkiä, muotia ja paljon muuta.

Ohjelma Lähtö bussilla reitin mukaisilta paikkakunnilta kohti Lappeenrantaa klo 08.00 m/s Carelia lähtee klo 12.00 lounas laivalla klo 14.30 saapuminen Viipuriin - kiertoajelu bussilla Viipurissa ostoksia ja omaa aikaa klo 17.00 lähtö bussilla kotimatkalle n. 21.30 paluu Savonlinnaan n. 22.00 paluu Kerimäelle

Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Punkaharju-ParikkalaImatra-Joutseno-Lappeenranta. Tarkemmat lähtöajat ja pysäkit Saimaan Matkaverkosta!

€ / henkilö Hinta sisältää bussikuljetuksen reitin mukaisilta paikkakunnilta Lappeenrantaan ja takaisin, laivamatkan Lappeenranta-Viipuri, bussimatkan Viipurista, lounaan laivalla, kiertoajelun Viipurissa, viisumin, satamamaksun, matkanjohtajan palvelut Viipurissa

Kaikki ajat ovat paikallisia. Venäjän aika on +1 tunti Suomen aikaan. Saimaan Matkaverkko varaa oikeuden tehdä muutoksia matkaohjelmaan. Matkan hintaan lisätään palvelumaksu 10 € /varaus. Matkojen toteutuminen edellyttää vähintään 30 osallistujaa / lähtö.

Ilmoittautumiset: Saimaan Matkaverkko Oy, puh. (05) 5410 100 5.6. matkalle 15.5. mennessä 6.8. matkalle 10.7. mennessä

Matkalla on mukana Suur-Saimaa –lehden edustaja.

Valtakatu 49, Lappeenranta, puh. (05) 5410 100, www.saimaatravel.fi

11

Suur-Saimaa

29.4.2009

minan ja Vaalimaan välillä rekkojen vuorokausittainen määrä on noin 1500. Raskaan liikenteen suuren määrän vuoksi koko tieosuuden parantaminen on äärimmäisen tärkeää, Puttonen toteaa.

Suomen suurin tiehanke

�Saimaan kanavan yli rakennetaan uusi silta, jonka alta kaivetaan vanha kanava esiin. Alueelle järjestetään myÜs liittymä, joka lisää Lappeenrannan kaupungin maankäyttÜmahdollisuuksia ainutlaatuisella kanava-alueella�, kertoo tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen. turvallisuuden varmistamiseksi.

Maakunnalle on erittäin tärkeää saada tämän hankkeen jälkeen myÜs Lappeenranta–Taavetti välinen osuus parannettua, Puttonen korostaa.

Kaakkois-Suomen tiepiirin talouspäällikkÜ Jyrki Karhula kertoo, että Taavetti–Lappeenranta-välin suunnittelu etenee ja tien parantaminen saattaa toteutua jo ensi vuosikymmenen alkupuolella. – Valtatie kuuden rakennushanke on esimerkki suuntauksesta, jossa panostetaan myÜs muiden kuin suoraan pääkaupunkiseudulle johtavien valtaväylien parantamiseen, kertoo maakuntajohtaja Puttonen. – Kuutostien kehittäminen osoittaa, että Kaakkois-Suomen liikenteelliset ongelmat on huomioitu ja niiden poistamiseen panostetaan, sanoo Kaakkois-Suomen tiepiirin tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen.

Itäliikenteen ja rekkojen valtaväylä – Lappeenrannan kaupungille valtatie 6 on portti Venäjän suuntaan. Tie on idänliikenteen kannalta avainasemassa, kuvailee hankevastaava Miettinen. Riitta Viren toteaa kuutostien merkityksen kasvaneen idänliikenteen lisääntyessä. – Tien parannuksen myÜtä saadaan joustava liikenneyhteys idästä Lappeenrantaan.

Ajoittain kymmenien kilometrien pituisiksi venyvät rekkajonot ovat aiheuttaneet turvallisuusriskejä tien käyttäjille. Uuden tien myÜtä rekkajonojen aiheuttamia ongelmia saadaan vähennettyä, Miettinen arvioi.

Maakuntajohtaja kertoo Etelä-Karjalan väestÜn olevan keskittynyt Lappeenrannan ja Imatran väliselle alueelle. – Tästä johtuen parannettaval-

la tieosuudella on erittäin vilkasta tyÜmatka- ja asiointiliikennettä, joka sujuvoituu tien parannuksen myÜtä, Puttonen toteaa. – Runsas erityisliikkeiden ja kaupan suuryksikÜiden keskittymä tuo Lappeenrantaan ostosmatkaajia lähikuntien lisäksi myÜs Venäjältä ja koko Itä-Suomen alueelta, Miettinen kertoo.

Liikenneneuvos Viren kertoo parannettavan valtatien palvelevan alueen elinkeinoelämää laajasti sujuvuuden lisääntymisen ja turvallisuuden parantumisen kautta. – Etelä-Karjalassa sijaitsee Euroopan tihein puunjalostusteollisuuden keskittymä, maakuntajohtaja kertoo. Miettinen kuvailee raskaan teollisuuden aiheuttavan sekä suoraa että välillistä liikennettä alueelle. – Välillä Imatra– Taavetti liikennÜi noin 2700 rekka vuorokaudessa, kun esimerkiksi Ha-

– Kuutostien rakentaminen on Suomen suurin käynnissä oleva tiehanke, johon käytetään rahaa kaikkiaan yli 170 miljoonaa euroa. Rakentaminen ajoittuu laman kannalta erittäin hyvin, maakuntajohtaja toteaa. Miettinen kertoo rakentamisen aikaisten vaikutusten olevan alueen elinkeinoelämälle tärkeitä. Ensi kesän aikana tyÜmaa tyÜllistää noin 300 henkilÜä, joista monet ovat matkatyÜssä. Ulkopaikkakuntalaiset käyttävät alueen palveluja merkittävässä määrin. Lisäksi monet alueen yrittäjät saavat tÜitä hankkeen aliurakoitsijoina. – Rakentamisen aikainen tyÜllisyysvaikutus ja muualta tulevien rakentajien käyttämien palvelujen merkitys on tärkeä Lappeenrannalle, Miettinen painottaa. – Lappeenrannan kaupunki panostaa tiehankkeeseen liittyviin eritasoliittymiin ja katujärjestelyihin, Miettinen sanoo. – Uusien eritasoliittymien sekä tie- ja katujärjestelyjen ansiosta Lappeenranta voi saada pitkällä aikavälillä yli 150 hehtaaria uutta tyÜpaikka-aluetta käyttÜÜn. Tien parantaminen antaa maankäytÜn suunnittelulle paljon uusia mahdollisuuksia. Eritasoliittymät ovat alueita, joihin yritykset haluavat sijoittaa toimintojaan, Miettinen kertoo. Sekä Miettinen että Karhula toteavat sujuvien liikenneyhteyksien olevan tärkeimpiä yritysten sijoittumispäätÜksiin vaikuttavia tekijÜitä. Tämä selviää muun muassa Keskuskauppakamarin vuonna 2003 tehdyssä selvityksessä.

Miettinen kertoo Lappeenrannan kahden pääliittymän väliselle tieosuudelle toteutettavasta valotaideteoksesta, johon valot rakennetaan aaltomaisen kuvion muotoon. – Koska kaupunkirakennetta näkyy kuutostielle vain vähän, pyritään valoaallolla lisäämään Lappeenrannan kaupungin näkyvyyttä tien suuntaan, Miettinen kertoo teoksen taustasta.

Turvallisuutta ja sujuvuutta liikkumiseen Kuutostien projektipäällikkÜ Timo Kyntäjä Tiehallinnosta kertoo tienparannuksen tuovan noin 44 kilometriä nelikaistaista tieosuutta Imatran olemassaolevan moottoritien jatkoksi. – Uusi tie tuo noin viisi minuuttia matka-ajan säästÜä välillä Lappeenranta–Imatra. Tuhoisien kohtaamisonnettomuuksien riski poistuu keskikaiteiden ja välikaistojen rakentamisen myÜtä, Kyntäjä toteaa. – Turvallisuus lisääntyy merkittävästi myÜs uusien eritasoliittymien ja riista-aitojen myÜtä. Tieosuudelle rakennetaan riista-aitoja 35 kilometriä.

Mikkelistä tulevan valtatien 13 liittymä Selkäharjussa on koettu erityisen vaarallisena, koska siinä on sattunut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Riskialtis liittymä poistuu ja sen tilalle rakennetaan uudet tiejärjestelyt. Kyntäjän mukaan rakentamisaikana ei vakavia onnettomuuksia ole kuutostiellä toistaiseksi sattunut. – Paikallisen elinympäristÜn viihtyvyyttä parantavat meluaidat, joita rakennetaan yhteensä 22 kilometriä.

MyĂśs pohjaveden suojaukseen panostetaan vahvasti. Paikalliset asukkaat ovat olleet tiiviisti mukana tien suunnittelussa ja päässeet osaltaan vaikuttamaan siihen, että tiestä saadaan mahdollisimman hyvin alueen erityispiirteisiin sopiva, Timo Kyntäjä kertoo. â–

Rakkaudesta viiniin

KUOPIOWINEFESTIVAL.FI

Tänä kesänä Kuopio Wine Festivalilla nautiskellaan saksalaisista laatuviineistä, runsaan talonpoikaiskeittiÜn herkuista sekä monipuolisesta musiikkimenusta.

Herzlich willkommen – sydämellisesti tervetuloa kesän ykkÜsjuhlaan!

VIINIKYLĂ„N MUSIIKKIMENU PE 26.6. -AIJA 6ILKKUMAA s 0OPEDA LA 27.6. !NNA %RIKSSON s "ONEY - MA 29.6. &ORK s )RINA TI 30.6. -AMBA s 0AULA +OIVUNIEMI KE 1.7. 4AIKAPEILI s 9Ăš TO 2.7. 0ENTTI (IETANEN &EAT (EIKKI (ELA s !PULANTA PE 3.7. +LAMYDIA s 6IRVE 2OSTI &REEMAN -ENNEISYYDEN 6ANGIT LA 4.7. /SMOS #OSMOS s 0OETS /F 4HE &ALL LISĂ„KSI PĂ„IVITTĂ„IN $EUTSCH 0OP -ACHINE s 0IANISTI *ANNE -AARALA LIPUT Portilta 24 `, S-Etukortilla 22 ` s %NNAKOSTA `* Lippupalvelu SEKĂ‹ 0RISMA )ISALMI +UOPIO 6ARKAUS 3 -ARKET 3IILINJĂ‹RVI

,IPPUPALVELUN PISTEISSĂ‹ ENNAKKOHINTAAN LISĂ‹TĂ‹Ă‹N PALVELUMAKSU E 0RISMASTA JA 3 -ARKETISTA SAAT LIPUT ILMAN PALVELUMAKSUA

Viinikuvat Deutsches Weininstitut

Festaribussilla viinikylään ja yÜksi kotiin!

Aikataulut ja reitit: www.matkamix.ďŹ

s )KËRAJA V s S-Etukortilla saat Bonusta kaikista ruoka- ja juomaostoksista viinikylässä!

PĂ–YTĂ„- JA VIINITUPAVARAUKSET +UOPIO 7INE &ESTIVAL PUH MA PE KLO KUOPIO WINEFESTIVAL SOK l MAJOITUSTARJOUKSET JA LISĂ„TIEDOT KUOPIOWINEFESTIVAL l

/IKEUDET OHJELMAMUUTOKSIIN PIDĂ‹TETĂ‹Ă‹N

26.6.– 4.7.2009

EläkÜÜn viini – ja Kuopion kesä!

12

Suur-Saimaa

29.4.2009

29.4.2009

Suur-Saimaa

13

14

Suur-Saimaa

29.4.2009

15

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

Maakuntajohtaja Timo Puttonen uskoo:

Etelä-Karjalassa matkailuteollisuus nousemassa metsäteollisuuden rinnalle Siinä missä Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen on enemmän kuin ärsyyntynyt siitä, että ympäristöministeriö ei lämmennyt Pieksämäelle suunnitellun Ideapark -kauppakeskuksen nopeutetulle rakennuslupahakemukselle, Etelä-Kar-

jalan Liiton maakuntajohtaja Timo Puttonen sanoo, että samaisessa ministeriössä ymmärretään heidän tarpeensa tehdä isoja aluevarauksia muun muassa suuria kauppakeskuksia varten.

Syykin tähän ymmärrykseen on

”Jokainen meistä on yksinään heikko.”

selvä: Etelä-Karjalassa kaupalle ja palveluyrityksille on luotava edellytykset palvella oman väen lisäksi jatkuvasti lisääntyvää venäläisväestöä.

– Kyllä ympäristöministeriössä ymmärretään, että Venäjä ja viiden miljoonan asukkaan metropoli Pietari on aika lähellä meitä. Jos emme pysty vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään, virtaa meiltä ostovoimaa satoja miljoonia euroja maakunnan ulkopuolelle seuraavan 15 vuoden aikana, Timo Puttonen korostaa.

Etelä-Karjala ja Kaakkois-Suomi ovat tälläkin hetkellä yksi maailman suurimmista metsäteollisuuden keskittymistä. Silti alan teollisuuden rakennemuutos on koetellut aluetta rankalla kädellä. Kun vielä reilut 25 vuotta sitten metsäteollisuus työllisti Etelä-Karjalassa 15 000 ihmistä, nyt noita työpaikkoja on jäljellä enää 6 000.

– Kyllä siinä pitää syntyä syn aika monta pienyritystä, että nuo työpaikat saadaan korvattua, Puttonen Putton sanoo.

Samaan hengenveto hengenvetoon maakuntajohtaja huokaa, että onneksi onn meillä on yliopisto, joka on synny synnyttänyt alueelle useita huipputeknolo huipputeknologian alan yrityksiä. Hän viittaa täll tällä muun muassa tuulivoimalateknologiaan tuulivoimalateknolo erikoistunutta yritystoimintaa. yritystoimintaa

Energiateknologian lisäksi Lappeenrannassa Venäjä-tietämys on asia, joka tulee hyödyttämään koko maakuntaa tulevaisuudessa hyvin paljon.

Metsäteollisuudesta tunnettu maakunta on voimakkaasti profiloitumassa matkailuun. Saimaa on tässä profiloitumisessa avainsana. Saimaan upean vesialueen rantamille on syntymässä mittavia matkailukeskittymiä.

Entisen Rauhan sairaalan maille ollaan synnyttämässä todellista vapaaajan keskittymää. Noin 300 hehtaarin alueelle, aivan Imatran kupeeseen nousee vapaa-ajankeskus viihdekylpylöineen, hotelleineen, golfkenttineen ja korkeatasoisine loma-asuntoineen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 100 miljoonaa euroa.

Samoin Imatran kylpylän maisemiin ollaan tekemässä niin ikään kymmeniä miljoonia euroja maksava loma-alue venehotelleineen.

Timo Puttonen sanookin, että metsäteollisuuden rinnalle Etelä-Karjalaan syntyy uusi teollisuuden haara, matkailuteollisuus.

– Etelän lomakohteitten ja esimerkiksi Levin malliin, on myös meille syntymässä selkeitä loma-alueita, Puttonen kertoo.

”Pakon edessä ajattelu lisääntyy” Maakuntajohtaja Timo Puttonen kannattaa maakuntien välistä yhteistyötä.

– Jos ei muuten, niin ainakin siten, että yhteistyöhalukkuus lisääntyy, koska pakko edistää ajattelua, hän hieman sarkastisesti heittää.

Kymenlaakso on yhteistyökuvioissa kääntänyt Puttosen mukaan katseensa etelään, mutta esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan kanssa yhteistyö toimii hyvin.

– Jokainen meistä on yksinään heikko, mutta yhdessä meidän yhteistyöteemojamme voisivat olla Saimaa, Venäjä, koulutus ja metsäteollisuus, Puttonen miettii itäsuomalaisten maakuntaliittojen roolia.

Maakuntaliittojen vallasta, tai vallattomuudesta, maakuntajohtajalla on selkeä käsitys. Ensinnäkin maakuntaliitot ovat kuntien strateginen työkalu, jonka yksi tehtävä on käydä keskustelua valtiovallan suuntaan.

– Kyllä maakuntaliitoilla on mielestäni vaikutusmahdollisuuksia, rahoitusvälineitä ja valtaa ihan riittävästi. Kysymys vain kuuluu, osaammeko sitä valtaa käyttää, Timo Puttonen pohtii. ■

Etelä-K Etelä-Karjalan Liiton maakuntajohtaja Timo Puttonen uskoo vahvasti vast matkailuun ja sen tuomiin uusiin työpaikkoihin.

Viime aaikoina on maakunnassa julkistettu useita matkailuinvestointihankkeita, joiden kokonaisarvo on yli 150 miljoonaa investoi euroa.

Lenin kuolinvuoteella Maakuntajohtaja Timo Puttonen on työnsä puolesta paljon tekemisissä venäläisten kanssa. Tämän haastattelun jälkeenkin hän oli lähdössä parin päivän visiitille Pietariin. Hän sanoo venäläisen byrokratian joskus ärsyttävän häntä suunnattomasti, mutta heidän itseironisesta ja sarkastisesta huumorista Puttonen pitää kovasti.

Edellisellä matkalla Venäjälle hän kuuli vitsin, joka menee suurin piirtein näin: Lenin makasi kuolinvuoteellaan sairaalassa ja toivoi, että Stalin tulisi häntä tervehtimään. Vihdoin Stalin tuli vastahakoisesti kuolemaisillaan olevan Leninin luokse. ”Minulla on sinulle kaksi kysymystä toveri Stalin", Lenin sanoi. ”Ensinnäkin kuinka mielestäsi vallankumous voi tällä hetkellä Neuvostoliitossa?" ”Oikein hyvin vallankumous voi. Se vahvistuu koko ajan”, Stalin sanoi kuolevalle Leninille. ”No, entäpä kuinka sinä saat kansan seuraamaan itseäsi toveri Stalin”, Lenin kysyi viimeisillä voimillaan.

Stalin purskahti nauramaan: ”Kyllä kansa minua seuraa ja jos se ei seuraa minua, niin se seuraa sinua, toveri Lenin”.

16

Suur-Saimaa

29.4.2009

HOTELLIT / MAJOITUS

PELTISEPÄNLIIKE

LIMOUSINEVUOKRAUS

PERUUKIT, TUPEET

ENERGIAA

RAKENNUSTARVIKKEITA

LASILIIKE Mikkeli

RISTEILYÄ SAIMAALLA

PORAKAIVOT

LASILIIKE Savonlinna

LASIALAN ERIKOISLIIKE

17

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti: Kari Tegelberg, kuva: Työministeriö

Työministeri Tarja Cronberg ehdottaa:

ALUEELLISTAMINEN SEIS ja uudet virastot maakuntiin Työministeri Tarja Cronberg jättää vihreitten puheenjohtajan tehtävät toukokuun puoluekokouksessa Anni Sinnemäelle, joka nousee hallitukseen Cronbergin tilalle. Polvijärveläinen Tarja Cronberg sitä vastoin asettuu ehdolle kesäkuussa pidettäviin europarlamenttivaaleihin.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) tekee hallitusohjelmasta poikkeavan ehdotuksen koskien paljon puhetta herättäneeseen alueellistamisohjelmaan. Cronberg ehdottaa, että valtion työpaikkojen ja jo olemassa olevien virastojen siirtäminen pääkaupunkiseudulta maakuntiin lopetetaan. Vastavuoroisesti valtion tuottavuusohjelman mukanaan tuoma työpaikkojen väheneminen ei hänen ehdotuksessaan koskisi maakunnissa olevia valtionhallinnon työpaikkoja.

– Uskon, että tämä merkitsisi sitä, että maakunnissa jäisi tuhansia työpaikkoja lakkauttamatta, koska tehostamistoimet koskisivat ainoastaan pääkaupunkiseutua, Cronberg korostaa.

Lisäksi hän ehdottaa, että kaikki uudet virastot ja laitokset, joita valtionhallinnossa jatkuvasti perustetaan, sijoitettaisiin tulevaisuudessa maakuntiin.

– Uusi virasto, jossa ei vielä ole yh-

tään työpaikkaa on kivutonta perustaa ihan mihin tahansa, koska työntekijät rekrytoidaan suoraan sille paikkakunnalle, mihin virasto sijoittuu.

Samalla se toisi uutta osaamista maakuntiin.

Työministeri, joka on myös entinen maakuntajohtaja, on kypsynyt näihin ajatuksiin seurattuaan sekä aluekehitystä että alueellistamisen tuskaa ja huomattuaan kuinka hankalaa ja hänen mielestään myös Suomessa on kallista siirtää työpaikkoja pääkaupunkiseudulta maakuntiin myös siksi, että työntekijä voi jäädä valtiolle töihin, jos kieltäytyy muuttamasta.

Käynnissä oleva tuottavuusohjelma lyö lisäksi vahvasti korville alueellistamista, sillä kun ministeriöt joutuvat tehostamisen nimissä vähentämään työpaikkoja, tapahtuu se siellä missä on kenttäväkeä, eli maakunnissa koko valtakunnan tasolla ja vaikuttaa siis myös maakunnissa oleviin valtion työpaikkoihin.

– Alueellistaminen tulee kalliiksi ja tuottavuusohjelma vie osaamista maakunnista, eikä se synnytä uusia työpaikkoja siinä mitassa, kuin hanketta suunniteltaessa uskottiin, Cronberg korostaa.

Työministeri arvelee, että nämä hänen nyt tekemänsä ehdotukset tulevat herättämään vastustusta. Pääkaupunkiseudulla ei varmasti katsota hyvällä sitä, että uusi osaaminen menisi maakuntiin, koska ne ovat hänen omien sanojensa mukaan melko radikaaleja. Hän sanoo kuitenkin harkinneensa asiaa tarkoin ja toivoo, että sen vaikutuksista tehtäisiin arviot ja laskelma ja ettei sitä ammuta suoralta kädeltä alas.

Tukityöllistäminen auttaa heikko-osaisia Valtion tukityöllistäminen on aika ajoin herättänyt arvostelua siitä, että se vääristää kilpailua työmarkkinoilla. Tarja Cronberg sanoo, että on hy-

AUTOPESULA

LOMA-ASUNTOJEN VUOKRAUS

AUTOALAN ERIKOISLIIKE

AUTOKORJAAMO

Tarja Cronberg haluaisi, että kaikki uudet valtion virastot perustetaan maakuntiin. vin vaikea vetää rajaa milloin työn tukeminen häiritsee työmarkkinoita ja milloin ei. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että tukityöllistämistoimet helpottavat heikommassa työmarkkina-asemassa olevien rekrytointia työmarkkinoille.

– Sillä kompensoidaan palkkatuella osatyökykyisten alempaa tuottavuutta, Cronberg muistuttaa.

Hallitus antaa tänä vuonna eri tahoille noin 140 miljoonaa euroa palkkatukea. Tuon tuen pitäisi hänen mielestään olla pysyvää, jos työllistyminen ei onnistu ollenkaan, kuten Ruotsissa aiotaan tehdä. Tukea ei Cronbergin mukaan myönnetä sellaisille tahoille, jossa se vääristää kilpailua.

Hän kuitenkin korostaa, että valtiolla on oltava myös näissä asioissa yhteiskuntavastuuta heikompiosaisia kohtaan.

Vihreät ovat myös halunneet siirtää toimeentulotuen perusosan maksatuksen kunnilta Kelalle. Tarja Cronberg korostaa, että maksatuksen siir-

täminen Kelalle lisäISIä kuntien mahdollisuuksia tehostaa sosiaalityötä.

Tämä työ on hänen mielestään olennainen osa mietittäessä ihmisten toimeentuloedellytyksiä.

Lisäksi maksatuksen siirtäminen Kelalle lisää työministerin mielestä oikeudenmukaisuutta, sillä nykysysteemissä jää paljon ihmisiä ilman tukea, koska he eivät tiedä olevansa oikeutettuja tukeen.

Työministeri Tarja Cronberg puolustaa voimakkaasti hallituksen elvytystoimia. Kotitalousvähennyksen euromääräinen korotus, tiehankkeitten aikaistaminen, kela-maksun poisto ja 30 miljoonan euron lisäpanostus harvaanasutuille seuduille tuo hänen mukaansa runsaasti työpaikkoja myös Itä-Suomeen. Lisäksi 10 prosentin tuki tänä vuonna alkaville rakennushankkeille on hänen mukaansa vahva elvytystoimi. Cronberg arvioi, että hallituksen tekemät elvytystoimet synnyttävät Suomeen jopa 25 000 uutta työpaikkaa. ■

Risteile Viipuriin KALATUOTTEITA

TELAKKAPALVELUA

Suur-Saimaa-lehden lukijamatkalla risteillään pitkin Saimaan kanavaa Viipuriin. Toimitusjohtaja Kirsti Laine Saimaan Matkaverkko Oy:stä kertoo, että Viipuri on oiva matkakohde, johon kannattaa tutustua avoimin silmin.

– Viipuri alkaa olla jo ”pikku Tallinna”.

Viipurin linnan ja muiden perinteisten nähtävyyksien lisäksi sieltä löytyy muutakin tutustumisen arvoista. Viime vuosina Viipurin vanhaa kaupunkia on kunnostettu paljon. Kokonsa takia Viipurissa on helppo liikkua. Kaupungista löytyy myös mukavia ravintoloita ja hyvää ruokaa.

Matkamuistoksi Viipurista löytyy esimerkiksi kristallia, Viipurin kuuluisia luutia, ita-

lialaisia kenkiä, vaatteita, pellavaa tai vaikka lasten pehmoleluja.

– Hinnat ovat Viipurissa huomattavasti edullisemmat kuin meillä tai Tallinnassa. Moni matkustaa Viipuriin jo pelkästään pellavan takia. Laadukasta pellavaa löytyy uskomattoman monissa väreissä.

Laine muistuttaa, että Viipuriin risteillessä myös Saimaan kanava itsessään on elämys, joka kannattaa kokea.

– Kanavan suluissa kulkemisen ja maisemien ihailun lisäksi laivalla on järjestettyä ohjelmaa, josta nauttia. Viipurin risteilyllä saa kaksi elämystä yhdellä iskulla – Viipurin ja Saimaan kanavan.

18

Suur-Saimaa

29.4.2009 Teksti ja kuvat: Erja Eliala

KOTKAN KAUPUNGINTEATTERISSA

KADOTETUT

Alan Jay Lernerin ja Frederick Loewen klassikkomusikaali.

Ohjaus ja koreografia Tiina Brännare Musiikin johto Ari Ismälä Henry Higginsinä vierailee Kari Arffman Eliza Doolittle Anna Lipponen

haastaa näkemään

yhteiskunnan

Ensi-ilta 12.9.2009 Kaikki esityspäivät: www.kotka.fi/teatteri Varaukset puh. (05) 234 4170 / 234 4199

Kylpyläloma 2 vrk, 2 hh, alk 68 ` /hlö

Perhehuone 2 vrk, alk 160` /huone (2 aikuista ja 1-2 lasta 4 -17 v)

Kylpyläloma 3 vrk, Perhehuone 3 vrk, alk 225` /huone 2 hh, alk 99` /hlö (2 aikuista ja 1-2 lasta 4 -17 v)

A! U U T T et

ks UUTTA! Varauerkosta:

v myös

.fi ranta kuntoosti hyvälle Help ulelle! tu

Kysy edullisia ruokailupaketteja, hoitoja ja ohjelmaa!

Sis. majoituksen, runsaan aamiaisen, kylpylän- ja kuntosalin vapaan käytön sekä kylpylän- ja Kuntorannantie 14, Varkaus vapaa-ajan ohjelmaa.

Puhelin (017) 560 1403 Uusille varauksille 14.4.-31.5.2009 www.kuntoranta.fi

Helluntailoma

Kun ei tarvita heilaa helluntaiksi vaan hyvä loma pyhäksi

3 vrk 21.-24.5.2009 Perhe (2+2) 4 vrk 20.-24.5.2009 Perhe (2+2)

351 € 448 €

Sis. majoituksen kahden hengen huoneessa, Hyvän Olon aamiaisen, kylpylän, hiihtoareenan ja kuntosalin vapaan käytön sekä vapaan pääsyn Vesileppiksen ravintolamaailmaan. Ohjattua ohjelmaa lapsille ja aikuisille.

puh. (017) 192 4021, www.holidayclubhotels.fi

joush, r a t ä s Ke € / hlö / 2 h 9 €

Vanhempi konstaapeli Marko Kilpi on ammatistaan ylpeä mies. Uutuusromaani Kadotetut sisältää painavaa tekstiä ongelmista, joihin hän työssään on törmännyt.

55 55 -5 1 vrk €, huoneistohot. telli 43 hos

oma

Pekr1h1e6l€ / pe1r2h2-1e,27 €

1 vr , huoneistohot.

10 € s ho telli 1

Nauti kesästä Rauhalahdessa Rauhalahti on lomailijan kesäinen unelma. Kylpylä, hemmottelevat hoidot, lapsiystävällinen uimaranta, Jätkänkämpän tukkilaisillat savusaunoineen, uudet ravintolat tanssi- ja karaokeiltoineen sekä lomaohjelma tarjoavat monipuolista tekemistä aamusta iltaan.

Lomat sis. aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä lomaohjelmaa mala. Perhe 2 aik. ja 1-2 alle 17 v. lasta.

Tarjoukset ovat voimassa 1.5.-19.6. ja 9.8.-1.9.2009.

KUOPIO Puh. 030 608 30 www.rauhalahti.fi

Vanhaa vitsiä mukaillen toisen rikosromaaninsa Kadotetut juuri julkaissutta kuopiolaista vanhempi konstaapeli Marko Kilpeä voi hyvällä syyllä kutsua kirjoitustaitoiseksi poliisiksi. Tutussa vitsissähän poliisit jaetaan lukutaitoisiin ja kirjoitustaitoisiin. Vakavasti puhuen sujuvasanainen Kilpi romuttaa kuluneet poliisistereotypiat monessa suhteessa.

Kilpi oli jo kolmekymppinen aikuinen mies valmistuttuaan poliisiksi vuonna 1999. Sitä ennen hän työskenteli media- ja elokuva-alalla, kunnes totesi omien sanojensa mukaan lyövänsä päätään kiviseinään.

– Elokuvan tekeminen oli kunnianhimoinen tavoitteeni. Kun 1990-luvun puolivälissä käsikirjoittamani elokuva ei toteutunut TV-yhtiön vetäydyttyä viime hetkellä pois, ajattelin, että oli aika vaihtaa elämäni suuntaa.

Poliisin ammatti ei ollut aivan hatusta vedetty vaihtoehto. Poliisin työ kiinnosti Kilpeä niin paljon, että keskeneräiseksi jääneen elokuvan pääroolissa olisi ollut poliisi. Mies itse kertoo, että kiinnostus asioiden oikeellisuuteen oli herännyt kuitenkin jo lapsena.

– Halusin tehdä asiat oikein.

Poliisin edustama arvomaailma sopi omaani paremmin kuin hyvin. Poliisiksi valmistuttuani minusta tuntui kuin olisin tullut kotiin.

Poliisin työnkuva sisältää elämän koko kirjon. Kadotetut romaanin päähenkilö vanhempi konstaapeli Olli Repo pohtii samoja asioita ja näkee ongelmia, jotka ovat tuttuja nykypoliiseille.

Poliisin ja romaanin viesti on, että yhteiskunta voi pahoin. Kilpi ei

tunnusta, että romaanin kirjoitus olisi oman pään tyhjentämistä työn aiheuttamasta henkisestä painolastista. Hän ei myöskään koe turhautuvansa työssä kohdatessaan samat ongelmat kerta toisensa jälkeen.

– Koen tiettyä ylpeyttä vetäessäni poliisin virka-asun ylleni.

Rikollisuus ei maailmasta lopu, mutta me teemme voitavamme.

Kyllä tässä työssä saa kokea paljon onnistumisiakin.

Poliisi, joka on tehnyt poliisiaiheisen käsikirjoituksen, kirjoitti siis toisen dekkarinsa. Molempien dekkareiden pääosassa on vanhempi konstaapeli Olli Repo. Tällä poliisimiehellä on pakko olla jotain sanottavaa.

Jotkut asiat on tuotava päivänvaloon Kilpi painottaa molempien kirjojensa realistisuutta ja yhtäläisyyttä oikeaan elämään.

– Ensimmäisen romaanin Jäätyneitä ruusuja henkilöt ja tapahtumat olivat kuitenkin täysin fiktiota. Kadotetuissa parille tapaukselle löytyy vastine todellisuudesta, mutta loppu on fiktiota.

Kilpi sanoo kirjoittavansa tuoretta ajankuvaa, jonka tarkoitus on pysähdyttää lukijansa katsomaan asioita pintaa syvemmältä ja havainnoimaan tarkemmin lähipiiriään.

– Puhuessani esimerkiksi vanhempainilloissa olen huomannut, että vanhemmilla ei ole oikeaa kuvaa omasta ja lastensa elinympäristöstä. Oikeassa elämässä tapahtuu paljon hirveitäkin asioita aivan lähellä. Se mikä koskettaa tänään jonkun toisen lasta, voi huomenna koskettaa omaa lasta.

19

Suur-Saimaa ur-Saimaa

29.4.2009 9.4.2009

ongelmat Kymmenen viimeisen vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut Kilven mukaan entistäkin sekasortoisemmaksi.

– Tavalliset ihmisetkään eivät enää näytä tietävän miten toimia oikein. Ongelmat ovat myös monimutkaisempia ja niitä on vaikeampia havaita.

Myös vanhemmuus on ajoittain hukassa.

– Vanhemmat pyytävät viranomaisia selvittämään ongelmia, jotka ovat perheen sisäisiä asioita. Vanhemmat etsivät helposti syyllisiä systeemistä sen sijaan, että katsoisivat peiliin ja kantaisivat itse vastuun. Monella vanhemmalla ei ole aikaa olla läsnä lapsensa elämässä.

Kadotetut romaani nostaa esille uudenlaisen pahoinvoinnin ilmentymän, koulusurmat. Kilpi ei halua syyllistää suinkaan lapsia tai nuoria, jotka käyttäytyvät kaikkien normien vastaisesti.

– Lapsia ei vaivaa mikään, vaan tämän yhteiskunnan arvomuutokset ja ongelmat näkyvät heissä. Sanoisin, että yhteiskunta on sairastuttanut heidät. Lapsilta puuttuu rajat ja rakkaus.

Kadotetut sisältää painavaa asiaa soljuvasti etenevän kuvauksellisen kerronnan ja viihteellisyyden siivittämänä.

– Tarinan on oltava riittävän jännittävä, että se koukuttaa lukijansa. Tarinan sisällä voin alleviivata paljonkin todellista sanottavaani.

Kilpi näkee yhtäläisyyttä poliisityönsä, kirjoittamisensa ja tekemiensä dokumenttielokuvien välillä.

– Välineellä ei ole väliä, kun tärkeitä asioita tuodaan esille.

"Oikeassa elämässä tapahtuu paljon hirveitäkin asioita."

Maailma tarvitsee Kilven kaltaisia ihmisiä. Henkilöitä, jotka puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä ja jotka haluavat meidän pysäyttävän oravanpyörässä juoksemisen edes hetkeksi. ■

Marko Kilpi – syntynyt 1969 Rovaniemellä – muutti 2-vuotiaana nykyiseen kotikaupunkiinsa Kuopioon – vanhempi konstaapeli – dokumenttiohjaaja – kirjailija – vuonna 2007 ilmestynyt esikoisromaani Jäätyneitä ruusuja sai Vuoden johtolanka -palkinnon – toinen romaani Kadotetut ilmestyi 2009 – pyrkii romaaneillaan tuomaan esille laajasti yhteiskunnan arvomuutosten vaikutuksia – kolmas romaani mietitty valmiiksi

Teksti: Iida Muhonen

Glitterin ja glamourin

Osmo’s Cosmos on nyt myös baari Imatralainen Osmo’s Cosmos on viihdyttänyt juhlakansaa cover-biiseillään jo vuodesta 1996. Reipas lavameininki ja tarttuvat kappaleet ovat tehneet yhtyeestä halutun osan onnistuneita karkeloita.

Hyväksi havaittu ote jatkuu nyt myös Imatralle avatussa Osmo’s Cosmos Barissa.

Osmo’s Cosmos -yhtyeen kitaristi Ville kertoo kevään sujuneet kiireisissä merkeissä.

Keikkakalenteri on hänen mukaansa täyttynyt ihan kiitettävään tahtiin, vaikka yritys- ja yksityistilaisuudet ovatkin hieman vähentyneet. Reippaasti yli kymmenen vuotta keikkailleen Osmo’s Cosmoksen tahti ei hidastu, eikä soittaminen kyllästytä, josta on Villen mukaan kiittäminen kykyä uudistua.

– Tasaisin väliajoin tulee sellainen olo, että on pakko keksiä jotain uutta ja uudistaa touhua - koskipa se sitten lavashowta, biisilistaa tai asuja. Kun homma tuntuu tuoreelta pysyy yhtyeellä mielenkiinto ja yleisö viihtyy.

Osmo’s Cosmos on yhtye, jonka esiintyminen kiinnostaa niin nuorta kuin vähän vanhempaakin väkeä. Bändi keikkailee ympäri Suomea ja saa paikkakunnalla kuin paikkakunnalla liikkeelle useamman sukupolven.

Ville uskoo suosion salaisuuden piilevän mukaansa tempaavassa lavashowssa ja kappaleissa, jotka ovat tuttuja yleisölle yli ikärajojen. Osmo’s Cosmos syntyi Imatralla ja on yhä vahvasti imatralainen. Alussa pieneltä paikkakunnalta lähteneen bändin synnyinseutu tuotiin vahvasti esille kaikissa mahdollisissa tilanteissa, nykyään imatralaisuutta ei enää korosteta niin paljon.

– Aivan alkuaikoina siitä, että olemme Imatralta oli ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä. Tosin vain siinä mielessä, että täältä itärajan tuntumasta oli ehkä vaikeampaa saada ääntänsä kuulumaan kuin vaikka pääkaupungista, Ville kertoo.

Nykyään imatralaisuus on vain mauste, joka tekee bändistä ehkä vielä hieman kiinnostavamman yleisönsä silmissä.

Osmo’s Cosmoksen piti alunperin olla yhden keikan mittainen hanke. Kimalluksiin ja kirkkaisiin väreihin satsaava bändi koottiin eräässä imatralaisessa baarissa järjestettyä 70-luvun teemailtaa varten. Kun huomattiin, että yleisö innostui ja halusi nähdä ja kuulla yhtyettä lisää, alkoi Osmo’s Cosmoksen matka koko Suomen tietoisuuteen.

Yhtyeen uusin aluevaltaus, Osmo’s Cosmos Bar aukesi Imatralla 18. päivä helmikuuta. Kitaristi-Villen mukaan vastaanotto on ollut ilahtunutta.

– Imatralta puuttui tämän tyylinen paikka, johon kaikki teineistä vanhuksiin ovat tervetulleita viihtymään.

Aivan kuten Osmo’s Cosmoksen yleisön, on baarinkin asiakaskunnan ikähaarukka melkoisen laaja. Lounasaikaan baarin tunnelmasta pääsevät nauttimaan nekin, jotka eivät ikänsä puolesta iltamenoihin voi osallistua. Paljon muutakin yhteistä bändin ja baarin väliltä löytyy, mikä on ravintolahankkeen ideana ollutkin.

– Kyllä se ihan meidän näköinen paikka on, itse suunnitelluista tapeteista lähtien. Ja musiikki on tietenkin tärkeässä roolissa.

Oman baarin perustaminen oli siintänyt haaveissa bändin jäsenillä jo pidemmän aikaa.

Villen mukaan projekti oli ainakin kymmenen kertaa isotöisempi kuin odotettiin, mutta lopputulos palkitsi ruhtinaallisesti. Monta vuotta kypsytelty idea omasta baarista kävi toteen tilojen varmistuttua pikavauhdilla.

– Aika äkkiä koitti se päivä, jona huomattiin, että meillähän on oma baari, Ville naurahtaa.

Baarin asiakkaille löytyy juomapuolen lisäksi ruokaa, jota saa tilattua yömyöhään saakka. Keikkapäivinä yhtyeen takahuoneena toimivaa saunatilaa vuokrataan asiakkaiden käyttöön ja katutasossa sijaitseva kahvila saa kesällä kruunukseen 30 paikkaisen terassin. Paljon yrityskeikoille kutsuttava Osmo’s Cosmos pystyy nyt tarjoamaan yritysasiakkaille mahdollisuuden tulla virkistäytymään Imatralle.

Tulevina projekteina Ville mainitsee ainakin teatterishown ja uuden levyn kokoamisen.

– Uuden levyn aikataulusta en vielä uskalla sanoa mitään muuta kuin, että muutaman kuukauden päästä sitä ruvetaan väsäämään.

Niin Ville kuin muutkin Osmo’s Cosmoksen jäsenet elävät lähes täyspäiväistä Osmo’s Cosmosta ympäri vuoden. Kiireessä ei tarvitse levyä koota, sillä aikaa on suunnitella ja pohtia rauhassa seuraavia siirtojaan levytysrintamalla. Varmaa on kuitenkin se, että rempseää ja hyväntuulista musiikkia tullaan varmasti kuulemaan tällä seuraavallakin levyllä. ■

puhelut: 8,21 snt/puhelu + max 14,9 snt/min

20

Suur-Saimaa

29.4.2009

Enemmän lämpöä

EL ÄMÄÄN. Sijoita lämpöön ja tunnelmaan.

Kotimainen Tulikivi- ja Kermansavi-uuni on ympäristöystävällinen ja pitkän päälle taloudellinen lämmittäjä myös lomakodissa. Uusi Tulikivi-kuvasto jakelussa. Tule lähimmälle Tulikivi-studiolle tai aloita uunin suunnittelu osoitteessa www.uuniräätäli.fi.

Anja

3.060

korkeus 1700 mm asennettuna, + rahti

KTU 1010/92

3.305

asennettuna ilman eduslaattoja ja pohjalaattaa, + rahti

Tulikivi-studiot: JOENSUU: Kuurnankatu 12, 0207 636 646, KUOPIO: Volttikatu 6, 0207 636 678, LAPPEENRANTA: Suonionkatu 27, 0207 636 670, MIKKELI: Kiillekuja 1, 0207 636 616, SAVONLINNA: Pilkkakoskenkatu 3 (Kauppalinna), 0207 636 634, VARKAUS: Relanderinkatu 70, 0207 636 638

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus osaksi Taikalamppulastenkulttuurikeskusten verkkoa Etelä-Karjalassa toimii lasten- ja nuortenkulttuurin saralla nuori mutta sitäkin viriilimpi lastenkulttuurikeskus Metku. Metku aloitti toimintansa vuonna 2008 Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan rahoituksen turvin.

Minna Pirilä-Martti kertoo, että Metku syntyi tarpeesta kehittää sekä organisoida alueen lastenkulttuuria.

– Etelä-Karjalassa on lastenkulttuuria tarjoavia tahoja, mutta ne ovat suhteellisen hajallaan.

Tämän vuoden alussa Etelä-Karjalan alueella otettiin iso askel lastenkulttuurin saralla. Metku hyväksyttiin lastenkulttuurin Taikalamppuverkostoon 12. toimijaksi yhdessä Kymenlaakson lastenkulttuurikeskuksen kanssa.

– Taikalamppu-verkosto koostuu lastenkulttuurikeskuksista, jotka työskentelevät lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämisen puolesta koko Suomen alueella.

Opetusministeriön toimesta vuonna 2003 alkanut Taikalamppu-verkoston rakentaminen tähtää siihen, että kulttuuri on kaikkien lasten ja nuorten saavutettavissa.

– Verkosto tukee jo olemassa olevi-

Teksti: Erja Eliala, kkuvat: M Metku k

Taikalamppulastenkulttuurikeskusten verkosto haluaa kulttuurin osaksi kaikkien lasten ja nuorten elämää. en lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää lapsille sekä nuorille suunnattujen kulttuuripalveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole.

Lisäksi verkosto kehittää toimintaa edelleen siellä, missä käytännöt ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Tärkeää on palvelujen maksuttomuus kohderyhmille.

Opetusministeriön nimeämä verkosto aloitti juuri kolmannen toimikauden, joka kestää vuoden 2013 lop-

puun. Taikalamppu-verkoston toiminnan rahoituksesta vastaavat sen jäseninä olevien kulttuurikeskusten alueisiin kuuluvat kunnat sekä opetusministeriö. Pirilä-Martti kertoo, että opetusministeriön rahoitusta vuoden 2008 lopun määräaikaan mennessä haki peräti 25 uutta toimijaa. Vain yksi uusi toimija hyväksyttiin mukaan.

– Opetusministeriö asetti liittymiselle ehdon, että meidän tulee yhdis-

tyä Kymenlaakson lastenkulttuurikeskus Lakun kanssa. Se sopi molemmille osapuolille enemmän kuin hyvin, ja yhdistyminen tapahtuu siirtymäkauden jälkeen vuonna 2010.

Pirilä-Martti iloitsee, että vasta vuoden vanha Metku sai työlleen vauhdittajan kansallisesta hankkeesta.

– Taikalamppu-verkostoon pääsy oli meille hieno asia. Kahden lastenkulttuurikeskuksen yhdistyminen to-

teutetaan Kaakon lasten ja nuorten kulttuuriverkosto nimellä. Lasten ja nuorten maakunnallisia kulttuurikeskuksia Metkua ja Lakua tarvitaan jatkossakin pitämään palvelut lähellä lapsia, lapsiperheitä, päiväkoteja ja kouluja.

Lastenkulttuuri tarvitsee juuret Jokaisella Taikalamppu-verkoston kulttuurikeskuksella on oma taiteen-

Suur-Saimaa

29.4.2009

21 Teksti: Jan Säderholm, kuvat Rocksyksy 96 -tapahtumasta

AIMO, Savonlinna

LAUANTAI 16.5.2009

z Hartwall Jaffa Junnumaastot z Veteraanien SM-Maastot SUNNUNTAI 17.5.2009

z SM-Maastot

3.5.2009 SM-esikisana avoimet PM-maastot Tanhuvaarassa SAVONLINNAN

w

lan .ice w w

dair.¿

Käsiohjelman (5 €) ostaneiden kesken arvotaan

ICELANDAIR Reykjavik Marathon matka 2:lle sekä 42” LG-taulutv

www.sm-maastot2009.net

alakohtainen kehittämisalueensa lastenkulttuurin kentällä. Kaakon lasten ja nuorten kulttuuriverkosto keskittyy ensisijaisesti lastenkulttuurin paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen.

– Tärkeää on lastenkulttuurin aseman edistäminen kuntien kulttuuritoimessa sekä paikallisten ja alueellisten kulttuuritoimijoiden yhteen saattaminen.

Myös taide- ja kulttuurikasvatuksen kehittäminen on osa uutta strategiaa.

– Luokka-asteittain etenevä Metkun Kulttuuripolku tarjoaa opetussuunnitelmiin sisältyvää kulttuurikasvatusta työkaluksi opettajille ja kulttuurilaitoksille. Kulttuuripolku tavoittaa tulevaisuudessa kaikki Etelä-Karjalan alueen koululaiset. Lisäksi koulutamme ja rekrytoimme kulttuurin tekijöitä ja taiteilijoita, jotka tulevat pitämään kouluissa ja päiväkodeissa työpajoja.

Pirilä-Martti lisää, että koko perheelle suunnattuihin tapahtumiin panostaminen on tärkeää.

– Etelä-Karjalan toimialueella on tyhjää tilaa isompien lastentapahtumien kohdalla. Alueella tullaan jo lähitulevai-

www.savonlinnanriento.À

suudessa elvyttämään lasten kulttuuriviikkoperinne. Samoin teemme yhteistyötä vakiintuneiden festivaalien, muun muassa nuorisoseurojen järjestämien Kalenoiden kanssa ja hyödynnämme heidän osaamistaan omissa tapahtumissa.

Myös alueen runsas maahanmuuttajaväestö on huomioitu erikseen kehitystehtäviä määriteltäessä.

– Pyrimme jatkossa edistämään monikulttuurisuutta ja luomme mahdollisuuksia kulttuurinvaihtoon.

Kulttuurikeskukset eivät keskity vain oman toimialueensa lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämiseen vaan ne hyödyntävät toistensa erikoisosaamista.

– Muun muassa näyttelyjä voidaan kierrättää verkoston jäsenten kesken. Lisäksi jäsenillä on verkostossa omat vastuualueet, joiden koordinaattorina ne toimivat.

– Kaiken kaikkiaan Taikalamppuverkosto tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää ja juurruttaa alueellisesti sekä valtakunnallisesti toimintaa lasten- ja nuortenkulttuurin saralla. ■

Vauhti kiihtyy Kevät keikkuen saapuvi, niin myös Rocksyksyyn liittyvät ajankohtaiset asiat. Tällä viikolla aukeavat Suursaimaa.com:iin sivut, joille bändit voivat laittaa materiaaliaan syksyä varten. Aluelehti Saimaa ja SuurSaimaa-lehti seuraavat myös aktiivisesti tapahtumia ja tiedottavat suurjakeluiden yhteydessä ja tarvittaessa muulloinkin, touhun etenemisestä. Itse tapahtuma on 19.09.2009 ja paikkana Bar Colonna Savonlinna. Iltatapahtumassa soittamassa ovat Lost Soul Dision, Even Steven, VTH sekä VV/TV. Mutta sitten bändiskabaan, johon voivat osallistua kaikki musiikillisella alkutaipaleella olevat kohtuullisen soittotaidon omaavat orkesterit Suur-Saimaan alueella (about).

Homma alkaa mukaan päässeiden bändien yleisötapahtumana hyvissä ajoin iltapäivällä. Yleisön lisäksi tapahtumaa seuraa media kiinnostuneena ja musisoinnista mahdollisesti livenä netissä suurempikin porukka.

Nettisivujen lisäksi mukana olijat esitellään lehden liitteessä, joten varmasti avaus kohti mahdollista tulevaisuuden menestymistä on suoritettu. Päivään sisältyy muutakin toiminnallisuutta musiikkiin liittyen.

Halukkaiden tulee tehdä jossakin yleisessä formaatissa (esim. CD, C-kas, minidisc, mp3) oleva tallenne, joka siirretään Rocksyksyn tapahtumasivuille yleisöäänestystä varten. Jos tietotekniikkataidot ovat oivallisella tasolla, onnistuu musiikin ja esim. kuvien vienti kohtuullisen helposti itsekin sivuille. Tarkemmat ohjeet suursaimaa.com.

Seuraavassa tärkeää aikataulutusta. Kaikkien halukkaiden tuotokset tulee olla suursaimaa.com-sivustolla 15.08. mennessä, jotta äänestykselle jää tarpeeksi aikaa. Äänestys tulee tapahtumaan puheluin ja tekstiviestein ja viimeinen päivä kannanottoon on 22.08. Mikäli haluaa kilvoitella pääsystä myöhemmin tarkennettavaan 15.08. olevaan kohtuullisen asialliseen tapahtumaan, on syytä hoitaa homma kuntoon jo 31.07. mennessä. Eli: neljä eniten yleisöääniä saanutta bändiä pääsee esiintymään ja kilvoittelemaan studiopäivästä yleisön edessä ja yksi onnellinen aiemmin vähän muustakin.

Lisää infoa tapahtumasta ja ennakkovalmisteluista voit kysyä Janzelta: janze@janze.net tai 0500 659 667.

Tunrida, Juva

22

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti ja kuvat: Sari Sudensalmi

TAITEILIJAELÄMÄÄ kulttuuriravintolassa – Salin puolella kokoontuvat aikaisemmin ja yhä ajoittain niin sanotut punaviinikommunistit ja ruoka on ollut aina hyvää, Alanko tietää.

Työläisaatteeseen liittyen Jokelassa järjestetään 1.5. perinteiset Vappulaulajaiset kello 16 alkaen.

Torstaina 7.5. Sointu-klubilla esiintyy Kari Peitsamo.

”Liikemiesten rottamaista ahneutta”

Merkittävistä taiteilijoista muun muassa Ismo Alanko on allekirjoittanut Wanhan Jokelan säilyttämisen puolesta nimensä kansalaisadressiin.

N

imensä kansalaisadressiin Wanhan Jokelan säilyttämisen puolesta on kirjoittanut jo reilu 500 ravintolan asiakasta. Heidän joukossaan kolme tunnettua kanta-asiakasta: Heikki Turunen, Markku Pölönen ja Ismo Alanko. Pro Wanha Jokela Facebook-ryhmään on tällä hetkellä liittynyt yli 3700 henkilöä.

Pääsiäisenä Joensuussa kiertueellaan pistäytynyt Ismo Alanko piipahti hetkiseksi myös entiseen toiseen olohuoneeseensa. Alangolla on menossa levyntekovuosi ja hänen tuore dvd:nsä julkaistaan näinä päivinä. Jokela on ollut hänen kantapaikkansa vuodesta 1980 lähtien.

– Kyllä tämä oli ehdoton ykkösmesta. Kaikki kaverit kävi. Tuttuja löytyi salin jokaisesta pöydästä, Alanko muistelee.

Alanko hakeutuu salin puolelle. Valkoisten pöytäliinojen ja punaisten verhojen keskellä aistii tunnelmaa

Uusinta romaaniaan, Tulilintua, viimeistelevä kirjailija Heikki Turunen sadattelee Jokelan purkamista miettivät liikemiehet maan rakoon.

– Vanha ystäväkaartini on kokoontunut täällä karvalakkipuolella. Tässä pöydässä baaritiskin vastapäätä. Tulin Joensuuhun vuonna 1966, jolloin aloitin toimittajana Karjalan Maassa, Turunen kertoo.

Turusen kaupunkiasunto sijaitsee Jokelan viereisessä korttelissa.

– Tällaisen vankan hirsitalon hävittäminen ja Irene Turusen viimeisen tahdon vastustaminen on liikemiesten rottamaista ahneutta! Ihmettelen miksi rakennusta ei kannata kunnostaa, Turunen mylvii.

Hänen syksyllä ilmestyvä romaaninsa käsittelee osittain Jokelassa vietettyjä hetkiä noin 30 vuotta sitten.

Ensimmäinen tutustumiskohde Joensuussa Jokelassa iltaansa ovat usein istuneet muun muassa Juice Leskinen, Anneli Sauli, Peter Franzén, Ellen Jokikunnas ja dokumenttiohjaaja Arto Halonen.

– Juice piti Tillikan ohella Jokelaa suuressa arvossa. Mainitsi aina, Ismo Alanko paljastaa.

Juicen ja Ismon näköispiirrokset

löytyvät baaritiskin takaa. Sen sijaan joku pitkäkyntinen asiakas on vienyt mukanaan Heikki Turusta ja Irwin Goodmania esittävät taulut.

Uutta elokuvaa ja tv-sarjaa suunnitteleva Markku Pölönen istahti kevätkiireissään hänkin hetkiseksi Jokelaan. Hän toivotti tervetulleeksi kaikki kiinnostuneet heinäkuussa yleisölle avattavaan Kontiolahden Elokuvakylään.

– Suosittelen aina Jokelaa Joensuuhun tutustuville. Ulkomaalaiset saavat Jokelassa pehmeän laskun pohjoiskarjalaisuuteen. Salissa saa nauttia hyvää perusruokaa trendejä kaihtaen. Oma herkkuni ovat ehdottomasti muikut.

Pölönen sanoo ehdottomasti nousevansa barrikaadeille, jos puskutraktorit lähestyvät Jokelaa.

– Kyllä kierrän itseni ketjuihin, jos näin on käymässä. Sehän olisi varsinainen kulttuurishokki! ■

1930-luvulta lähtien.

– Tuo toinen puoli, karvalakki, siellä on yhä ne riehakkaat ördääjät, Alanko jatkaa.

Wanha Jokela on toiminut samassa paikassa, Niska- ja Torikatujen kulmauksessa, perustamisvuodestaan 1934 lähtien. Kuollessaan Jokelan omistanut Irene Turunen, ravintolan perustaneen Heikki Inarin tytär, testamenttasi sen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle.

Turusen testamentin tahtoa ollaan nyt eräiden tietojen mukaan rikkomassa ja tilalle on kaavailtu kustannustehokasta asuinkerrostaloa. Samalla osa joensuulaista kulttuuriperintöä pyyhkäistäisiin pois.

Ismo Alanko harmittelee, kuinka vähän aitoja taiteilijaravintoloita on enää jäljellä.

– Helsingissä Kosmos ja Elite ovat muuttuneet ruokaravintoloiksi. Nekin olivat taiteilijaravintoloita. Missä taiteilijat käyvät?

Chicago Bluesin alan legendat: Billy Boy Arnold, Billy Branch, John Primer sekä Lurrie Bell.

Elokuvaohjaaja Markku Pölönen vietti aikoinaan Kuningasjätkä-elokuvansa ensi-iltajuhlia Jokelassa. Purkamishuhua hän pitää rahanahneiden liikemiesten virheliikkeenä.

27. Imatra Big Band Festival pärähtää tänä vuonna käyntiin 26. kesäkuuta. Festivaali tarjoaa jokaisen musiikkimakuun monenlaisia maistipaloja. Musiikkigenret suomirock, iskelmä, jazz, blues ja funky soivat lähes 2 000 henkeä vetävässä BB-Klubissa kahdeksan päivän ajan. Joka ilta lauteille kiipeää kolme saman musiikkityylin bändiä ja iltalippujen hinnat vaihtelevat 35–45 euron välillä.

F

estivaali alkaa kahden illan suomirock osuudella, lavatansseja tanssitaan sunnuntai-iltana. Jazz valtaa teltan maanantaina ja tiistaina. Keskiviikkona on vuorossa groove, torstaina käynnistyy bluesjuna ja festivaali päättyy funk-tykitykseen.

23

Suur-Saimaa

29.4.2009

Kulttuuriravintola Wanha Jokela on kohtaamispaikka Joensuussa. Se on yksi harvoista jäljellä olevista taiteilijaravintoloista.

Kolme kulttuuriäijää kertoo suhteestaan Jokelaan.

Nykyisissä tiloissaan Torikatu 26:ssa Wanha Jokela on toiminut vuodesta 1940 lähtien. Liiketalo on rakennettu jykevistä hirsistä.

Kirjailija Heikki Turunen on ollut ravintolan kanta-asiakas 1960-luvulta lähtien, jolloin hän toimi vielä toimittajana. Parhaillaan hän viimeistelee syksyllä ilmestyvää Tulilintu-romaaniaan.

Lisätietoja: Pro Wanha Jokela -nettiyhteisön perusti Facebookiin 31.3.2009 joensuulainen Riitta Nyberg. Jäsentilanne 24.4. klo 8.30 3724 jäsentä. Tavoitteena yhteisöllä on Wanhan Jokelan kiinteistön säilyttäminen.

Imatran Big Band Festival alkaa 26. kesäkuuta

Musiikkia joka makuun BB-Klubia pyritään jatkuvasti kehittämään entistä toimivammaksi. Inkerinaukion luonnonmukainen nouseva katsomo luonnonistutuksineen on saanut runsaasti myönteistä palautetta sekä toimivuudestaan että esteettisyydestään. Alueella mahdollistuu niin musiikin kuuntelu, tanssiminen kuin tuttavien kanssa seurustelu.

Musiikkiravinnon lisäksi festivaalilla voi täyttää vatsansa ehdalla ruualla. BB-Klubilla on jo muutaman vuo-

den ajan ollut mahdollisuus nauttia ruoka-annoksia à la carte -tasosta snack-annoksiin.

Tämän vuoden uutuus on BB-Klubin musta telttakangas, joka jo alkuillasta luo hämyisen klubitunnelman.

Lisäksi BB-Klubilla on vapautettu myynnistä yli sata istumapaikkaa vapaasti kaikkien asiakkaiden käyttöön.

Myös ulkoalueista pyritään rakentamaan viihtyisiä tiloja, joissa voi vilvoitella. Festivaalilla on käytössään myös ehdat vesiklosetit bajamajojen lisäksi, joten jopa vessassa käyntikin on Imatralla nyt kivempaa.

Iltaisin teltassa on 18 vuoden ikäraja, mutta tänä vuonna muutaman vuoden tauon jälkeen BB-Klubilla järjestään myös alle kahdeksantoistavuotiaille tarkoitettu konsertti, jonka esiintyjäksi saapuu Anna Abreu.

Konsertti pidetään lauantai-iltapäivällä.

Konsertit alkavat sunnuntaista torstaihin tuntia edellisvuosia aikaisemmin, eli kello 19. Muutokseen ovat syynä Koskinäytöksen aikaistu-

minen ja huoli työssäkäyvien konserttivieraiden aamuheräämisistä. Perjantaisin ja lauantaina konsertit alkavat vanhaan tapaan kello 20.

Big Band Festival levittäytyy myös kadulle, puistoon ja Saimaalle. Kadulla järjestettävät konsertit ovat ilmaisia, samoin piknik-tapahtuma kirkon puistossa. Viikon aikana seilataan myös M/S Camillalla pitkin Saimaan selkiä. Saimaalla soi muun muassa blues ja jazz. Lapsetkin pääsevät tänä vuonna risteilemään Merirosvoristeilyn merkeissä. Ohjelmassa on ainakin merirosvojen laivan valtaus ja aarteen etsintää. BB-festivaaleilla kun ollaan, niin musiikkikin raikaa.

Lapset on huomioitu myös perinteisessä lastenkonsertissa. Maanantaina BB-Klubilla klo 12 pidetään ilmainen lastenkonsertti ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät – alle metriset nassikat valtaavat klubin viimeistä sijaa myöten ja meno on mellevää.

Imatra Big Band Festival on ensimmäinen festivaali, joka käyttää huippuluokan muotisuunnittelijaa festi-

vaali-ilmeen rakentajana. Suomen eturivin muotisuunnittelija Jukka Rintala on suunnitellut Imatra Big Band Festivalin uuden logon, vuoden

2009 julisteen ja koko yleisilmeen.

Festivaalin julisteesta tehdään myös festivaalipaita ja näin Rintalan luomus on kaikkien ostettavissa. ■

Kansainvälisiä tähtiä ja kotimaisia huippuartisteja IBBF:n kansainvälisiä tähtiä tänä kesänä ovat mm. ruotsalainen popjazzyhtye Bo Kaspers Orkester, Chicago Bluesin alan legendat: Billy Boy Arnold, Billy Branch, John Primer sekä Lurrie Bell, Dwayne Dopsie & Zydeco Hellraisers *New Orleansista*,* brittiläinen jazz-funkbändi Incognito ja amerikkalainen funk-soulbändi Defunkt Soul Band sekä useita Grammy-palkintoja voittanut Michael Abene.

Kotimaisen ohjelmiston ehdottomia helmiä ovat Riku Niemi Orchestra ja Jorma Kääriäinen. Kotimaisen esiintyjäkaartin muita kärkiä ovat Club for Five, Veeti Kallio, Stam1na, CMX, Waldo`s People, 22 Pistepirkko, Jukka Poika Sound Explosion, UMO, Eternal Erection, Paula Koivuniemi, sekä Tapani Kansa Imatra Big Bandin solistina ja vuoden 2009 yhtye Agents. Iskelmäiltaa rytmittää myös Tanssi tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Sami Pitkämön orkesteri loistavine muusikkoineen mukana mm. Lenni-Kalle Taipale, Jukka Eskola ja Timo Lassy.

24

Suur-Saimaa

29.4.2009

Harrastuksena

MOOTTORI Timo Dahlströmin ensimmäinen entistämisprojekti oli Simson vuosimallia 1957. Moottoripyörä oli todella huonokuntoinen ja pelastus tuli viime hetkillä.

Sortavala ja Vanha Valamo, 3 pv - Bussimatka 23.-25.6.

(Reitti: Lpr-Imatra-Kitee-Parikkala)

369 €/hlö

Saimaalta Pietariin - Seuramatkat, 3 pv runsaasti ohjelmaa!

- Omatoimimatkat, 3 pv

alk. 485 €/hlö alk. 350 €/hlö

Junalla Pietariin - Omatoimiset junapaketit, 3 pv,

alk. 285 €/hlö

Meiltä kaikki Venäjän matka- ja viisumipalvelut!

Valtakatu 49, 53100 Lpr puh. (05) 5410 100 www.saimaatravel.fi

oli mukana tunnetta. Dahlström ajoi vuosina 1968–1969 vuosimallia 1961 olevalla Skoda Felicia -merkkisellä autolla, joka piti vaihtaa perheen kasvun myötä isompaan autoon.

– Halusin löytää täsmälleen samanlaisen auton. Se löytyi lehti-ilmoituksen perusteella Pohjois-Suomesta Vuolijoelta vuonna 1995. Autoaihio oli tosi huonokuntoinen ja sen ennalleen saattaminen vei peräti viisi ja puoli vuotta. Käytännössä käytin siihen kaiken vapaa-aikani. Auto valmistui vuonna 2001.

Etsimättä tuli vastaan seuraava entistettävä, vuosimallia 1952 oleva BMW-moottoripyörä.

– Moottoripyörän edellinen omistaja oli purkanut sen osiksi ja tarjosi minulle. BMW:n rakentaminen oli työläämpää kuin Simsonin, sillä sain sen kymmeneen pahvilaatikkoon pakattuna. Minun piti ensin selvittää, miltä tällainen BMW näyttää kokonaisena, jotta sain selville, mitä osapuutteita siinä on. Ja olihan niitä.

Pyörä on ollut museorekisterissä vuodesta 2007 lähtien.

Viimeisin Dahlströmin taidonnäytteistä odottaa vielä museorekisteriin pääsyä. Vuosimallia 1974 olevaan Honda-moottoripyörään hän törmäsi päivälenkillään Pihlajaniemellä.

– Hondan omistaja ei tarvinnut pyörää. Sen aihio oli kohtuullisen hyvä ja kunnostamiseen meni vuosi.

Honda valmistui noin kuukausi sitten.

Vanhaa kunnioittavaa entistämistä Simson (etualalla) ja BMW vuodelta 1952 ovat upea näyte Dahlströmin tekemästä vanhaa kunnioittavasta entistämistyöstä.

– Tämä museoikäisten moottorikulkupelien entistäminen alkoi sattuman kautta, savonlinnalainen Timo Dahlström sanoo esitellessään alkuperäiseen asuun saatettuja aarteitaan.

Sattumalla Dahlström tarkoittaa Simson-merkkistä moottoripyörää vuodelta 1957.

– Simson löytyi setäni kuolinpesän

jäämistöstä. Se oli ollut 25 vuotta ulkona ruostumassa. Kukaan ei halunnut ottaa todella huonokuntoista pyörää, joten se päätyi minulle. Aloitin pyörän entistämisen vuonna 1990 ja tein töitä sen kanssa päivittäin puolitoista vuotta. Simson museoitiin vuonna 1993.

Seuraavassa entistämisprojektissa

Seuraava Suur-Saimaa ilmestyy 3.6.

ILMOITTAJA!

Kahdeksan kaupunkia yhdellä ilmoituksella.

Ole mukana Itä-Suomen suurimmassa kaupunkilehdessä! Varaa ilmoitustilasi nyt.

www.Suur-Saimaa.fi

Dahlströmin viimeisin projekti, vuosimallin 1974 Honda odottaa museorekisteröintiä.

Aivan uutta moottorien ja sähkölaitteiden kanssa touhuamien ei Dahlströmille ollut, sillä hänellä on 14 vuoden kokemus autonasentajan työstä ja pitkä työura Finnairilla muun muassa lentokoneasentajana.

Vuonna 2007 eläkkeelle jäänyt mies sanoo harrastuksen vieneen mukanaan.

– Pidän moottoripyörien ja autojen rakentelusta. Satsaan kuitenkin enemmän laatuun kuin määrään.

Kiinnostukseni kohteiden on oltava vähintäänkin 30 vuotta vanhoja.

Dahlström kertoo, että hänelle on tärkeää tietää entistämiskohteiden historia.

– Selvitin moottoripyörien ja Skodan entiset omistajat mahdollisimman tarkoin. Samoin tiedän missä ja mihin tarkoitukseen niitä on käytetty.

Esimerkiksi Simsonin ensimmäinen omistaja oli sulkavalainen maanviljelijä. Setäni osti moottoripyörän minun kehotuksestani autoliikkeestä, jossa olin töissä. Pyörä oli tullut sinne vaihtopyöränä. Setäni käytti pyörää päivittäin muun muassa työmatkoilla.

Vanhojen ja huonokuntoisten moottorikulkupelien entistäminen vaatii kärsivällisyyttä ja taitoja. Dahlström halusi tehdä entistämistyöstä mahdollisimman paljon itse.

– Aloitin työskentelyn purkamisella ja osien lajittelulla hyllyihin. Sen jälkeen kartoitin käyttökelpoiset sekä kunnostettavissa olevat osat ja tein työsuunnitelman. Pyrin käyttämään alkuperäisiä osia. Paikkasin ja korja-

25

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti ja kuvat: Erja Eliala

museoikäiset

KULKUPELIT sin niitä.

Käyttökelvottomien osien tilalle Dahlström löysi osia enimmäkseen harrastekerhojen kautta.

– Kaikkia uusia osia ei silloin Simsoniin ollut saatavissa. Esimerkiksi pakoputki piti teettää käsityönä eräällä sen alan ammattilaisella. Sen sijaan BMW:hen löytyy lähes kaikkea uustuotanto-osaa, samoin kuin Simsoniin nykyisin. Skodan verhoiluun tarvitsin ompeluapua.

– Työläintä oli ruosteisten peltiosien työstäminen: hiekkapuhaltamalla puhdistaminen, paikkaaminen ja hionta.

Jotkut peltiosat piti tehdä kokonaan uusiksi. Pohjamaalaukset tein itse. Pintamaalauksissa turvauduin alan ammattilaisiin.

Museoikäisten moottorikulkuneuvojen entistämiseen käytettyä aikaa ei Dahlströmin mukaan kannata laskea.

Palkinto on kuitenkin vaivan arvoinen.

Kesän koittaessa päät kääntyvät viimeistä piirtoa myöten laitetun auringonkeltaisen Skodan lipuessa persoonattomien nykyautojen seassa. Myös moottoripyörät elävät toista elämäänsä.

Sattumalta alkaneeseen harrastukseensa tykästynyt Dahlström tapaa muita samanhenkisiä Savonlinnan Pinnankiristäjät ry:ssä. Lisäksi hän kuuluu Suomen Veteraanimoottoripyöräklubiin sekä Skoda-kerhoon.

– Tilan puute rajoittaa onneksi harrastuksen leviämistä suhteettomuuksiin, mies naurahtaa pilke silmäkulmassa. Syykin selviää: autotallin hyllyissä odottaa vanha Simson-mopo osina kokoamistaan.

– Kunnostamiseen kelpaavia vanhoja moottoriajoneuvoja ei enää juuri löydy. Olen tyytyväinen, että voin olla omalla panoksellani mukana vaalimassa vanhaa ajoneuvokulttuuria. ■

ESITYKSET

Skoda Felicia vuosimallia 1961 on omistajansa silmäterä.

– Viisi ja puoli vuotta kestänyt entistämistyö oli vaivan arvoista, Dahlström sanoo.

Teksti: Jari Kuusisto

Katu-uskottava auto- ja musiikkitapahtuma

Radalle.com -festival Motopark 18.–19.7.

Suomi on maa, jossa kesään ladataan hirmuiset odotukset. Pitäisi olla lämmintä ja vähäsateista, eivätkä työpaineetkaan saisi olla kuin pikkuriikkinen tumma pilvi, jossain horisontin tuolla puolen.

Monenlaiset festarit ovat niin ikään suomalaisen kesän ykkösilmiö. Ilmiönä voidaan pitää myös sitä, että autokanta tuntuu kesällä muuttuvan totaalisesti. Toinen toistaan upeammat harrasteautot, museoautot ja urheiluautot värittävät katukuvaamme pitkän talven jälkeen.

Radalle.com -organisaation autohullut ovat päättäneet tuoda uudentyyppistä lievitystä lyhyen kesän täysillä elämisen tuskaan. Moottoriurheilun keskus, Virtasalmen Motopark toimii tulevana kesänä puuhamaana autoista, moottoripyöristä ja viimeisen päälle katu-uskottavasta festarimeiningistä kiinnostuneille.

Radalle.com tunnetaan mielenkiintoisesta konseptista, jossa erilaisiin menopeleihin hurahtaneet harrastajat pääsevät kokeilemaan kulkuneuvonsa ja omia rajojaan oikein luvan kanssa.

Ohjelmassa on muun muassa kiihdy-

tysajoa, rata-autoilua ja driftingiä. Mukana tietysti upeasti tuunattuja menopelejä, harrasteautonäyttelyjä, USautonäyttelyä, auto-hi-finäyttelyä ja paljon muuta. Päiväohjelma sopii kaikille upeista autoista ja raisuista menopeleistä, sekä kovasta vauhdista kiinnostuneille. Luvassa siis Asfalttisoturi- ja Fast & Furious -tunnelmaa käsin kosketeltavan läheltä koko perheelle.

Lauantai-illan saapuessa moottoreiden murina vaihtuu festareiden railakkaaseen menoon. Ronskisti eri genreistä valitut huippuartistit, vaahtodisko, DJ:t suoraan Euroopan huipulta ja muu oheisohjelma yhdistävät auto- ja festariväen todella kokonaisvaltaiseen ja ikimuistoiseen illanviettoon. Tällaista crossover-meininkiä et koe missään muualla. Tapahtumat ovat sallittuja kaikenikäisille.

Lisäksi luvassa on erillinen K-18 anniskelualue. Anniskelualueen ravintolassa on luvassa kunnon eroottiset show:t aikuisempaan makuun.

Varmistuneita esiintyjiä mm. Teräsbetoni, Ruoska (näillä näkymin kesän ainoa keikka!), Sash! (GER), Baby

Alice (SWE), Dacia, Crimfall, Manzana, Anatomia, Mr Lothar tulishow + erotic show, Players-tanssiryhmä, Korrek-tyttöjen vaahtoshow. Lisäksi luvassa useita rock ja dance DJ:tä huolehtimassa siitä, että tunnelma pysyy korkealla koko illan.

Suur-Saimaan kesäkuun numerossa

on muhkea 8-sivuinen Radalle.com Festival Motopark erikoislehti, joka valottaa kaikkien esiintyjien taustoja, sisältää henkilökuvia ja bändihaastatteluja. Luvassa myös monenlaista faktaa Radalle.comin toiminnasta, autoista ja moottoripyöristä. ■

to 25.6. klo 19 pe 26.6. klo 19 (ensi-ilta) la 27.6. klo 14 ti 30.6. klo 19 ke 1.7. klo 14 ja 19 to 2.7. klo 19 pe 3.7. klo 19 la 4.7. klo 14 ti 7.7. klo 19 ke 8.7. klo 19 to 9.7. klo 19 pe 10.7. klo 14 ti 14.7. klo 19 ke 15.7. klo 14 ja 19 to 16.7. klo 19 pe 17.7. klo 19 la 18.7. klo 14 ti 21.7. klo 19 ke 22.7. klo 19 to 23.7. klo 19 pe 24.7. klo 19 la 25.7. klo 14 ti 28.7. klo 19 ke 29.7. klo 19 to 30.7. klo 19 pe 31.7. klo 19 la 1.8. klo 14 Liput 22/20/18 e

www.mikkelinteatteri.fi

Ruoska esiintyy 18.7. Virtasalmen Motoparkissa.

p (015) 411 0440 Savilahdenkatu 11

26

Suur-Saimaa

29.4.2009 Teksti: Erja Eliala, kuvat: Mikkelin naisvoimistelijat

Mikkelin Naisvoimistelijat

100 vuotta liikunnan iloa Mikkelin Naisvoimistelijoiden kevät on työntäyteinen, sillä seura valmistautuu viettämään 100-vuotisjuhliaan. Juhlatyöryhmän vetäjä Marika Kolehmainen sanoo, että Suomen 35. vanhimmalla voimisteluseuralla on syytäkin juhlia. Jo vuonna 1907 pieni tyttöjoukko oli pyytänyt aikansa tunnettua voimistelunohjaaja Elin Lakanderia ohjaamaan heitä. Seuran virallinen alku sijoittuu vuoteen 1909.

– Tarkkaa perustamispäivää ei kuitenkaan tiedetä, sillä arkistot tuhoutuivat harjoittelupaikkana toimineen Tyttölyseon palaessa talvisodan pommituksessa vuonna 1940.

Kolehmainen sanoo, että Mikkelin Naisvoimistelijoiden toiminta oli alussa pienimuotoista ja harjoitusten

pidon tähtäimenä olivat esiintymiset.

– Seurassa oli noin 20 nuorta naisvoimistelijaa, joista kymmenkunta kiersi Mikkelin lähellä olevissa maakunnissa esiintymässä.

Seuran historian ensimmäinen käännekohta oli vuosi 1925, jolloin Mikkelissä järjestettiin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton valtakunnalliset voimistelujuhlat.

– Jäseniä oli tuolloin noin 40 ja he saivat tapahtumasta uutta intoa toimintaansa.

Voimistelijoiden joukko kasvoi hitaasti mutta tasaisesti aina sodan alkuun saakka.

– Sotien aikana naisilla ei ollut niin paljon aikaa voimistelulle, sillä he toimivat lottina ja muissa tehtävissä.

Voimistelu ei loppunut täysin kuiten-

Reseptit ja kuva: Samuli Törmikoski ja Aku Pekkonen, viinisuositukset: Aki Summanen

kaan edes sotavuosina.

Sodan päätyttyä innostus voimistelun pariin oli valtava.

– Seuran silloinen puheenjohtaja Meri Partti piti tärkeänä, että sodan kokeneet naiset saadaan takaisin kiinni arkeen.

Kolehmainen jatkaa, että seuraava merkittävä tapahtuma seuran historiassa oli tyttöosaston perustaminen vuonna 1946.

– Heti alussa mukaan tuli 57 tyttöä ja pari vuotta myöhemmin heidät piti runsaan määrän vuoksi jakaa jo kahteen ikäryhmään.

Naisvoimistelijoiden joukko laajeni lisää vuonna 1948, jolloin perustettiin vanhemmille naisvoimistelijoille tarkoitettu iättömien ryhmä. Huomattavasti seuran jäsenmäärä kasvoi

vuonna 1963, kun vasta perustettu kuntovoimisteluosasto houkutti takaisin seurasta aiemmin eronneita ja aivan uusia jäseniä.

– Samoihin aikoihin seuran henki muutti muotoaan. Osa naisista jatkoi edelleen perinteistä esiintymiseen tähtäävää voimisteluharrastustaan ja osa jumppasi vain oman kunnon ylläpitämiseksi sekä kohentamiseksi.

Varsinainen murroskausi Mikkelin Naisvoimistelijoissa alkoi 1970– 1980-lukujen taitteessa.

– Tuolloin aerobic aloitti meillä ja maailmalla valloituksensa. 1990-luvulla aerobic ja sen kaikki mahdolliset variaatiot veivät voiton perinteisen voimistelun jäädessä unholaan.

Tämän päivän Mikkelin Naisvoimistelijat tarjoaa elämänkaariajatte-

Mehevää!

Maukasta!

Tässä vapun juhlapäiville suussa sulavia reseptejä, höystettyinä ruokaan sopivilla viineillä!

Reseptit soveltuvat myös toteutettavaksi normaalista broilerin fileestä.

lullaan liikunnan iloa vauvasta mummoon. Seuran ohjelmistoon on saatu palautettua takaisin perinteistä naisvoimisteluakin.

– Perinteisen voimistelukulttuurin elvyttäminen on saatu hyvään alkuun.

Voimistelun esiintyviä ryhmiä seurassa on jo neljä. Voimistelusta on tullut tasavertainen kuntoilumuoto aerobicin rinnalle.

Tulossa ikimuistoiset juhlat Juhlavuoden päätapahtuma on 16.5.

Mikaelissa järjestettävä 100-vuotisjuhla, johon satsataan täysillä. Kolehmainen toteaa, että juhla on kunnianosoitus niille naisille, joiden sitkeän seuratyön tuloksista tämän päivän voimistelijat voivat nauttia.

– Ilman Meri Partin kaltaisia voi-

MAISSI Maissikana 4 kpl maissikanan rintafileitä suolaa, pippuria

Mausta fileet suolalla ja ripauksella mustapippuria.

Sivele pintaan balsamico-hunajaglaseerausta.

Paista 170 asteisessa uunissa noin 15 min.

Anna vetäytyä hetki folion alla ennen tarjoilua.

Balsamico-hunajaglaseeraus 0,5 dl balsamicoa 0,5 dl sokeria

0,5 dl hunajaa 1 dl appelsiininmehua

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä seosta kasaan noin 10 minuuttia.

27

Suur-Saimaa

29.4.2009

VETREÄ VINYYLI

Teksti ja kuva: Jan Söderholm

Rudi – Varastaa elääkseen – elää varastaakseen (1986)

"Voimistelusta on tullut tasavertainen kuntoilumuoto aerobicin rinnalle." mistelulle omistautuneita naisia tämäkään seura tuskin olisi elossa.

Juhlapäivän ”Mikä liike” -juhlanäytöksessä nähdään 18 ohjelmanumeroa ja noin 240 esiintyjää. Kolehmainen myöntää, että tammikuun lopussa alkanut esiintyjien kasaaminen oli varsinkin aikuisten ryhmissä työlästä. Alkujähmeyden jälkeen into ja odotus tuntuisivat levinneen jo laajemmalle jäsenistöön.

– Nuorimmat esiintyjät ovat kolmekuisia vauvoja ja vanhimmat puolestaan vuosikymmeniä voimistelleita iättömiä naisia.

Ennen h-hetkeä riittää vielä tekemistä.

Kolehmainen vakuuttaa, että työtunteja tässä projektissa ei lasketa.

– Rakkaus voimisteluun pitää liikettä yllä ja kannustaa, jos väsymys meinaa tulla ylivoimaiseksi, hän tiivistää voimiste-

lijoiden joukossa vallitsevan tahtotilan.

100-vuotisjuhlanäytöksen lisäksi juhlavuoden kunniaksi järjestetään muitakin tapahtumia.

– Kesällä on tarkoitus tuoda ryhmiä esiintymään Mikkelin kävelykadulle.

Marraskuun 14. päivä järjestämme ensimmäistä kertaa alueellisen Svoli Jumppakouluaseman ja SvoliShown alueen seuroille. Juhlavuosi lopetetaan joulukuussa joulunäytöksellä ja maratonjumpalla.

Naisvoimistelun tulevaisuus vaikuttaa valoisalta ja turvatulta.

– Suomen Voimisteluliitto Svoli ry:hyn kuuluu kaikkiaan 390 seuraa. Meidän seurassamme on tällä hetkellä noin 680 jäsentä. Lisäksi näyttää siltä, että viimeistään tämä juhla tuo uudelleen katkolla olleen esiintymiskulttuurin seuraan takaisin. ■

KANAA! Maissikastike 1 prk säilykemaissia 1 sipuli 3 dl kermaa 50 g voita

½ chilipalko 1 valkosipulin kynsi 1 dl kanalientä suolaa , mustapippuria

Pilko sipuli, valkosipuli sekä chilipalko.

Laita kattilaan tilkka öljyä ja kuullota sipuleita, chiliä ja maissia hieman.

Lisää joukkoon kanaliemi ja kerma. Keitä kastiketta noin 15 min.

Lisää voi ja soseuta kastike samettiseksi. Lisää suola ja mustapippuri maun mukaan.

Tiesitkö?

Maissikana saa keltaisen värinsä ja hienon makunsa sen ruokavaliosta, maissista.

Limetillä ja mintulla maustetut kasvikset 3 kpl porkkanaa 2 kpl punasipulia 4 kpl valkosipulin kynsiä 1 limen mehu

Rudi perustettiin 1980-luvun alussa ja puuhamiehinä olivat Jussi Kettu Savonlinnasta ja Ratsiassa soittaneet Juha Aunola, Rudi Lukkarinen sekä Pasi Kuusjärvi. Ensimmäinen sinkku "Taivas saa odottaa" nousi suosituksi ja keikkui puolisen vuotta Jokamiehen lista -nimisessä ohjelmassa paalupaikalla. Jussi Kettu (joka nähdään vieläkin Savonlinnan kesässä musisoimassa esim. torin kulmalla kahvion katolla) hoiti Rudi-yhtyeen sävellykset, sanoitukset, laulun ja kitaroinnin.

Rudilta ilmestyi neljä singleä ja kaksi LPlevyä 1980-luvulla vuosien 1982 ja 1987 välillä. Soittajat vaihtuivat vuosien varrella ja myöhäisemmässä vaiheessa mukana oli jo kolme savonlinnalaista, kun toiseksi kitaristiksi mukaan tuli Pellenkin kanssa musisoinut Pasi ”Bastard” Huopalainen (heilui kitaroineen vielä Kuopiossakin) sekä rumpaliksi ryhtyi Mika Hollström. Tämän vuoksi myöhempi tuotanto nousee kiinnostuksen kohteeksi ja esittelyn aiheeksi.

Rudissa soittivat vuosien 1982–1987 aikana seuraavat miehet: Jussi Kettu: kitara ja laulu, Rudi Lukkarinen: basso, Juha Aunola: kitara, Pasi Kuusjärvi: rummut, Guru: kosketinsoittimet, Mika Hollström: rummut, Repa Kauppila: rummut, Pasi Bastard Huopalainen: kitara sekä Safka Pekkonen: piano.

Illan suussa istumme Mikan kanssa muistelemassa levyyn liittyneitä henkilöitä ja tapahtumia. Pasi, Jussi ja Mika olivat tuttuja toisilleen vuosien varrelta eri sessioista. Kun edellinen rumpali yllättäen siirtyi Stalker nimiseen yhtyeeseen, tarvitsi Rudi pikaisesti rumpalia levyn tekoa varten ja Mika oli luonnollinen valinta. Näin Mika muistelee tapahtunutta: ”Tuohon aikaan oli kova juttu päästä levyttämään ja niinpä matka kohti Tamperetta ja Mika Sundqvistin studiota alkoi.

Matkaan lähdettiin Honkasen Vedan transitilla. Perillä oltiin pari päivää, jonka aikana saatiin pohjat soitettua. Tuolloin tutustuin ensi kertaa Sonorin rumpuihin. Äänitykset hoiti Costello. Myöhemmin pidettiin Helsingissä lehdistötilaisuus ja julkaisukeikkakin”.

3 kpl paprikaa (eri värisiä) 1 kpl kesäkurpitsaa ½ pnt tuoretta minttua hunajaa, suolaa ja mustapippuria

Pese kasvikset huolellisesti ja kuori porkkanat.

Pilko kasvikset isoiksi palasiksi.

Paista kasviksia tilkassa oliiviöljyä.

Lisää joukkoon hunajaa, suolaa ja pippuria maun mukaan.

Kun kasvikset ovat ”napsakoita” syötäviksi, lisää joukkoon hienonnettu minttu sekä limen mehu.

Viinisuositukset Valkoviinisuosituksena kuiva ja tamminen Castillo de Molina Reserva Chardonnay 2007, 9,99 e.

Punaviinisuosituksena keskitäyteläinen ja kirsikkainen Tommasi Valpolicella Classico 2007, 10,48 e.

Tyylikkäitä nuoria miehiä vuonna 1986.

Välillä Mika soittaa Huopalaisen Pasille ja tarinaa alkaa virrata luurin täydeltä.

Hyvin elävästi Pasi muistaa tuon ajan ja varhaisemmatkin Rudin vaiheet. Rudi Lukkarinen elelee tällä hetkellä kuulemma Vaasassa.

Levyllä on mukana nimimiehiä, kuten pianossa Safka (jota Mika ei muista edes studiossa nähneensäkään) ja taustalauluissa Costello ja A. Kissala. Kuvat otti Riipinen ja tuotannosta vastasivat Costello, Vilenius ja Rudi. Käännöskappaleita löytyy kaksi: Luoja (alun perin CCR:n Lodi) sekä Pelastusarmeija (Salvation army band, jolle lienee useitakin esittäjiä).

Suomalaisena lainakappaleena soi Irwinin Kadunkasvatti. Kiitoksia yhteistyöstä saivat Kari Punnonen komeista Dodge Dartin kuvista, enonkoskelainen K.Pöllänen roudauksesta ja Ilpo Tossavainen treenien aikaisesta poikien majoittamisesta. Kun kysyn lopuksi, miksi levyn kannessa lukee ”kiitokset Savonlinnalle unohduksesta”, toteaa Mika: ”Eipä juuri käynyt porukkaa Rudin Savonlinnan keikoilla!”.

28

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti: Ruut Kokki, kuva: Varpu Heiskanen

Elintasosta elämisen tasoon

– oravanpyörästä pois Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistui 27.3. ensimmäinen pääaineenaan aikuiskasvatustiedettä opiskellut maisteri. Pääainevaihtoehtona aikuiskasvatustiede on ollut Joensuussa vasta vuodesta 2007 alkaen. Anne Rantalainen tutki pro gradu -tutkielmassaan työelämän oravanpyörästä vapaaehtoisesti poisjääneiden aikuisten niin sanottua elämänpolitiikkaa eli ihmisten omaa elämää ja työuraa koskevia valintoja. Lisäksi hän tarkastelee työhön liittyvien elämäpoliittisten valintojen mahdollisuutta ja seurauksia.

Rantalainen kertoo, että tutkimuksen mukaan ihmiset jättäytyivät pois työn ja muun elämän yhdessä tuottamasta oravanpyörästä. Tässä valinnassa korostuu perhe ja toisaalta itsearvostus, joka työssä tapahtuvien muutosten vuoksi on uhattuna.

– Työn ja perheen yhteensovittaminen saattoi olla vaikeaa. Vaikka työelämässä oli päästy korkealle ja työhön oli panostettu vapaa-ajan ja perheen kustannuksella, oli monelle tullut sellainen tunne, ettei mikään riitä ja tulevaisuus on aina yhtä epävarma. Toisaalta myös väärällä alalla olemisesta saattoi tulla sellainen pahoinvointi, jonka vuoksi lopulta uskallettiin tehdä sitä mitä todella haluttiin.

Joillakin valinnan takana oli perustyön tekemisen vaikeutuminen ja se, ettei työtä voinut tehdä niin hyvin kuin halusi.

Osa haastatelluista oli vaihtanut am- niin nopeasti, että lyhyempi työaika tai mattia, osa jättäytynyt palkkatyöstä ko- pidempi poissaolo ei onnistu. Lisäksi on konaan tai väliaikaisesti pois. Rantalai- aloja, joilla työvoimapula estää työvanen kuitenkin korostaa, ettei haastatelta- paan ottamisen. Kiireinen työelämä kuivien joukossa ollut sohvaperunoita, vaan tenkin väsyttää. Luulisi, että työvapaille kaikilla oli kova työmoraali ja halu teh- päästäminen olisi työnantajalle lopulta edullisempi vaihtoehto kuin sairaslomat. dä työnsä hyvin.

Rantalainen on itsekin ammatinvaih– Osa jäi työttömiksi, vaikka he eivät pitäneet itseään työttöminä, koska valin- taja. Hän valmistui sairaanhoitajaksi ta oli vapaaehtoinen. Puhuttiin mieluum- seitsemän vuotta sitten. Muutama vuosi min, että ollaan koti-isiä tai -äitejä. Palk- työelämässä antoi motivaatiota lähteä takatyön sijasta vapaaehtoistyö ja kotona kaisin koulun penkille, sillä saman työn tehtävä työ korostuivat. Etenkin nuorena tekeminen eläkeikään asti tuntui vieraalammatinvalinnan tehneet päätyivät rat- ta. kaisussaan uuteen vapaampaan ammat– Toisaalta työelämän joustamattotiin. muus tuli jo silloin aika hyvin esille. YliOravanpyörästä jättäytymisen seura- opistossa opiskelu on ollut vapaata ja itukset olivat pääasiassa myönteisiä. Haas- senäistä, mikä on mahdollistanut myös tateltavat tekivät sitä mitä halusivat ja työssäkäymisen opintojen ohella.

Tulevaisuudessa Anne näkee mieheillä oli valtaa omien aikataulujensa luomiseen. lenkiintoisena vaihtoehtona molempi– Haastateltavien kertomuksissa tuli en koulutustensa yhdistämisen esiesille se, miten moni ihminen haluaisi pi- merkiksi opettajana. tää vapaata. Kateutta olikin ollut havait– Opintojen, työkokemuksen ja tavissa haastateltavien ratkaisua kohtaan. gradun myötä työhyvinvointi, sen Myös taloudelliset seikat nousivat esille, tutkiminen ja edistäminen olisi selsillä on selvää, että tällainen ratkaisu lainen oravanpyörä, johon haluaivaikuttaa talouteen. sin tarttua. ■ Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisessa työelämässä on joustavuutta, mutta se on työ- ja alakohtaista.

– Eläkejärjestelmä ei mahdollista Anne Rantalainen tutki aikuiskasvatustieteen pro omaa vapaata, sillä silloin eläke piene- gradu -tutkielmassaan työelämän oravanpyörästä nee. Tietyillä aloilla mennään eteenpäin vapaaehtoisesti pois hypänneiden elämänpolitiikkaa.

29

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Ruut Kokki

Äiti muuttumisleikissä

Saara sai uuden ilmeen

Enonkoskelainen kotiäiti Saara Rahkola saapuu Suur-Saimaan muuttumisleikkiin iloisesti hymyillen. Trikoopaidassa ja farkuissa viihtyvän nuoren naisen ei omien sanojensa mukaan tarvinnut kauan miettiä suostumistaan tyylin muutokseen.

– Tällainen hemmotteluhetki on varmasti joka äidin unelma. Minullekin se tuo mukavaa ja tarpeellista vaihtelua. Arjessa ei ole paljon aikaa miettiä omaa ulkonäköä.

Kotona vauhdista pitävät huolen Henna (10 v.), Otto (9 v.), Heini (6 v.) ja pian 2 vuotta täyttävä Hilma.

Saara nauraa, että elämä lasten kanssa raastaa välillä hermoja, mutta on erittäin antoisaa.

Myös kurinpitoon Saaralla on selvä resepti.

– Meillä totellaan äitiä. Joskus joutuu ääntä korottamaan vähän enemmän, mutta siinä vaiheessa viimeistään lapset ymmärtävät asian. Maalaisjärjen käyttö toimii lastenkin kanssa hyvin, hän velmuilee ja kieltää lukeneensa yhtään lasten kasvatusopasta.

Neljän pienen lapsen äiti ei haaveile erityisesti omasta ajasta.

– Minulle riittää päivittäinen aamulenkki koirien kanssa. Joskus käyn laulamassa karaokea ystävien kanssa.

Yleensä viihdyn kotona ja kutsun vieraatkin mieluummin omaan kotiin.

Jenni Turtiainen jaa Sirpa Heiskanen suunnittelevat leikkausta kkausta Saaran kasvatusvaiheessaa olevaan tukkaan. tanut niitä vuoden.. – Muuten olen aika ennakkoluuloton on ja yllytyshullu, hän vihjaa. an jälkeen kolmikPienen pohdinnan

Saara Rahkolan muuttumisleikki alkaa uusien vaatteiden valinnalla.

Sokoksen pukeutumisneuvoja Jaana Tynkkynen opastaa.

– En ajatellut koskaan, että minusta tulisi näin monen lapsen äiti. Nyt neljä lasta ei tunnu enää miltään.

Lähihoitajaksi vuonna 1998 valmistuneella Saaralla ei ole kiirettä ansiotyöhön.

– Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Lapset tarvitsevat ennen kaikkea arkiaikaa vanhempiensa kanssa. Meillä se on erityisen tärkeää, koska olen yksinhuoltaja. Yhdessäolon ei tarvitse olla erityistä. Me pelaamme lautapelejä, vietämme yhteisiä leffailtoja tai hypimme yhdessä vaikka trampoliinilla.

– Asusteet ovat tärkeä osa kokonaisuutta, Jaana korostaa.

Lopputulos on upea. Väri ja kiharat sopivat Saaran pulppuavaan persoonaan.

Uuden kampauksen kruunaa taidokas meikki. Jenni kehuu Saaran silmien väriä ja huulten kaarta, jotka taipuvat nauruun ja hymyyn houkuttelematta.

– Meikissä tärkeintä on löytää oikeat sävyt. Meikkiä ei kannata kan laittaa myöskään liikaa. Vähe Vähemmän on enemmän, Jenni opastaa.

Päivä on ollut pitkä, mu mutta Saarassa ei näy väsymyksen mer merkkejä.

Uutta olotilaa makustellaan makustell Kahvila-konditoria Herkku Peka Pekassa.

– Tämä on täydellinen päätös täydelliselle päivälle, iloinen muuttuja skoolaa salaattiannoksen äääressä.

Teemu Eskelisen valmistama v Kreivi Brahen karpalo-kinuskileivos karpalo-kin näyttää hyvältä, mutta ma maistuu sitäkkinn paremmalta. ki – Tämä on melkein liian kaunis syötäväksi.

Tulevaa äi äitienpäivää Saara od odottaa lämmöllä. Äitienpäivässä parasta väss on lasten itse te tekemät kkortit ja ppienet lahjjat.

– Luksusta on, o jos saan nukkua vähän nukk pidempään. pidemp

Leikittelyä väreillä Saaran muuttuminen alkaa tapaamisella Savonlinnan Sokoksen pukeutumisneuvoja Jaana Tynkkysen kanssa.

– Oma tyylini on rento. Talvella käytän paljon mustaa ja harmaata.

Kesällä värit vaihtuvat värikkäämmiksi.

Jaana kertoo, että tänä keväänä vaatteissa on paljon värivalikoimaa.

– Keltaista ja lilaa on runsaasti. Lisäksi paidoissa ja mekoissa on kukkaprinttejä. Klassisempaa linjaa edustavat seilorihenkiset raita- ja pallokuosit.

Jaana valitsee Saaralle khakinvihreät rennot puuvillahousut, jotka voi tarvittaessa kääriä vajaamittaiseksi.

T-paidaksi löytyy keltainen ja lila vaihtoehto. Mukavaa hupparia on samoissa väreissä. Kokonaisuuden kruunaavat vaaleat nahkakengät ja pirteä laukku. Saaran ilme kirkastuu vaatteiden vaihdon myötä.

– Nämä vaatteet tuntuvat heti omilta. Itse en olisi uskonut, että lila väri sopii minulle. Hiekkalaatikolle en kyllä näitä raaskisi laittaa.

Vaatteiden valinnan jälkeen matka jatkuu Humaniaan, jossa vuorossa on hiusten leikkausta, värjäystä ja meikki. Opettaja Sirpa Heiskanen ja keväällä parturi-kampaajalinjalta valmistuva Jenni Turtiainen ovat vastassa hieman jännittynyttä muuttujaa.

Saara toivoo, että hiusten pituuteen ei juuri kajottaisi, sillä hän on kasvat-

Kevät näkyy myöss hiusväreissä.

Saara saa punertavat avat raidat.

ko päätyy lämpimän män ruskeaan kevytväriin, jota elävöitetään öitetään punertavilla raidoilla. Pohjalla hjalla olevaa tuoretta kiharaa kohotetaan tetaan ja kevennetään leikkaamalla.

– Meikissä vähemmän mmän on enemmän, Jenni neuvoo.

– Päivä on ollut täydellinen, täydelline Saara iloitsee muuttumisleikin päättyessä p Herkku Pekan herkkuhetkeen. herkkuhetk

30

Suur-Saimaa

29.4.2009 Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen, lentokuvat: Henrik Elo

Herhiläiset

turvaavat ilmatilam

”Valvontajohtaja on käskenyt tehostaa tutkavalvontaa Suomenlahden suuntaan. Maali lähestyy Suomen ilmatilaa, eikä valvontakeskus ole saanut sille tunnistusta. Taistelunjohtaja nostaa tukikohdassa olevan Hornet-torjuntahävittäjän valmiutta ja koneen ohjaaja menee lentoteknisen henkilökunnan avustama ohjaamoon ja käynnistää koneen. Alueloukkauksen vaara on ilmeinen ja taistelunjohtaja käskee koneen ilmaan”.

Edellä kuvattu tilanne, jonka alkamisen kesto on vain muutamia sekunteja, on vain pieni osa Karjalan lennoston toimintaa. Toimintaan kuuluu hyvin paljon muutakin ja siitä kerromme Kuopion lähellä sijaitsevan Karjalan lennoston johdon ja ”herhiläisen”, eli paremmin Hornetina tunnetun hävittäjän lentäjän avulla.

Karjalan lennoston komentaja, eversti Juha Suonperä määrittelee lennoston tehtävän hyvin yksiselitteisesti.

– Päätehtävämme on omalta osaltamme turvata Suomen alueellinen koskemattomuus, eversti Suonperä tiivistää.

Toki näitä tehtäviä on muitakin, mutta ennen niihin pureutumista muutama sana Karjalan lennostosta. Lennoston juuret johtavat Vapaussodan aikoihin Karjalan Kannakselle Antreaan, jonne sijoitettiin vuonna 1918 Suomen ilmailuvoimien Lento-osasto II. Eri vaiheitten jälkeen osasto sijoitettiin Uttiin, jota voidaan pitää Karjalan Lennoston joukko-osastoperinteen syntyhetkenä. Vuonna 1961 osasto siirtyi lähelle Kuopiota Rissalaan.

Nykyisin Rissalassa, Karjalan Lennostossa on 600 eri alojen ammattilaista, joista palkattua henkilöstöä on 450 henkilöä ja varusmiespalvelusta suorittavia 150 henkilöä. Toiminnan päätarkoitusta, alueellista koskemattomuutta turvataan 20 huippunykyaikaisen Hornet-hävittäjän avulla ja kuudella tutka-asemalla. Lisäksi kalustoon kuuluu huoltokoneita ja kaksi kaksipaikkaista Hornetia.

Kaikesta näkee, että komentaja Suonperä on ylpeä lennostostaan ja sen henkilökunnasta.

– Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että johtamisvalmiutemme on aina ajan tasalla ja että pystymme tukemaan

kaikin tavoin osaltamme kansainvälisen lentoyksikön toimintaa ja lisäksi huolehtia siitä, että varusmieskoulutukseen tulevat nuoret koulutetaan motivoivassa hengessä, eversti Suonperä tiivistää.

Karjalan Lennosto on osoittanut olevansa toiminnassaan laadukas yksikkö voittamalla muun muassa Suomen laatupalkintokilpailun. Ilmavoimien tulevaisuuden haasteita hänen mielestään on uuden kaluston hallitseminen ja evaluointi, eli yhdenmukaistaminen toimimaan yhdessä erilaisissa kansainvälisissä operaatioissa.

Hiljakkoin Suomen eduskunta hyväksyi Hornet-hävittäjien päivittämisen tekniikaltaan tämän päivän tasolle. Tuolle päivittämiselle tulee hintaa kaikkiaan noin 170 miljoonaa euroa. Hornetit ovatkin Suomen kalleimpia sotakoneita, mut-

Hornet-pilotti, lentueupseeri, majuri Marko Luukkonen esittelemässä kypärää, jonka visiiriin heijastuu taistelutoiminnassa lentäjän tarvitsemat tiedot.

Karjalan Lennoston komentaja, eversti Juha Suonperä johtaa huippunykyaikaista joukko-osastoa.

Hornet-simulaattorissa oppilaat luovat aitoja toimintatilanteita lennonopettajan valvovan silmän alla.

ta ne ovat myös tekniseltä tasoltaan maailman huippuluokkaa.

Eversti Suonperä on hyvillään myös siitä, että heillä lennostona on ympäröivän yhteiskunnan tuki takanaan. Yhtenä todisteena tästä hän kertoo kansalaisten suuren kiinnostuksen heidän harjoituksiaan kohtaan.

– Muun muassa Lusissa, lähellä Heinolaa sijaitsevalla varalaskeutumispaikalla järjestetyt harjoitukset vetävät tuhansia ihmisiä seuraamaan Hornetien nousuja ja laskuja, Suonperä kertoo.

Hornetin puikkoihin seitsemässä vuodessa

Majuri Marko Luukkonen ja yksi Karjalan Lennoston 20 Hornet-hävittäjästä.

Laivueupseeri, majuri Marko Luukkonen ojentaa toimittajalle henkaria, jossa roikkuu Hornet-lentäjän lentoasu.

– Ota kiinni kunnolla, hän varoittaa.

Ja vaikka hän varoitti, meinaa henkari valahtaa käsistä lattialle. Puvulla on painoa kymmenkunta kiloa.

Asun pitää kestää tulta ja vettä. Siinä pitää olla kellukkeet veden varaan joutumisen varalle. Taskuista löytyy radio, ensiaputarvikkeet, karttoja ja kaikkea mahdollista.

Ja entäpä sitten lentäjän kypärä ja ennen kaikkea silmien eteen kääntyvä visiiri. Kokonaisuus on huipputeknologiaa viimeisen päälle. Visiiriin heijastuu lentäjän silmien eteen taistelutoimintaan tarvittavat tiedot. Kun lentäjä kääntää päänsä kohti maalia, lukkiutuvat maalin koordinaatit kohteeseen, lentäjä painaa laukaisinta ja ohjus lähtee kohti kohdetta, olipa se sitten missä suunnassa tahansa.

Suur-Saimaa

29.4.2009

me Neljä Hornetia valvomassa ilmatilaamme jossakin päin Suomea.

Ranskan ilmavoimien Miragehävittäjät yhteisharjoituksessa suomalaisten Hornetien kanssa vuonna 2004.

Hornetin puikkoihin pääsee noin seitsemän vuoden kovan kouluttautumisen jälkeen. Koulutus maksaa yhteiskunnalle niin paljon, että jos Hornet -lentäjä haluaa vaikkapa Finnairille töihin, joutuu hän maksamaan melkoiset sanktiot, jos on lähdössä ennen sopimusajan umpeutumista.

Käytännössä Hornet-koulutuksen saanut voi lähteä ilman sanktioita aikaisintaan 33-vuotiaana.

Laivueupseeri Luukkonen kertoo, että yhden ohjaajan tavoitteena on lentää noin 100 lentotuntia vuodessa.

Harjoitukset ovat hyvin tarkasti kontrolloituja ja ne myös suunnitellaan hyvin perusteellisesti. Yhden harjoituslennon kesto on noin tunti. Lennoilla tehtävät vaihtelevat paljon tilanteen ja ajankohdan mukaan.

Varusmiehille tarjolla monenlaisia tehtäviä

maan palvelusta. Peruskoulutuskauden jälkeen varusmiehillä on valittavanaan kolme palvelusaikavaihtoehtoa ja useita eri koulutushaaroja.

Suurin osa miehistötehtäviin, eli kuuden kuukauden palvelukseen jäävistä koulutetaan ilmavalvontamiehiksi. Yhdeksän kuukautta palvelevat koulutetaan joko sotilaspoliiseiksi tai lääkintämiehiksi. Sotilaspoliisit huolehtivat lennoston vartioinnista.

Vuoden armeijan leivissä palvelevat koulutetaan yhdistelmäajoneuvojen kuljettajiksi sekä eri alojen aliupseereiksi ja upseereiksi.

Eversti Suonperä korostaa, että varusmiehille annetaan reilu ja hyvä koulutus. Hyvän mahdollisuuden tähän suo pieni varuskunta, jossa varusmiehet toimivat yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa, esimerkiksi lentokonekorjaamolla apumekaanikkoina, tai tutkavalvonnassa. ■

Karjalan Lennostoon otetaan vuosittain noin 150 varusmiestä suoritta-

Insinöörimajuri Jukka Muhonen johtaa lennoston lentokonekorjaamoa.

Hornetien huollot suunniteltava tarkkaan Karjalan Lennoston lentokonekorjaamon johtaja, insinöörimajuri Jukka Muhonen kertoo Hornet-koneitten huollon vaativat erittäin tarkkaa suunnittelua, jossa lentueen johdon logistisella suunnittelulla on iso rooli.

Turvallisuuteen kiinnitetään lentotoiminnassa erityisen suurta huomiota. Turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluu tällöin luonnollisesti koneiden säännöllinen huoltaminen.

Horneteille tehdään lähinnä kolmenlaisia huoltoja: 50:n, 100:n ja 200

lentotunnin jälkeen tehtävät huollot.

Perusteellisin huolto kestää noin kuusi, tai seitsemän viikkoa ja silloin yhden koneen kimpussa on kuudesta kahdeksaan mekaanikkoa ja apumekaanikkoa.

Koko kalusto on insinöörimajuri Muhosen mukaan huollossa noin 60 kertaa vuodessa. Lisäksi erilaisten vikojen vuoksi koneita korjataan yhteensä noin sata kertaa vuodessa.

Hornet on Muhosen mukaan erittäin luotettava sotilaskoneeksi. Se johtuu

hänen mukaansa muun muassa siitä, että koneessa on kaksi moottoria ja kaikki koneen järjestelmät on hyvin varmennettu.

– Hornet on luotettava hävittäjä siihen nähden, kun ottaa huomioon kuinka valtavat tehot on pakattu hyvin pieneen tilaan, Muhonen korostaa.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että sotilaskoneita joudutaan korjaamaan juuri tästä syystä enemmän kuin siviilikäytössä olevia suihkukoneita.

31

32

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti: Kari Tegelberg, kuva: Pasi Pekkonen

Veljekset

Petri Sarva

VALAMO

Toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi (vas.) ja aluemyyntipäällikkö Kari Lampinen Mikkelin uuden autokaupan pihamaalla.

Ari Rinta-Jouppi Mikkelin liikkeen avajaisissa:

Autokaupassa on positiivinen pohjavire Rinta-Joupin autoliike on yksi Suomen suurimmista autokaupoista, jos suuruutta mitataan myytyjen autojen kappalemäärällä. Rinta-Joupin Autoliike Oy:n toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi arvioi, että tänä vuonna yrityksen eri toimipisteet myyvät kaikkiaan noin 11 000 autoa. Viime vuonna myytyjä autoja oli parituhatta enemmän.

Pohjanmaan lakeuksilla Tervajoella syntynyt autokauppa on levittäytynyt vuosien saatossa yhdeksälle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Huhtikuun puolessa välissä avattiin Mikkeliin Rinta-Joupin uusin autoliike.

Ari Rinta-Jouppi arvioi, että autokaupassa eletään tällä hetkellä positiivisessa pohjavireessä, vaikka taantuma on koetellut luonnollisesti myös autokauppaa. Viimeisimmät arviot lähtevät siitä, että tänä vuonna myydään kaikkiaan noin 92 000 uutta ja käytettyä autoa.

Ari Rinta-Jouppi uskoo, että talous lähtee nousuun ensi vuoden aikana ja samalla se lisää autojen myyntiä. Mikkelin toimitiloja hän kehuu toimiviksi ja myös sijainti kaupungin eteläpuolella, viitostien varrella on kaupan käyn-

nin kannalta erinomainen.

Mikkelissä työskentelee kahdeksan myynnissä olevaa henkilöä ja huoltoja pesutöissä on itsenäisen yrittäjän kautta töissä samoin kahdeksan ihmistä. Toimitusjohtaja kiittelee henkilökuntaa osaaviksi ja ammattitaitoisiksi alan ammattilaisiksi.

Tervajoella, jossa sijaitsee yrityksen pääpaikka edelleenkin, autokauppatoiminta alkoi yli 50 vuotta sitten. Alussa toimitusjohtajan isoisä keskittyi myymään maatalouskoneita koneellistuville maatiloille, mutta hyvin nopeasti toiminta laajeni henkilöautokauppaan.

Keskellä lakeuksia sijaitseva pääliike myy tänäkin vuonna 3 500 autoa.

Ari Rinta-Jouppi uskoo autokaupassa henkilökohtaiseen palveluun, vaikkakin internet toimii hyvänä ”esityökaluna”.

– Internetin kautta voimme laittaa esille kaikissa toimipisteissä myynnissä olevat autot, joten ostajan ei välttämättä tarvitse käydä siinä liikkeessä ollenkaan, mistä hän on löytänyt itselleen sopivan kulkupelin. Me toimitamme auton hänelle, toimitusjohtaja selvittää.

■

– Olin kyllä lievästi yllättynyt, kun kuulin, että Petri on asettunut eurovaaleihin ehdokkaaksi, mutta toisaalta olen aina tiennyt hänen kiinnostuksensa yhteiskunnallisia asioita kohtaan jo pelkästään hänen ammattinsa puolesta, joten ei se mikään iso yllätys ollut.

Näin pohdiskelee Valamon luostarin munkki, isä Trifon luostarin ruokalassa, herkullinen lohiateria edessämme. Petri on toimittaja Petri Sarvamaa, monille television A-studiosta ja YLE:n Washingtonin kirjeenvaihtajan tehtävistä tuttu tv-kasvo.

Isä Trifon on vuonna 2004 munkiksi vihitty Petri Sarvamaan veli ja siviilinimeltään Pekka Lepistö. Olemme sopineet, että tässä jutussa puhumme enemmän elämänarvoista ja Valamon luostarin merkityksestä miesten elämään ja vähemmän politiikasta.

Vuonna 1960 syntynyt Petri sanoo, että hänelle ortodoksisuus ja henkiset arvot nousivat pinnalle hänen ollessaan 30-vuotias.

Tuolloin hänen lähipiirissään tapahtunut traaginen tapahtuma, eli veljen kuolema pysähdytti pohtimaan asioita vähän pintaa syvemmältä.

– Liityin nuorena luterilaiseen kirkkoon ihan käytännön syistä. Äitini oli sitä mieltä, että ortodoksina olisin joutunut matkustamaan uskontotunneille Helsingissä kaupun-

gin toiselle puolelle, mikä olisi ollut turhan hankalaa pienelle pojalle, Joensuussa syntymässä käynyt Sarvamaa pohtii.

Ortodoksisuus on kuitenkin hänelle vahva verenperintö, sillä hänen vuonna 1908 syntynyt isänsä Boris Saharov syntyi Pietarissa, josta perhe vallankumouksen myllerryksessä muutti Terijoen kautta Joensuuhun. Vuonna 1930 perhe otti käyttöön Sarvamaa-nimen.

Munkiksi tuleminen pitkä prosessi Veljesten ortodoksiksi tuleminen ja ortodoksina oleminen on mielenkiintoinen prosessi, sillä isä Trifon on alun alkaen luterilainen ja Petri kastettiin ortodoksiksi syntyessään. Sitten Petri oli kymmeniä vuosia luterilainen käytännön syistä ja isä Trifon taasen vihittiin ortodoksimunkiksi pitkän prosessin päätteeksi.

– Päätös ryhtyä munkiksi oli minulle vuosia kestänyt prosessi, jossa mieli muuttui useasti, muun muassa liki 30 vuotta Yleisradiossa, eri tehtävissä, muun muassa erikoistuotannon äänisuunnittelijana toiminut isä Trifon muistelee.

Mutta sitten, kun hän vuonna 2001 päätti kävellä tien yli luostarin alueelle, hän sanoo rauhan laskeutuneen hänen mieleensä, eikä päätöstä ole tarvinnut katua kertaakaan. Tien yli kävelyllä hän tarkoittaa sitä, että hän asui luostarin ulkopuolella olevassa rivitalossa ja hänellä oli vielä tuohon aikaan oma audiovisuaalisenalan yritys. Tien yli hän tuli luostarin alueelle, jossa hänellä on oma asunto, eli kelja.

Petri Sarvamaa sanoo kypsytelleensä pitkään päätöstään lähteä ehdolle europarlamenttivaaleihin.

33

Suur-Saimaa uur-Saimaa

29.4.2009 Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

maa ja isä Trifon

N RAUHASSA Veljeksille Valamo merkitsee yhtäältä samanlaisia mutta toisaalta erilaisia asioita. Isä Trifonille Valamo on asumis- ja 'työpaikka' ja Petrille se on paikka, jossa voi rauhoittua kiireen keskellä. Petri Sarvamaalla ja hänen perheellään on kesäasunto Kermajärven rannalla, 20 kilometriä luostarista.

Isä Trifon nauraakin, että hänelle veljen loma-asunto on, etenkin kesäaikaan parempi paikka rauhoittua kuin luostari.

Luostarissa hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa autokalustosta ja kirkoista huolehtiminen sekä luostarissa työskentelevien vapaaehtoisten töitten organisointi.

– Herätys on usein kello viisi ja päivätöitten lisäksi teemme myös yöpäivystyksiä ja työviikon pituus on seitsemän päivää, joten tämä on rankkaa työtä, isä Trifon korostaa. Hän on muuten Uudessa Valamossa kautta aikojen ensimmäinen munkki, joka on syntynyt Heinävedellä, eli samassa kunnassa missä Uusi Valamo sijaitsee.

Kun miehiltä kysyy mikä heille on elämässä tärkeää, saa hyvin samantyyppiset vastaukset molemmilta. Petri sanoo, että hän on huomannut asioiden muuttuneen vanhemmiten yksinkertaisemmiksi.

– Sen kun on tajunnut, että mitään täältä ei saa mukaansa hautaan, osaa asettaa

myös elämänarvot uudella tavalla kohdalleen, kahdeksan kuukautta vanhan tyttären ja kuusivuotiaan pojan isä miettii.

Isä Trifonille elämän tärkeitä asioita ovat pieni lapsen lapsi.

– Kun osaisi elää tämän elämän loppuun edes yrittäen parempaa. Armosta kaikki on kuitenkin kiinni, kun viimeisellä portilla ollaan. Silloin ei omilla tekemisillä ole kovin suurta merkitystä, hän puolestaan pohtii.

Saimaan rannoilla elävien elinolosuhteet turvattava Petri Sarvamaa sanoo Saimaan vesistön merkitsevän hänelle hyvin paljon monessakin mielessä. Kun hän ei voinut elää Saimaan rannalla Kermajärvellä vakituisesti, piti perheen hankkia Saimaalta kuitenkin kesäasunto.

– Ihmisten pitäisi täällä tajuta kuinka suuri kansallisaarre Saimaa on. Mielestäni saimaannorppa symboloi tätä alueen ainutlaatuisuutta ja sille pitää turvata kaikin mahdollisin tavoin elinmahdollisuudet tällä upealla vesialueella, hän korostaa.

Toki hän sanoo ymmärtävänsä, että ihmisille pitää pystyä takaamaan säälliset elinolosuhteet Saimaan rannoilla. Hän pitääkin valtavana piristysruiskeena hammaslääkäreitten koulutuksen uudelleen al-

kamista Kuopiossa ja uuden Lääkelaitoksen sijoittumista niin ikään Kuopioon.

Petri Sarvamaalla on pitkä käytännön kokemus kansainvälisestä toiminnasta.

Neljän vuoden pesti YLE:n Washingtonin kirjeenvaihtajana ja näköalapaikka Suomen vanhimman ajankohtaisohjelman Astudion leivissä herätti hänessä halun pyrkiä eurooppalaisen päätöksenteon pääkallonpaikalle europarlamenttiin.

– Päätös lähteä ehdolle eurovaaleissa syntyi vuosien aikana, joten minulla ei oikeastaan ole olemassa jotain määrättyä hetkeä, jolloin tuon päätöksen tein, hän pohtii.

Hänellä on selkeä mielipide siitä, että on Suomen etu, että maamme kuuluisi jäsenenä eri eurooppalaisiin vahvoihin liittoihin, Nato mukaan lukien. Venäjään hänellä on erityinen suhde, olihan hänen isänsä syntyessään Pietarissa aito venäläinen, jolle vallankumous oli hyvin traumaattinen kokemus.

– Olen hyvin kiinnostunut Venäjästä.

Meillä on pitkä yhteinen raja tätä itäistä jättivaltiota vasten. Se on tosiasia, joka pitää tiedostaa, mutta se ei saa aiheuttaa meissä itsesensuuria, kuten se on sitä joskus tehnyt, hän korostaa. änen mielestään Suomelle Venäjä tuo hänen isuuksia, jotka myös EU:n paljon mahdollisuuksia, ä. Suomen on myös Sarvaon hyväksyttävä. maan mielestä pidettävä huoli osaltaan siitä, että EU esiintyy ntyy yhtenäisenä Venäjäpolitiikassaan. Hän Hä eii halua, h l että ttä esimeri kiksi Venäjä ja Saksa ryhtyvät kaveeraamaan keskenään, än, ohi muiden EU-jäsenmaiden. ■

– Kun osaisi elää tämän elämän loppuun edes yrittäen parempaa, isä Trifon pohtii.

Petri Sarvamaalle ortodoksisuus on iloinen asia.

Valamon luostarin johtaja, igumeni Sergei siunasi Petri Sarvamaan luostarin kirkossa. Taustalla isä Trifon.

34

SSuur-Saimaa uur-Saimaa

29.4.2009 Teksti ja kuvat: Iida Muhonen

Kesämökin voi rakentaa myös näin. Sauna ja tupa ovat erillään toisistaan, mutta saman katon alla, jolloin sauna ei luovuta kuumuutta oleskelutiloihin.

Hieman erilainen

KESÄMÖKKI

Pekka Sairasen rakenteilla oleva kesämökki nousee Puruveden rannalle, vain muutamien kilometrien päähän hänen asuinpaikastaan. Sairasen toiveena oli saada sauna ja oleskelutilat erilleen toisistaan ja rakentaa viihtyisä mökki, jossa saa rentoutua ja nauttia Suomen kesästä järvimaisemassa.

Suunnilleen kaksi vuotta sitten Sairanen osti tontin läheltä Kerimäkeä, Kumpurannan kylästä. Tontille oli tarkoitus rakentaa kesämökki, mutta tarkkaa aikataulua rakentamiselle ei ollut, eikä ensimmäisenä vuonna tontilla tapahtunutkaan vielä juuri mitään. Sairanen vietti kuitenkin paljon aikaa tontilla, katseli mistä aurinko nousee ja mihin se illalla paistaa, miltä järvimaisema näyttää syksyisenä iltana ja miltä keskikesällä.

– Minusta tontin ostaneiden kannattaisi ennen rakentamisen aloittamista tutustua kunnolla tonttiinsa. Jos en olisi viettänyt aikaa täällä, en olisi ehkä tajunnut rakentaa mökkiäni niin, että isompi patio on kohti iltaaurinkoa. Illalla saunasta tullessa voi syödä ja grillata ja nauttia päivän viimeisistä auringon säteistä, Sairanen sanoo.

Sairasen mielestä olisi myös tärkeää, että kun talo tai mökki on saatu rakennettua, pidettäisiin huolta itse tontista.

– Paljon näkee viimeisen päälle rakennettuja hienoja huviloita, joiden

tontit ovat rakentamisen jäljiltä hoitamattomassa kunnossa. Kun panostetaan niin paljon sisätiloihin, on ihmeellistä, että annetaan pihan rehottaa, eikä satsata sen viihtyvyyteen.

Sairasen mökillä pihatyöt tullaan tekemään, kunhan saadaan rakennusurakka valmiiksi. Toiveissa kuitenkin on, että kesämökillä päästäisiin kitkemisen ja haravoinnin suhteen tulevaisuudessa mahdollisimman vähällä, vaikka kukkapenkkiä pihan kaunistukseksi kaavaillaankin jo ensi kesäksi.

Tavanomaisesta kesämökistä poiketen Sairasen mökissä sauna ja tupa ovat saman katon alla, mutta irrallaan toisistaan.

– Saunalla ja tuvalla ei ole edes yhteistä seinää. Päädyin ratkaisuun siksi, etteivät oleskelutilat olisi saunan lämmityksestä johtuen tuskaisen kuumat, Sairanen kertoo.

Saunan ja oleskelutilat erillään pitävä mökkimalli löytyi Honkarakenteen valikoimista, joten idea ei aivan uusi ole. Valmis mökkimalli kuitenkin räätälöitiin Sairasen toiveita vastaavaksi. Sauna ja oleskelutilat ovat myös hieman lomittain toisiinsa nähden, jonka ansiosta ulkotilat on helpompi hyödyntää. Sairanen halusikin mökin molemmille puolille avopatiot, joille mahtuu kunnolla vaikkapa grillaamaan ja ottamaan aurinkoa.

Tontille on tarkoitus rakentaa vielä ai-

nakin aitta, rantaan laituri ja tulevaisuuden suunnitelmissa häämöttää omakotitalomainen päärakennus, jonka rantasaunana rakenteilla oleva kesämökki toimisi.

Pekka Sairanen sanoo, ettei missään vaiheessa harkinnutkaan rakentavansa kesämökkiään muusta materiaalista kuin hirrestä. Hirsirakentamisesta on Sairasen mukaan myös terveydellistä hyötyä, sillä Sairanen kärsii astmasta. – Massiivihirsi on astmaatiokolle oikeastaan kaikista materiaaleista paras.

Pekka Sairanen aloitti kesämökin rakentamisen loppusyksystä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan kesämökin olisi pitänyt olla valmiina vapun tienoilla. Yllättävän pitkälle jatkunut talvi on muuttanut aikataulua, mutta Sairanen uskoo kesämökin valmistuvan toukokuun loppuun mennessä.

– Nopeampaahan tämä rakentaminen olisi jos en tekisi kaikkea itse, mutta kyllä rahallista säästöäkin tulee. Tämä on tällainen yhden miehen projekti, johon en haluakaan apumiehiä, Sairanen sanoo.

Sähkötöitä lukuunottamatta Sairanen on tehnyt kaiken itse. Juoksevaa vettä mökkiin ei tule, eikä hän sano sitä kaipaavansakaan.

– Mikä se sellainen kesämökkisauna on, johon ei tarvitse itse kantaa järvestä vettä, Sairanen naurahtaa. ■

Pekka Sairanen kehoittaa kaikkia tontin ostajia tutustumaan kunnolla tonttiinsa ja tarkkailemaan miltä se eri vuoden- tai vuorokauden aikoina näyttää.

Laiturintekijät Tomi Kokkonen ja Marko Savolainen:

Turvallinen laituri on jämäkkä – Hyvän ja huonon laiturin eroa ei välttämättä näe päälle päin, sanovat nuoret laiturintekijät Tomi Kokkonen ja Marko Savolainen.

Hyvä laiturin tuntee miesten mukaan sen runkopaksuudesta. Kun runkopalkki laiturissa on 20 senttiä korkea ja 7,5 senttiä leveä, se on silloin jämäkkä ja samalla myös turvallinen.

Tällaisia laitureita miehet valmistavat osassa yrityksessään Savorakissa.

Savorakin laiturit ovat standardimitoituksena kuusi, kahdeksan, tai 12 metriä pitkiä ja leveyttä niissä on 2,4

metriä. Yritys valmistaa luonnollisesti laitureita myös asiakkaan mittojen ja toiveiden mukaan. Kaikki Savorakin laiturit tehdään alusta asti itse.

Kestopuu on laitureiden pääraaka-aine ja kansi tehdään kelluvien betoniponttonien päälle. Myös ponttonit miehet valavat itse.

Toinen tärkeä tuote Savorakilla on erityyppiset minigolf-radat. Niitä toimitetaan asiakkaille ympäri Suomea.

Tilaajina ovat lähinnä matkailuyritykset, kaupungin ja kunnat. Aholahden varikolla Savonlinnassa Savora-

killa on myymälä, jossa on tarjolla lisäksi ikkunoita, ovia, keittiökalusteita ja liukuovia. Myös veneilytarvikemyyntiä tehdään myymälästä käsin.

Miehet tekevät itse asiakkaalle ovien ja ikkunoiden asennukset. ■

Marko Savolainen (vas.) ja Tomi Kokkonen juuri valmistuneen laiturin äärellä.

Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

29.4.2009

Suur-Saimaa

35

36

Suur-Saimaa

29.4.2009

37

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti: Iida Muhonen, kuvat: kylpylät, lähteet: haastattelut ja kylpylöiden kotisivut

Itä-Suomesta löytyy kylpylälomailijalle lukuisia vaihtoehtoja

Aina ei tarvitse matkustaa kauas päästäkseen lomalle ja niinhän sitä sanotaan, että on turhaa lähteä merta edemmäs kalaan. Tämä sananlasku pätee myös itäsuomalaisiin kylpylöihin, sillä tälläkin seudulla on lukuisia vierailleen lepoa, rentoutumista ja aktiviteetteja tarjoavia kylpylöitä, joissa voi tehdä paljon muutakin kuin vain uida. mahdollisuus järjestää erilaisia kokoustilaisuuksia ja varata tilaussauna omaan käyttöön. Fontanella järjestää myös uimakouluja ja ohjattuja palveluita, kuten vesijuoksua, vauvauintia ja vesivoimistelua. Kahvila-ravintola Fontis ruokkii kylpylävieraat ja huolehtii allasbaarin sekä tilaussaunan tarjoilusta.

Tahko Spa, Tahkovuori Nilsiässä, Tahkovuoren vieressä sijaitseva Tahko Spa on kylpylä, joka tarjoaa itsessään ja ympäristössään monipuolista ohjelmaa lomailijalle.

Vuonna 2005 avatun Tahko Span markkinoinnista vastaava Juha Pusila sanookin, ettei Tahko Spa ole aivan perinteinen kylpylä, pikemminkin viihdekylpylä. Kylpylästä löytyvät 25 metrinen kuntoallas, kuntoutus- ja viihdeallas, poreallas, lastenallas ja liukumäki. Tämän lisäksi Tahko Spa tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden erilaisiin hoitolapalveluihin, keilaamiseen ja kuntosalilla käymiseen. Liikuntaa kaipaava voi MonitoimiArenalla pelata sulkapalloa tai sählyä. Tahko Spassa on myös kolme ravintolaa ja majoitusta aivan aktiviteettien vieressä.

Sijainti Tahkovuoren tuntumassa on oiva ja siksi Tahko Span palveluiden lisäksi ympäristöstä löytyy kymmenittäin erilaisia ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksia. Talvisin Tahkolla on hyvät puitteet vaikkapa lasketella ja hiihtää, kesäisin golfata.

– Sijaintimme vaikuttaa kylpylämme toimintaan tietenkin erittäin positiivisesti. Täällä on tekemistä ympäri vuoden, Pusila sanoo.

Virkistyskylpylä Fontanella, Siilinjärvi

maan esimerkiksi viihde-, kävely- tai hoitoaltaaseen. Sunnuntaisin Kunnonpaikan vesipeuhulassa lapsilla ja lapsenmielisillä on käytössään erilaisia välineitä vesipeleihin ja -leikkeihin. Kunnonpaikka järjestää myös lasten uimakouluja ja vauvauintia.

2000-luvulla peruskorjatut hotellihuoneet, liikuntapalvelut, parturikampaamo, ravintola ja hemmotteluhoidot tarjoavat asiakkaille viihtyisän rentoutumisympäristön. Palveluihin kuuluvat myös yrityksille suunnitellut työhyvinvointipäivät ja kokouspalvelut.

Kylpylähotelli Kuntohovi, Joensuu

Rauhalahti, Kuopio Kuopion Rauhalahti on kylpylä, jonka moni tuntee sen kuuluisista tansseista. Kallaveden rannalta löytyvät maamme ykkösesiintyjien lisäksi niin majoitus-, ravintola- kuin hoitolapalvelutkin. Kylpylän allasosasto tarjoaa kuntouinti-, monitoimi- ja porealtaiden lisäksi kylmä- ja kuuma-

altaan, kaksi lastenallasta, vesiliukumäen ja ulkoaltaan. Majoittua voi kylpylähotelliin, huoneistohotelliin tai hostelliin ja viereisellä leirintäalueella on mahdollista yöpyä niin telttailijoiden kuin karavaanareidenkin.

Rauhalahdessa järjestetään paljon perhejuhlia, kokouksia, polttareita ja luokkaretkiä. Rauhalahden alueella sijaitsee myös koko perheelle sopiva, puistoon levittäytyvä lautapeli Hoksopoli, jossa pelinappulana toimii pelaaja itse.

Siilinjärven Fontanella on erityisesti lapsiperheitä suosiva kylpylä, jossa varttuneemmankin väen luvataan viihtyvän. Fontanellasta löytyy kymmenen erilaista allasta aina kunto- ja terapia-altaista luola-altaaseen ja lastenaltaaseen. Kylpylävieraita palvelee lisäksi allasbaari ja höyrysaunat sekä kaksi kuntosalia. Fontanellassa on

Puolentoista kilometrin päässä Joensuun keskustasta asiakkaita palvelee 51 hotellihuonetta käsittävä Kylpylähotelli Kuntohovi. Kuntohovin kylpylässä uimisen lisäksi voi hankkia rusketusta solariumista tai antautua kosmetologin tai parturi-kampaajan hemmoteltavaksi. Allasosastolla on huomioitu liikuntarajoitteiset ja allergikot, sillä kylpylästä löytyy allasnosturi ja altaiden vesi on allergiaystävällisesti puhdistettua. Kuntosalilla ja testiasemalla voi kasvattaa kuntoaan ja seurata kunnon kohoamista ammattilaisten ohjaamien kuntotestien avulla. Ravintoloiden noutopöydät ovat katettuna kolme kertaa päivässä ja niiden tiloissa on mahdollista järjestää myös juhlatilaisuuksia.

Vapaa-aikaa kylpylässä voi viettää esimerkiksi pelaten biljardia tai askarrellen ohjaajan opastuksessa. Lapsille Kuntohovista löytyy oma leikkihuone ja ulkoa leikkipiha. Kylpylän ympäristöön voi tutustua helposti vuokraamalla vaikka polkupyörän tai rullaluistimet, talvella lumikengät tai hiihtovälineet.

Salmiheimon mukaan Leppävirta on kylpylälle pieni, mutta vetovoimainen paikkakunta.

– Leppävirran kirkonkylällä asuu noin 5000 asukasta. Paikallinen väestö on tietenkin tärkeä osa asiakaskuntaamme, mutta valtaosa kävijöistämme on matkailijoita.

Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus Saimaan reitin varrella Varkaudessa sijaitsee Kylpylähotelli Kuntoranta, jossa rentoutumisen lomassa pääsee halutessaan nauttimaan tanssista, karaokesta ja teatterista. Kylpylän uudistuttua kesällä 2007, saivat lapset oman vesikeitaansa, jossa voi antautua 26 metrisen vesiliukumäen vietäväksi. Kiinalaiset terapiahoidot ja hoitolapalvelut rentouttavat väsynyttä mieltä ja kuntosalilla saa hien virtaamaan. Kokousten ja koulutusten järjestäminen Kuntorannassa onnistuu useiden erilaisten tilavaihtoehtojen ansiosta. Kokous- tai koulutuspäivään voi sisällyttää melomista, golfia golfsimulaattorilla tai kalastusta omien toiveiden mukaisesti. Yöpyä voi hotellihuoneessa, lomamökissä, leirintäalueella tai venesatamassa.

Ravintola Aikamies ravitsee lomailijan noutopöytänsä antimilla tai à la carte -listan ruoka-annoksilla.

Fontana Casino, Savonlinna Savonlinnan Fontana Casino sijaitsee omalla saarellaan aivan Savonlinnan keskustan tuntumassa. Fontana Casinon kylpylän allasosasto kattaa virkistysaltaan, porealtaan ja lastenaltaan, ulkoa löytyvät lämminvesiputous ja rannassa on ympärivuotinen mahdollisuus uida järvessä. Fontana Casinon tiloista löytyvät ravintola, hemmotteluhoidot, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelut sekä kosmetologi.

Hotellihuoneita on 80 ja kesäaikaan käytössä ovat myös kesähotellit ja -hostellit. Veneilevien vieraiden on helppo saapua Fontana Casinon venesatamaan ja kulttuuriannista pääsee nauttimaan aivan kylpylän vieressä sijaitsevassa Savonlinnasalissa.

Vesileppis, Leppävirta

Kunnonpaikka, Vuorela Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus sekä kylpylähotelli Kunnonpaikka palvelee asiakkaitaan Kuopion kupeessa. Kunnonpaikka tarjoaa palveluita kuntoutujille, rentoutumista kaipaaville, juhlijoille, kokousväelle, yöpyjille ja tanssiparketeille kaipaaville. Uimaan tahtova pääsee pulikoi-

Vesileppiksen asiakkailla on monia erilaisia vaihtoehtoja virkistäytymiseen. Kylpylän, ravintolapalveluiden, hoitojen ja majoituksen lisäksi Vesileppiksessä on jäähalli, hiihtoareena, urheilukenttiä ja urheilukauppa. Vesileppiksen kylpyläkokonaisuus kattaa kuusi erilaista uima-allasta. Liukumäkien riemua tarjoaa 32 metrinen vesiliukumäki.

Vesileppiksen kylpyläosasto suljetaan remontin vuoksi huhtikuun lopulla ja avataan asiakkaille uudelleen 8. päivä toukokuuta.

– Allasosastoa koskeva pintaremontti uudistaa pesu- ja pukutilat ja siistii allasalueen, toimitusjohtaja Esa Salmiheimo kertoo.

nin lomassa voi nauttia allasbaarin antimista ja pistäytyä aurinkoterassille. Yövieras voi valita majoitustapansa joko aivan kylpylän palveluiden äärestä tai luonnon rauhasta, sillä majoittua voi hotellihuoneessa tai loma-asunnossa. Ravintolat, kahvilat ja baarit pitävät huolta viihtymisestä ja tekemistä löytyy muun muassa keilauksen ja liikuntapalveluiden muodossa.

Lappeenrannan Kylpylä, Lappeenranta Lappeenrannan Kylpylän historia ulottuu vuoteen 1824 asti. Perinteitä kunnioittaen uudistunut kylpylä tarjoaa laajan kirjon palveluita ja sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Sauna- ja allasosasto koostuu suomalaisista saunoista ja höyrysaunasta, kahdesta virkistysaltaasta ja kahdesta porealtaasta. Hoito-osaston erikoishoidot, perinteiset kylpylähoidot ja kauneudenhoitopaketit sopivat terveydenhoitoon ja hemmotteluun. Lähes vuoden kestäneet hotellin kunnostustyöt päättyivät vuonna 2006 ja asiakkailla onkin käytössään uudistetut hotellihuoneet ja asuntolatyyppiset yhden hengen huoneet. Ravintola Kasino kylpylärakennuksen naapurissa ruokkii nälkäisen lomailijan ja sopii myös tilaus-, kokous- ja juhlaravintolaksi.

Viihdeuimala Rantakeidas, Mikkeli Rantakeidas Mikkelissä tarjoaa uimaan haluavalle kuntoaltaan ja lasten altaan lisäksi lapsille matalan opetusaltaan, monitoimialtaan, vesihierontaa ja 41 metrisen vesiliukumäen, joka kulkee myös rakennuksen ulkopuolella. Allasoston veden klooripitoisuus on matala ja liikuntarajoitteisetkin pääsevät nauttimaan altaan iloista helposti allashissin ansiosta.

Saunaosastolla on erilliset höyrysaunat ja tavalliset, suomalaiset saunat miehille ja naisille. Ryhmille on varattavissa oma pukuhuone ja uimalassa on erityisryhmiä varten omat suihkut, joissa peseytyminen käy myös istualtaan. Tiloissa on kuntosali, josta naisille on varattu oma kuntosalivuoro. Rantakeitaan kahvio palvelee uimalan aukioloaikoina tarjoten kahvia, virvokkeita ja leivonnaisia. ■

Tutustu ja löydä lisätietoa kylpylöistä kunkin kylpylän omilta kotisivuilta:

Imatran Kylpylä, Imatra Pitkät perinteet omaava Imatran Kylpylä on vajaan kymmenen kilometrin päässä Imatran keskustasta. Kylpylä Taikametsässä asiakkaita viihdyttävät kallioputous, kuuma-allas, ulkoallas sekä hierovat suihkut, terapiaallas ja lastenallas. Käytettävissä on uimaratoja kuntouintia varten ja uin-

www.tahkospa.fi www.fontanella.fi www.rauhalahti.fi www.kunnonpaikka.fi www.kuntohovi.fi www.vesileppis.fi www.kuntoranta.fi www.spahotelcasino.fi www.imatrankylpyla.fi www.kylpyla.info www.rantakeidas.fi

38

Suur-Saimaa

29.4.2009 Teksti: Erja Eliala, kuvat: Pasi Pekkonen

Moderni keittiö on

kaunis ja toimiva

Keittiö on ehkä yksi tärkeimmistä kodin tiloista. Varkautelaisen Korona-keittiöt yrityksen toimitusjohtaja Pekka Kaukonen sanoo, että keittiöltä odotetaan ennen kaikkea toimivuutta.

– Keittiökalusteiden tekniikka on kehittynyt viime vuosina paljon ja asiakkaat haluavat keittiöönsä uutuuksia, jotka lisäävät käyttömukavuutta. Esimerkiksi vaimennetut laatikot ja ovet ovat nykyisin itsestään selvyys. Tarjolla on jo moottoroitujakin laatikostoja.

Käyttömukavuuden ohella asiakkaat ovat tarkkoja keittiönsä ulkonäöstä. Keittiö on osa kodin sisustuskokonaisuutta, johon muiden huoneiden

kalustus mielellään sovitetaan.

– Uusissa kohteissa suositaan usein pelkistettyä tyyliä. Tyyli jatkuu keittiöstä eteiseen, makuuhuoneisiin ja muihin tiloihin. Vanhemmissa asunnoissa keittiö sovitetaan olemassa oleviin puitteisiin. Koronan mallisto on onneksi laaja, joten jokaiselle löytyy varmasti tyyliin ja kukkarolle sopiva vaihtoehto.

Kaukonen kertoo, että suomalaiset ovat keittiön värivalinnoissa maltillisia. Tämän hetken trendiväri on mattavalkoinen, jota käytetään sekä rungossa että ovissa. Rohkeimmat eivät kaihda myöskään muiden värien käyttöjä.

– Ne, jotka ovat valinneet keittiön

väriksi esimerkiksi punaisen, ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä.

Ovista helppohoitoiset mdf-ovet ovat suosittuja. Puuovet ovat kuitenkin säilyttäneet paikkansa vuodesta toiseen.

– Muun muassa tammiovi on aina arvokas ja tyylikäs valinta. Työtasoissa puolestaan laminaatti on laadultaan ja hinnaltaan haluttu materiaali.

Toisaalta kivitasojen kysyntä on kasvanut tasaisesti.

Kaukonen muistuttaa, että keittiö on arvokas investointi, jonka tulee kestää aikaa ja käyttöä.

– Asiakkaat hakevat laadukasta ratkaisua. Satsaammekin yrityksenä suunnitteluun ja laadukkaisiin materiaaleihin. Jo meidän laatikostomekanismeilla ja saranoilla on kymmenen vuoden takuu.

Kalusteiden lisäksi keittiössä kannattaa satsata hyviin kodinkoneisiin.

– Kodinkoneissa hinta ja laatu kulkevat kutakuinkin käsikkäin, joten niissä ei halvin ole pitkällä aikavälillä se edullisin vaihtoehto.

Kaukonen katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Varkautelaislähtöisellä yrityksellä on jälleenmyyjät jo Savon-

– Keittiö on arvokas investointi, jonka tulee kestää aikaa ja käyttöä, Kaukonen sanoo.

Uusi tekniikka on tuonut keittiöihin lisää käyttömukavuutta.

linnassa ja Mikkelissä. Laajennusta on luvassa. Yrittäjä iloitsee myös siitä, että vuoden alussa voimaan astunut kotitalousvähennysuudistus on lisännyt keittiöremonttien määrää. Samoin vapaa-ajanasuntoihin tulevat keittiöt ovat nykyisin yhtä hyvin varusteltuja kuin muutkin keittiöt.

– Uudisrakentamisen vähennyttyä vapaana on asennusalan ammattilaisia, joihin kannattaa ehdottomasti keittiöasioissakin turvautua. ■

rantasalmi.com

Oma rauha.

Moderni ja valoisa Tervapääsky on monen käytön saunatupa, joka sopii mainiosti myös vierasmajaksi, työhuoneeksi tai vaikkapa piilopirtiksi.

ista 8 erilatkaisua ra pohja Valitse Rantasalmi-mallistosta yksilöllinen, toiveittesi hirsikoti. Tai anna arkkitehtimme suunnitella sellainen juuri sinulle. Ekorex-hirsikodin saat halutessasi jopa muuttovalmiiksi rakennettuna.

Rantasalmi-palvelupisteet Itä-Suomessa: IMATRA: KUOPIO:

Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari nauttivat omasta rauhasta ja upeista maisemista uuden Tervapääskynsä kuistilla.

Aleksei Saveliev 050 374 7073 Tatyana Mytsak 043 211 0003 Sami Inkinen 043 211 0002 LAPPEENRANTA: Joni Karvinen 050 337 9783 MIKKELI: Seppo Parkkinen 0440 655 750 SAVONLINNA: Anne Mäkinen 044 360 7447 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@rantasalmi.com

39

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Pasi Pekkonen

Varaava tulisija maksaa itsensä Mikkelin Tulikivi-Studion yrittäjä Karri Kuisma tietää, miksi varaava tulisija on säilyttänyt asemansa suosittuna lämmitysmuotona.

– Uuni on halpa ja pitkäikäinen investointi, joka maksaa muutamassa vuodessa itsensä takaisin. Lisäksi puu on erittäin puhdasta energiaa, jonka polttamisessa syntyvät ilmakehää rasittavat hiukkaspäästöt ovat vähäisiä moneen muuhun lämmitysmuotoon verrattuna.

Kuisma jatkaa, että puulämmitteinen uuni on muista riippumaton ja luotettava lämmitysmuoto. Nykyiset uunit ovat lisäksi edeltäjiään parempia.

– Polttotekniikan muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa päästöihin. Uuni lämpiää myös vähemmällä puumäärällä. Toisaalta Savossa riittää puuta poltettavaksi.

Kuisman edustama perheyritys Tulikivi on maailman suurin

varaavien tulisijojen valmistaja.

Konserni tunnetaan Tulikivivuolukiviuuneista ja Kermansavi-uuneista.

Suosituin Tulikiven malli on leivinuunin ja takan yhdistelmä.

Syykin on selvä.

– Suomessa uunia käytetään perinteisesti lämmityksen ohella ruuanlaittoon.

Nykyisin tulisijoista on tullut myös sisustuselementtejä, joiden tulee sopia kodin muuhun sisustukseen. Asiakas voi halutessaan jo ennen liikkeeseen tuloa hahmotella toiveiden mukaisen tulisijan kotoa käsin Tulikiven Uuniräätäliohjelmalla.

– Tietokoneohjelmalla voi suunnitella uunin valmiista koristeosista, muuttaa kaakeliväriä ja uunin korkeutta tai vaihtaa luukkuja. Kolmiulotteisten mallikuvien avulla näkee, miltä uuni näyttää eri kulmista. Osa asiakkaista haluaa uniikkiuunin, joka suunnitellaan luonnol-

lisesti täysin yksilöllisesti.

Tulikivellä on Suomessa 35 Tulikivi-studiota ja noin 30 Tulikivi-pistettä, joissa on tarjolla avaimet käteen -palvelu.

– Palveluun kuuluvat muun muassa kotikäynnit, neuvonta ja suunnittelu tarvittavine lupineen, kaikkien tuotteiden asennuspalvelu, vanhojen uunien purku sekä aiemmin hankittujen uunien huolto.

Energian hinnan vaihtelut ja remonttien kotitalousvähennysoikeus näkyvät suoraan uunien kysynnässä. Kuisma toteaa, että lähes 60 prosenttia uunista menee saneerauskohteisiin, joissa ei ole aikaisemmin ollut tulisijaa.

– Puulla lämmittäminen on yllättävän helppoa. Jos varaavan tulisijan käyttö ei ole tuttua, sen kyllä oppii nopeasti uunimestareiden opastuksella. ■

Suomalaiset valitsevat usein uunimallin, jossa on sekä leivinuuni että takka, Karri Kuisma sanoo.

Jarkko Kuisma suunnittelee tulipesää.

Jarmo Viljakainen

Maalämpo

Teksti: Iida Muhonen, kuvat: Iida Muhonen ja Savonlinnan Lämpöpumppu Oy

säästää luontoa ja rahaa

Omakotitaloissa asuvilla lämmityskulut ovat melko suuri osa asumiskustannuksista. Jos asumisesta koituvat kulut tuntuvat kohtuuttomilta ja luonnolle ystävällisemmät ratkaisut kiinnostavat, on maalämpö tutustumisen arvoinen vaihtoehto.

IVT maalämpöpumppuja Savonlinnan seudulla markkinoiva Teemu Lautiainen sanoo maalämpöpumpun tuovan säästöjä öljylämmitykseen verrattuna jopa 70 prosenttia.

– Maalämpöpumppujen käyttökustannukset ovat pienet, hyötyaste korkea ja ne eivät vaadi huoltoa juuri nimeksikään. Vanhoista öljykattiloista kannattaa maalämmön yhteydessä luopua täysin, sillä mitään muita lämmitysratkaisuja ei tämän lisäksi tarvitse.

Tulisijoja ei kannata tietenkään ryhtyä purkamaan, jos kotona sattuu vaikka leivinuuni olemaan, mutta lämmityksellisistä syistä sitäkään ei enää tarvitse, toimitusjohtaja Lautiainen kertoo.

Kerimäkeläiselle Raimo Tuunaselle maalämpö on tuttu jo 70-luvulta.

Tällä hetkellä taloa lämmittää öljykattila, mutta vaihto maalämpöön on edessä. Asennus sujuukin tässä tapauksessa erityisen nopeasti, sillä lämmönkeruupiirit löytyvät maasta jo entuudestaan.

Maalämpö sopii parhaiten omakotitaloihin, joissa on vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys. Kohteet, joihin maalämpöpumppuja asennetaan ovatkin usein uudis- tai remonttikohteita. Lämmönkeruu tapahtuu joko kalliosta, vedestä tai pintamaasta.

Kalliosta lämpöä saadaan tekemällä kallioon porakaivo, vedestä lämpö kerätään upottamalla maalämmön tarvitsema putkisto järven pohjaan painojen avulla. Pintamaahan asennettuna maalämpöputkisto asennetaan noin metri maanpinnan alapuolelle. Yhteistä kaikille maalämmön asennusmahdollisuuksille on se, että maahan varastoitunut energia siirretään lämpöpumpun kylmäaineeseen putkistoissa kiertävän etanolin avulla. Kylmäaine höyrystyy lämpötilan noustessa kompressorin avulla korkeaksi, jolloin käyttö- ja lämmitysvesi lämpenee.

Mikäli lämpöpumppu ei jostakin syystä saisi maalämpöä hyödynnettyä, toimii sähkövastus pumpun varajärjestelmänä. Sähkövastus käynnistyy automaattisesti, jos maalämpö ei riitä pitämään lämpötilaa tarpeeksi korkeana.

Maalämpöpumpun hinta määräytyy lämmitettävän rakennuksen koon, sekä halutun lämmitystehokkuuden mukaan. Tarvittavat laskelmat tehdään huolellisesti ennen asennustöiden aloittamista ja kohde käydään

katsomassa etukäteen asennuksen suunnittelun helpottamiseksi. Lautiaisen mukaan asiakas pääsee nopeimmillaan nauttimaan maalämmöstä jo jopa vajaassa viikossa.

Teemu Lautiainen Savonlinnan Lämpöpumppu Oy:stä kertoo maalämmön herättäneen runsaasti kiinnostusta.

– Tekeillä on pääsääntöisesti ollut koko ajan pari asennuskohdetta kerrallaan. Maalämpöpumppu on asen-

nettava kotiin keväällä, kesällä tai syksyllä. Pumpun voi asentaa talvellakin, esimerkiksi tilanteessa, jossa entinen lämmitysjärjestelmä rikkoutuu. Tällöin lämmitys kuitenkin tapahtuu sähkövastuksella siihen saakka, kunnes lämpökaivo tai -piiri saadaan asennettua. Nyt on kuitenkin suotuisin aika lähteä liikkeelle.

Savonlinnan Lämpöpumppu Oy toimii Savonlinnassa ja sen ympäristökunnissa. ■

Teemu Lautiainen ja Petri Venäläinen uskovat maalämmön lyövän itsensä läpi kuluttajien keskuudessa sen ekologisuuden ja matalien käyttökustannusten vuoksi.

40

Suur-Saimaa

29.4.2009

41

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti ja kuvat: Erja Eliala

Manööverihoitoa

migreeniin

Suur-Saimaan

MARKKINAT Jyskyttävä päänsärky, joka pahimmillaan aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja vie sängyn pohjalle muutamaksi päiväksi ei ole naurun asia. Kyseessä on kuitenkin melko yleinen vaiva, sillä noin puoli miljoonaa suomalaista kärsii migreeniksi luokitellusta päänsärystä. Kevät ja kesä on monille migreenipotilaille erityisen tuskaista aikaa, koska kirkas valo saattaa laukaista migreenikohtauksen.

Migreeniä on kahta muotoa: esioireista eli aurallista ja auratonta, joka on tavallisempi. Sosterissa fysioterapeuttina työskentelevälle Virpi Kasperille esioireinen migreeni on tuttu seuralainen.

– Olen kärsinyt migreenistä murrosiästä lähtien. Ajoittain migreenikipu on niin voimakasta, että oksennan ja olen kipeä useamman päivän.

Kasperin vaivaan löytyi kuitenkin helpotusta yllättävältä taholta. Hän osallistui syksyllä 2008 työpaikan järjestämään koulutukseen, jossa opiskeltiin asentohuimauksen manööverihoitoa professori Tapani Rahkon johdolla.

– Rahko kehitti muutamaan yksinkertaiseen liikkeeseen perustuvan manööverihoidon hyvänlaatuisen asentohuimauk-

sen (HAH) hoitoon. Rahko on tehnyt elämäntyönsä korvapotilaiden parissa. Peräti 60 prosenttia huimauksista on sisäkorvaperäisiä. Sivutuotteena manööverihoidon huomattiin tehoavan myös migreeniin.

Kasper korostaa, että kaikilla HAH-potilailla ei suinkaan ole migreeniä tai päinvastoin, kaikki migreenipotilaat eivät aina kärsi huimauksesta.

– HAH:lla ja migreenillä on kuitenkin jonkinlainen yhteys, sillä sama hoito on tehokas molempiin vaivoihin.

Kasper itse sanoo suhtautuneensa manööverihoidon vaikutuksiin epäillen.

– Totta kai halusin testata ihmeitä lupaavaa hoitoa. Tein heti alussa harjoituksia päivittäin. Syksyn jälkeen en ole oksentanut migreenin takia. Saman vaikutuksen ovat huomanneet monet muutkin hoito-ohjelmaa noudattavat migreenipotilaat.

Kasper toteaa, että manööverihoito käy hyvin migreenin tukihoitomuodoksi ja itsehoidoksi.

– Voin ehkäistä tai siirtää päivällä alkamassa olevan migreenin tekemällä läpi hoitoon kuuluvat liikkeet. Migreenin uhatessa yöllä otan edelleen migreenilääkkeen. Manööveri lievittää kipua, hankalassa vaiheessa ei kuitenkaan poista sitä kokonaan. Sellainen taustasärky tuntuu, mutta sen kanssa selviytyy kuitenkin hyvin.

Helpot liikesarjat – nopea tulos

Moni suomalainen kärsii tietämättään hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta.

Asia on helppo selvittää. Virpi Kasperin testattavana Jukka Enkenberg.

Kasper kertoo, että migreenin ohella moni suomalainen kärsii tietämättään hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta. Asentohuimauspotilas kävelee usein vinoon, kärsii auto-pahoinvoinnista, ahtaan- tai korkeanpaikankammosta ja lukiessa kirjaimet voivat hyppiä riviltään.

– Asentohuimaus on helppo todeta parilla yksinkertaisella testillä, jossa kävellään, tehdään käännöksiä ja taivutetaan kehoa eteenpäin.

– Manööverihoitoon kuuluvat liikkeet on kehitetty hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoitoon mutta tehoavat hyvin myös migreeniin.

Liikkeet ovat helppoja, Sosterin fysioterapeutti Virpi Kasper sanoo.

Mallia näyttää apuvälineteknikko Jukka Enkenberg.

Koekaniiniksi joutunut toimittaja sattui olemaan melko tyypillinen asentohuimauksesta tietämättään kärsivä henkilö.

Kohtalon ivaa tai ei, mutta sama henkilö kärsii ajoittain myös ikävistä migreenikohtauksista. Kasper uskoo, että manööverihoidolla molemmat vaivat helpottuvat tai jopa poistuvat kokonaan.

Hoito-ohjelma on yksinkertainen. Sen oppivat kaikki ja sen tekeminen vie aikaa muutaman minuutin. Rahkon manööverissä liikkeitä tai pikemminkin asentoja on neljä. Liikkeet tehdään kehon molemmille puolille.

– Kolme ensimmäistä liikettä tehdään kyljellä maaten. Niissä ollaan noin puoli minuuttia. Ensin maataan kädet sivuilla ja pää alaspäin roikkuen. Sen jälkeen pää tuetaan käsillä vaakaan. Kolmas liike tehdään nojaten alempaan käteen niin, että pää nousee ylöspäin. Lopuksi istutaan tuolilla hyvässä asennossa muutama minuutti.

Rahkon manööverin ohella käytössä on muun muassa Lempertin manööveri.

– Hoidon kannalta on tärkeää, että hoito kohdistuu kaikkiin kolmeen sisäkorvan käytäviin.

Kasper korostaa, että manööverihoito sopii käytännössä kaikille ihmisille. Vain todella alhaisen verenpaineen omaaville sitä ei suositella. Migreenin hoidossa manööveri on nimenomaan ennaltaehkäisevä hoito.

– Jos migreenikohtaus on jo päällä, ei hoidosta ole enää apua. Potilaan kannattaakin tehdä liikkeet heti kun migreenin ensioireet ilmaantuvat (muun muassa haukottelu, väripallot, väsymys).

Sosterin alueen terveyskeskusten kaikki fysioterapeutit ovat saaneet manööverikoulutuksen Kasperin toimesta.

– Terveyskeskukseen ja keskussairaalaan kuntoutukseen tarvitaan kuitenkin lääkärin lähete. Migreenin ja asentohuimauksen hoidosta saa tietoa myöskin netistä.

Hoito-ohjeet saatuaan potilaan kannattaa tehdä liikkeet päivittäin.

– Päänsärkypäiväkirjan ylläpito auttaa hahmottamaan, minkälainen vaikutus hoidolla on. ■

Aloita Loma Karhunkierroksella!

VUOKRATAAN RUKALTA kelohuoneisto. Aurinkopaikka sijaitsee nimensä mukaan huippupaikalla aurinkoisella Vuosselin rinteellä, aivan laskettelurinteiden vieressä. Meiltä on helppo lähteä karhunkierrokselle, hiihtämään, laskettelemaan pitkälle kesäkuulle. Kosket pauhaavat valtavine vesimäärineen juuri alkukesästä! Huoneisto on hyvin varustettu ja sinne sopii majoittumaan 4-5 (6) hlöä. Katso: www.aurinkopaikka.net (siellä myös hauska karhuvideo) puh 0444-5920990 tai 0400-870129 Nyt kannattaa varata jo talviviikkoja.

Tervetuloa Varkauteen suositulle Kuoppakankaan asuinalueelle!

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN avara yksitasoinen rivitaloasunto (170 m²), jossa asut kuitenkin kuin omakotitalossa. Suojaisa aidattu sisäpiha ja takapiha metsikköön. Takka sekä sisällä että ulkona. Huoneistossa tilava 70-luvun nostalginen olohuone/ruokailutila, kaikissa huoneissa parketti, keittiö ja saunatilat modernisoitu. Lapsille turvallinen piha jossa keinut ja tilaa leikkiä. Koulut, ulkoilumaastot, lähikauppa ja keskustan palvelut kävelymatkan päässä. Vmh. 154 000e. Soita ja sovi yksilöllinen näyttö. Puh. 040 7492090 tai 0400 870129.

Myydään Kerigolfin pelioikeuksia, puh. 0400 571 168 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Myydään tai vuokrataan Kerigolfin peliosake, puh. 050 546 6990 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Huippuhieno vapaa-ajan tontti, Saimaan Enonveden rannalla loivasti rantaan viettävä, osittain kallioinen tontti luonnonkauniilla ja rauhallisella paikalla. Hyväpuustoinen lehtipuuvaltainen sekametsä. Tontin koko n. 6700 m2. Rakennusoikeus 150 m2.

Kova rantapohja. Omaa Saimaan rantaviivaa n. 70 m, Ilmansuunta etelä/lounaaseen. Lisätietoja p. 050 546 6940

Ostetaan kiinteistöjä Pikkumökki tai tontti, oma ranta, Saimaa tai iso sisäjärvi, 040 553 9482/suom.yks.hlö

KYMMENEN VASTAUSTA, KYSYMYKSET SIVULLA 3 1. Vuonna 1936. 2. Eliel Saarinen.

(20.8.1873–1.7.1950) 3. Vuonna 1957. 4. 360. 5. Arkkienkeli Mikaelin. 6. Poleeni. 7. Hannu Tsupari.

8. 5. 9. Saimaannorpan. 10. Noin 6 000 vuotta sitten.

42

Suur-Saimaa

29.4.2009

Teksti ja kuva: Ruut Kokki

TONTTIKAUPPAA

kirpputorilla Kerimäen kunta panostaa tontti-, asuntoja mökkimarkkinointiin kunnan alueella ja järjestää 9.5. Asunto- ja tonttitohinat -markkinapäivän Kerimäen koulukeskuksessa ja Kerimaan lomakylässä. Tapahtumassa on esittelyssä kunnan alueella myytävänä olevat ranta- ja omakotitalotontit, loma-asunnot ja omakotitalot. Myynnissä olevia kohteita on tällä hetkellä yli 200. Mukana markkinapäivässä ovat kunnan lisäksi muun muassa alueen kiinteistönvälittäjät, maanomistajat, kyläyhdistykset, matkailuyrittäjät ja yrittäjäyhdistys.

Kaikki myytävät kohteet löytyvät keskitetysti kunnan nettisivuilta, missä niistä löytyy myös kartat. Yli 200 kohteesta noin 30 on yksityisen omistajan. Aivan uutta tapahtumassa onkin se, että yksityiset henkilöt ovat kirpputorin tapaan myymässä omia kohteitaan.

– Kuka tahansa voi tulla asunto- ja tonttikirpputorille myymään Kerimäellä olevaa kohdetta. Tämä on uudenlainen markkinapaikka, jossa myyjä ja ostaja kohtaavat nokakkain ilman välikäsiä, Kerimäen kunnaninsinööri ja rakennustarkastaja Jorma Mattinen kertoo.

Mattisen mukaan kirpputorin vahvuuksia on se, että asiakas ja myyjä voi-

vat yhdessä neuvotella ja katsoa erilaisia vaihtoehtoja. Maanomistajalla voi olla paljonkin mahdollisia kohteita, jotka muutoin eivät tulisi esille.

– Kohteita voi käydä katsomassa netissä ja paikan päällä etukäteen tai sitten voi tulla vasta tapahtumaan tutustumaan tarjontaan. Kirpputoriajatus pitää sisällään yllätyksellisyyden. Ei voi tarkkaan tietää, ketä on tulossa asiakkaiksi, myymään tai mitä lopulta on myynnissä. Toivommekin tapahtumaan niin sanottuja jokereita, Mattinen naurahtaa.

Mattinen painottaa myös sitä, että juuri paikalliset ihmiset tietävät kylän asiat ja heiltä saa paljon sisäpiirin tietoa, kun vain rohkenee kysyä.

– Samalla kertaa voi neuvotella maanomistajan kanssa vaikka mahdollisen venepaikan. Lisäksi mukana olevilta toimijoilta saa paljon tietoa niin kaavoituksesta kuin vaikka yritystoiminnasta.

Toukokuinen markkinapäivä on Mattisen mukaan vasta alkulanseeraus uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.

– Tarjonta on nyt selvitetty ja tuotu esille. Vaikka kaupat eivät itse tapahtumassa syntyisikään, toivottavasti ajatus jää hautumaan ja kunnasta jää myönteinen kuva.

Laituri tekee kesästä loman

KUOPIO: Ahtijahti Oy, p. 040 8232328 LAPPEENRANTA: ELP-Vene, p. 040 5845857 MIKKELI: Pellos-Marin Oy, p. 015 667220 SAVONLINNA: Saimaan Vesityö Oy, p. 0400 151401 Saimaalehti_190x135_vaaka.indd 1

www.marinetek.net

22.4.2009 11:01:28

43

Suur-Saimaa

29.4.2009

Kuusamo Hirsitalojen suosio jatkaa kasvuaan!

Markkinaosuuden k asvu v. 2008 39% )55

3JFLBNP

/PVLB

.FSJLBSIV

/VVOB

0OLBNP

6LLPMB

4JFQQP

1JTBNP

,VPWJ

Omakotitalot, Loma-asunnot ja Saunarakennukset – Aitoa Pohjoisen Puuta!

Meiltä lÜydät lÜ markkinoiden laajimman hirsivalikoiman – kaikki hitaasti kasvanutta pohjoisen puuta!

Tutustu laajaan mallisto mallistoomme j upeaan kuvagalleriaamme k ja osoitteessa:

www.kuusamohirsitalot.fi

&EVTUBKBNNF 4VVS 4BJNBBO BMVFFMMB .JLLFMJO TFVUV &UFMj 4BWP *Uj 4BWP 4BWPOMJOOBTUB MjOUFFO 4FQQP 1FMLPOFO … .BBIFSSBOLBUV .JLLFMJ … &UFMj ,BSKBMB ,BBLLPJT 4VPNJ *Uj 4BWP 4BWPOMJOOBTUB JUjjO "IUJ 4VPLBT … ,JSLLPLBUV -BQQFFOSBOUB … 1PIKPJT 4BWP ,VPQJPO TFVUV +PVLP .JFUUJOFO … 1ZzSzOLBBSJ ,VPQJP … TjILzQPTUJ FUVOJNJ TVLVOJNJ!LVVTBNPIJSTJUBMPU š

44

Suur-Saimaa

29.4.2009