Efiman asiakaslehti #1
Konsultointi on kuin akrobatiaa Törmäytys
Esko Kilpi ja digitaalisuus Näkemys
Leijona Catering ketteränä Kokemus
Kotkamills ryhtyy kartongintekijäksi Muutos
— efimagazine
1
TEROITUS
Rohkeus onnistua E
voluutioteorioiden mukaan evoluutiossa selviävät parhaiten ne, jotka osaavat sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Viimeistään tänä syksynä meille suomalaisille on selvinnyt, että meidän pitää nyt löytää keinot sopeutua. Muutokseen sopeutujat selviävät, koska tekevät oikeita valintoja. Niiden tekeminen taas edellyttää näkemystä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja rohkeutta tarttua niihin. Kaksi asiakastamme – Leijona Catering ja Kotkamills – kertovat tässä lehdessä kehitystarinansa. Ne osoittavat mielestäni, että evoluutio ja kehittyminen ovat pitkän tähtäimen toimintaa. Välillä olosuhteet vaativat isoakin muutosta. Asiakkaamme haluavat onnistua ja osoittavat ihailtavaa rohkeutta. Digitalisaatio on toimintamme ytimessä. Siitä puhutaan paljon, mutta keskustelu pyörii abstraktilla ylätasolla. Digitalisaatio on iso muutos, joka on mahdollisuus yrityksille ja koko Suomelle. Siksi meidän on tärkeää ymmärtää sitä ja päättää, miten sitä hyödynnämme. Erityisesti tarvitsemme rohkeutta tarttua muutokseen. Me pyrimme auttamaan asiakkaitamme tässä. Efima on kasvuyritys. Teemme jatkuvasti valintoja, joiden avulla uskomme onnistuvamme kasvutavoitteidemme saavuttamisessa. Tänä vuonna olemme tehneet uutta strategiaa tuleville vuosille. Se on nimeltään Efima Evolution. Kuluvana vuonna henkilöstömme määritteli myös arvot, joiden mukaan toimimme. Yksi niistä on rohkeus onnistua. Minusta me suomalaiset tarvitsemme nyt juuri rohkeutta. Hyödynnetään vahvaa teknistä osaamistamme ja yhdistetään se rohkeuteemme. Nyt pitää uskaltaa hypätä. Ollaan siis rohkeita ja onnistutaan!
Kustantaja Efima Oy Päätoimittaja Sari Aapola
Tero Salminen toimitusjohtaja
Ulkoasu ja taitto Nordenswan & Siirilä Valokuvat Marek Sabogal Painopaikka Libris
P.S. Kreikan Kefalonian saarella on Agia Efimia -niminen ranta. Päätimme toimintaa aloittaessamme, että menemme koko porukalla ”hyvässä kunnossa Agia Efimalle”, jos onnistumme saavuttamaan ensimmäisen visiomme. Tuo saavutus on jo lähellä, ja voit lukea lisää Hyvinvoinnin vuodestamme sisäsivuilta. 2
Efima Oy Mannerheimintie 3B FI-00100 Helsinki, Finland www.efima.com
Kuva Marek Sabogal
Efiman asiakaslehti #1 / 2015
2-3 Rohkeus onnistua Tero Salmisen teroitus
12-13 Muutos on suuri mahdollisuus Kotkamills
4-7 Konsultointi on kuin akrobatiaa Konsultit ja akrobaatit
14-15 ”Niin muuttuu mailma” Esko Kilpi
8-9 Päivän parhaita hetkiä koko kansalle Leijona Cateringin tarina
16 Efima Evolution Efiman ilme uudistui
10-11 Kunnossa Agia Efimalle Visio on toteutumassa — efimagazine
3
T Ö R M ÄY T Y S
Kunnon koulutus. Avoimuus uudelle. Intohimo kehittyä. Taito tehdä yhdessä. Kuuluvatko nämä menestystekijät ammatissaan kehittyvän akrobaatin vai konsultin työkalupakkiin? Selvitimme asian.
4
Marek Sabogal
Kuva
Kari Ahokas
irkusakrobatia ja konsultointi. Kaksi täysin erilaista maailmaa. Paitsi että ei tosiaankaan. Istutimme Efiman uudessa visuaalisessa ilmeessä esiintyvän Duo Knotcasen eli Milla Lahtisen ja Sofia Sarojinin samaan pöytään Efiman konsulttien Mirva Salmisen – joka toimii myös projektipäällikkönä - ja Tomi Vatilon kanssa. Huomasimme, että ammattitaidon kehittämisessä pätevät hyvin samat säännöt, oli työpaikkana sitten sirkusareena tai projektihuone. Perusta hyvälle tekemiselle luodaan koulun penkillä. Milla ja Sofia ovat suorittaneet Koulutuskeskus Salpauksen sirkuksen artistilinjan. Mirva on filosofian maisteri tietojenkäsittelytieteestä ja kauppatieteiden kandidaatti. Tomi on insinööri ja opiskellut myös kaupallista alaa. Koulutus on hyvä alku, mutta mutta. ”Konsultiksi kasvaminen on monitahoinen asia. Mikään koulu ei siihen täysin valmista. Työssä oppiminen on tärkeässä roolissa. Sekä oma asenne. Halu oppia uutta”, Tomi sanoo. Mirva on samaa mieltä ja listaa lisää vaatimuksia. On opittava käytännössä erilaiset tietojärjestelmät ja asiakastyöskentely, muun muassa. Yhtymäkohta akrobaattien maailmaan on ilmeinen. ”Osa-alueita, joita konsultin täytyy hallita, on todella monta. Aivan kuin teillä akrobaateilla pitää olla voimaa, notkeutta ja taito yhdessä tekemiseen”, Mirva sanoo.
Teksti
S
— efimagazine
5
T Ö R M ÄY T Y S
Itsestä ja ulkopuolelta Osaaminen kehittyy töissä tekemisen lisäksi sekä itsenäisesti että ulkopuolelta ammentaen. ”Pyrimme harjoittelemaan pariakrobatiaa noin viisi kertaa viikossa. Lisäksi sitten lihaskuntoa, voimaharjoittelua ja venyttelyä”, Milla sanoo. Konsultti kehittää itseään täydennyskoulutuksessa. ”Lisäopiskelu on alallamme melkeinpä välttämätöntä. Ohjelmistot ja järjestelmät muuttuvat. Pitää juosta, että pysyy kävelyvauhdissa mukana”, Tomi naurahtaa. Mirva kertoo, että Efima on optimoinut sisäistä oppimisprosessiaan. ”Kun 6
jokin muuttuu, yksi meistä selvittää asian ja kertoo muille.” Mihin suuntaan osaamistaan sitten lähtee laajentamaan? Hyvä kysymys, johon voi vastata vain jokainen itse. Jatkokoulutusta on tarjolla toki akrobaateillekin. Erilaisia työpajoja sirkuksen parissa järjestetään ympäri maailmaa. Millan esimerkkinä mainitsema käsilläseisontakurssi herättää hilpeyttä konsulttirintamalla. ”Aiemmin, kun koulutuksen taso Suomessa ei ollut niin korkea, jatkokoulutus oli melkeinpä välttämättömyys”, Milla sanoo. Ict:n maailmassa jatkuvaa on toistaiseksi vain muutos. Mutta ei akrobaattienkaan maailma vielä valmis ole. ”Esimerkiksi voimistelutekniikka on kehittynyt hurjasti kymmenessä vuodessa”, Sofia sanoo. Oman suorituksen analysointi videolta ei vaadi tänään kuin edullisen älypuhelimen. Vielä vuosikymmen sitten siihen tarvittiin monin verroin kalliimpi kamera. Mitä sitten akrobaatin pitäisi tehdä, että olisi huippuiskussa vuosienkin päästä? ”On huolehdittava, että työväline eli kroppa pysyy kunnossa. Ja on säilytettävä intohimo uuden luomiseen”, Sofia vastaa. Kukaan ei ole eri mieltä.
Kuva
Esiintyvinä taiteilijoina akrobaatit saavat asiakaspalautteen hyvin suoraan. ”Yleisö on paras opettaja. Esiintyessä huomaa heti, mitkä jutut toimivat ja mitkä ei”, Milla sanoo. ”Tutulta kuulostaa. Asiakaspalaute muuttaa myös konsultin toimintaa. Hyödynnämme projektissa hyväksi havaittuja elementtejä tulevassakin toiminnassa”, Tomi kertoo. Konsultit ja akrobaatit ovat samaa mieltä siitä, että on tärkeätä antaa mahdollisuus uusille ideoille ja kokeilla niitä, vaikka ne vaikuttaisivat hölmöille. Kuka olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, että selfiekeppi olisi tänään hittituote? Toki konsultin ja akrobaatin arjessa on eroavaisuuksiakin. Millan ja Sofian päälajina on pariakrobatia. Tiimi koostuu heistä kahdesta ja on hitsautunut yhtenäiseksi. ”Jos toinen on kipeänä, tulee treenitaukoa. Itse kehitettyjä juttuja ei vain voi harjoitella kenenkään muun kanssa”, Sofia sanoo. Konsultoinnissa projektiryhmä rakentuu tyypillisesti tapauskohtaisesti. ”Etenkin nyt, kun Efima kasvaa, projektitiimeissä voi olla työntekijöitä, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja. Sitten etsitään yhdessä tavat toimia. Jokainen asiakasprojekti on erilainen ja opettaa uutta”, Mirva kertoo.
Marek Sabogal
Moniosaaminen arvossaan
— efimagazine
7
KOK E M U S
Päivän parhaita hetkiä koko kansalle Leijona Catering on kulkenut harvinaisen pitkän – ja Suomen kannalta tärkeän – matkan ollakseen muutaman vuoden ikäinen yhtiö. Sen juuret ovat nimittäin jo vuodessa 1918, juuri itsenäistyneen Suomen armeijan ruokahuollossa. Kokemusta siitä, miten armeija saadaan marssimaan vatsallaan, on siis kertynyt organisaatioon lähes vuosisadan verran.
P
uolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitettiin vuonna 2012 Leijona Cateringiksi. ”Muutos alkoi kuusi vuotta aiemmin, kun Puolustusvoimat kokosi ruoka-alan ammattilaisensa yhteen organisaatioon tilaaja-tuottajamallin mukaisesti”, Leijona Cateringin toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo kertoo. Uudistus tähtäsi tehokkuuden kasvattamiseen ja kustannusten vähenemiseen. Käytännössä muutos oli melkoinen kaikilla tasoilla. Ravintolapäällikön entisestä esimiehestä tulikin nyt asiakas. Asiakastyytyväisyyteen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tämä kantoikin hedelmää. ”Asiakastyytyväisyys on parantunut käytännössä koko ajan siitä lähtien”, Paavonsalo kertoo. ”Tehtävänämme on luoda päivän parhaita hetkiä. Pyrimme siihen, että ne ovat aina vain parempia”, Leijona Cateringin talousjohtaja Soile Rissanen sanoo. Asiakaslähtöisyys ja ketteryys auttavat tavoitteeseen pääsemisessä. ”Ravintola-alan ihanuus on siinä, että asiakas on konkreettisesti niin lähellä. Minkä muun työn tuloksia arvioidaan 70 000 kertaa päivässä? Rissanen naurahtaa. Niin monta ateriaa Leijona Catering pyöräyttää päivittäin. 8
Minkä muun työn tuloksia arvioidaan 70 000 kertaa päivässä? Ja kun kokemusta ruokahuollosta on lähes vuosisadan verran, on helppoa toteuttaa suuriakin tilauksia. ”Valapäivänä yhdellä lounaalla voi olla yli kymmenen tuhatta ruokailijaa. Tällaisen ruokailun järjestäminen on meille tavallista toimintaa. Ymmärtääkseni aika harva alan toimija pystyy samaan”, Ritva Paavonsalo sanoo.
Kumppaneiden kautta Leijona Cateringin suurin kumppani on siis Puolustusvoimat. Lisäksi yhtiö on laajentanut toimintaansa henkilöstö- ja opiskelijaravintoloihin. Yksi merkittävä virstanpylväs oli kaikille avoimen lounasravintolan avaaminen Helsinkiin viime vuonna. Toimipisteitä on kaikkiaan yli 50 ja työntekijöitä noin 470. ”Päivittäinen työ tehdään ravintoloissa, joissa suurin osa henkilöstöstämme työskentelee. Tukiorganisaatio
on pieni”, Ritva Paavonsalo sanoo. Liiketoimintaa kehittävä organisaatio ja tukipalveluiden ohjaus ovat omissa käsissä. Palveluiden käytännön toteutuksesta vastaa kumppani. Esimerkiksi taloushallinnon järjestelmät Leijona Cateringille toimittaa palveluna Efima. ”Olemme ketteriä, ja edellytämme samaa myös kumppaneiltamme”, Ritva Paavonsalo sanoo. ”Efiman ketteryys happotestattiin jo ensimmäisissä projekteissamme. Edellytämme toimittajiltamme, että ne pystyvät samaistumaan ja sopeutumaan arvomaailmaamme. Efima on osoittanut kuuntelevansa asiakasta”, Soile Rissanen sanoo.
Hernari ei muutu Sen lisäksi, että Leijona Catering ammentaa kokemuksestaan, se haistelee uusia tuulia ja kehittää toimintaansa tulevia tarpeita vastaavaksi. ”Esimerkiksi asiakkaiden yksilölliset tarpeet korostuvat.Se on haaste koko toimialalle. Miten ruokailu järjestetään, kun työ on yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta?” Paavonsalo miettii. Aivan kaiken ei kuitenkaan tarvitse kehittyä. ”Hernekeitto on edelleen haluttu ruoka niin varuskunnissa kuin henkilöstöruokaloissa. Pidämme kiinni hernekeittoperinteestä, koska asiakas niin toivoo”, Paavonsalo sanoo. ”Ja reseptistä myös. Saamme usein kuulla, että meillä on se ainoa oikea hernekeitto”, Rissanen täydentää. Reseptiä on turha udella, sillä se on salainen.
Teksti Kari Ahokas Kuva Marek Sabogal — efimagazine
9
LIIKUTUS
Hyvässä kunnossa Agia Efimalle Efiman visio sai konkretiaa perustajien törmättyä yrityksen kaimaan eli pieneen kalastajakylään Kreikan saaristossa. Vuonna 2010 päätettiin, että koko henkilöstö lähtee matkalle Agia Efimalle, kunhan vision tavoitteet saavutetaan.
10
V
isiossa asetetut tavoitteet ollaan saavuttamassa ensi vuoden puolella, joten myös matkan valmistelut on jo aloitettu. Tavoitteena on, että efimalaiset lähtevät matkaan hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Pirullisen kuuma rantakohde kokouspaikkana laittaa toimistotyöntekijät koville, joten valmistautuminen on aloitettava ajoissa.
Työhyvinvointi syntyy työssä
Hyvinvoinnin teemavuosi
Teemavuoden ohjelma syntyi yhdessä ideoiden
Efiman hyvinvoinnin teemavuosi on nimeltään “Hyvässä kunnossa Agia Efimalle”. Vuoden aikana efimalaisia kannustetaan liikkumaan entistäkin enemmän, voimaan paremmin ja tekemään terveellisiä elämäntapamuutoksia. Ohjelmassa on lajikokeiluja, asiantuntijaluentoja, muutosryhmiä ja yhdessä tekemistä.
Aktiviteeteillä ja yhdessä tekemisellä on iso vaikutus työssä viihtymiseen, mutta on muistettava, että työhyvinvointi rakentuu ensisijaisesti mielekkäästä työstä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja yrityksen toimintatapoihin. Työssä on oltava mahdollista kehittyä ja riittävästä osaamisesta täytyy pitää huolta.
Efimalaiset ovat päässeet jo haastamaan itseään esimerkiksi kiipeillen ja crosstrainingin parissa hikoillen. Efiman perinteinen juoksukerho on saanut rinnalleen pyöräilykerhon ja lisäksi on starttaamassa painonhallinta- ja alkoholiryhmät. Vauhdikkaiden lajikokeilujen lomassa pidetyt asiantuntijaluennot ovat myös herätelleet kaikkia miettimään omia arjen valintojaan.
Agia Efima lyhyesti Valtio: Saari: Asukasluku: Sesonki: Kuinka p채채set perille:
Kreikka Kefalonia 600 huhtikuusta syyskuuhun V채lilasku Ateenassa, matka aika 6,5 tuntia.
11
MUUTOS
Muutos on SUURI mahdollisuus Kotkamills lopettaa aikakauslehtipaperin valmistamisen ja alkaa tehdä ympäristöystävällistä elintarvikekartonkia edullisemmin kuin kukaan muu maailmassa. Superkartongista saa silti paperia paremman hinnan. Tuotteelle on valmiiksi kysyntää.
P
aperinvalmistaja Kotkamills on kääntämässä toimintaympäristön sanelemaa muutosta edukseen. Koska paperin kysyntä hiipuu digitalisaation vuoksi, jotain uutta on keksittävä. Niinpä yhtiö muuttaa aikakauslehtipaperikoneensa tekemään pakkauskartonkia. Tulossa on globaalisti ainutlaatuinen tuote, jolla on valmiiksi kysyntää. Tuote kun ratkaisee ongelman, joka vaivaa ruoka-alaa. ”Coca Colan ja McDonald’sin kaltaiset elintarvikejätit kertoivat meille toivoneensa turhaan jo vuosikymmenien ajan kierrätyskelpoista elintarvikekartonkia, joka olisi kohtuuhintaista.”, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoo. Ensi vuonna sellaista kartonkia alkaa saada Suomesta, kun Kotkamills saa toisen paperikoneensa muutostyön kartonginvalmistukseen valmiiksi. Kotkamillsin kierrätettävä elintarvikekartonki on yhtiön kehittämän uuden 12
valmistustavan ansiosta peräti puolet halvempaa kuin muut vastaavat tuotteet. ”Meille on kertynyt matkan varrella ainutlaatuista tietotaitoa, jonka avulla kartonginvalmistus onnistuu järkevin kustannuksin”, Hämäläinen sanoo.
Pakko muuttua Ympäristöystävällisen kartonkiuutuuden hinta tulee olemaan osapuilleen sama kuin nykyisin yleisesti käytetyn, muovipäällysteisen ja siten kierrätyksen kannalta ongelmallisen elintarvikekartongin. Jäitä toki kannattaa pitää hatussa, vaikka kysyntätilanne näyttääkin hyvältä. ”Uudelle kartongille ei ole vielä yhtään asiakasta, kun ei ole yhtään kartonkiakaan valmiina”, Hämäläinen muistuttaa. Muutosprosessin ovat käynnistäneet yhtiön uudet omistajat. Suomalaisen MB Rahastot -pääomasijoittajan perus-
tama yhtiö osti keväällä Kotkamillsin koko osakekannan yhdysvaltalaissijoittaja OpenGate Capitalilta. ”Jos olisimme antaneet toisen koneen jatkaa nykyiseen tapaan aikakauslehtipaperin valmistuksessa, muutaman vuoden päästä täällä olisi ollut yksi suljettava paperitehdas lisää”, Hämäläinen muotoilee.
Uusia tapoja tekemiseen Muutos kartonginvalmistajaksi vaatii Kotkamillsiltä paljon. Uuden tuotteen tuotanto edellyttää reippaasti pääomaa ja tahtoa uuden oppimiseen. Pelkästään paperikone 2:n muutos kartonkikoneeksi maksaa yli 100 miljoonaa euroa. Yhtiön sisäinen myllerrys on väistämättä melkoinen. Uusia toimintatapoja tarvitaan kaikkialla organisaatiossa, koska kartonki on tuotteena hyvin erilainen paperiin verrattuna. Muutos on erityisen huomattava, koska uuden tuotteen on sovelluttava elin-
tarvikekäyttöön. Koko tehdasalueen on täytettävä annetut siisteys- ja hygieniavaatimukset. Valmistusprosessiin ei saa joutua vieraita bakteerikantoja. Jos tuotteeseen pääsisi epäpuhtauksia, asiakkaat joutuisivat ongelmiin. Uuden opiskeluun pääsee käytännössä koko yrityksen väki tuotannosta myyntiin. Ehkä suurin käytännön muutos on se, että päätöksenteko siirtyy organisaatiossa yhä enemmän sinne, missä itse työkin tehdään.
Nopeutta päätöksiin Keskitetty päätöksenteko toimii paperia valmistettaessa. Mutta koska kartonki on kertaluokkaa paperia arvokkaampaa ja sitä syntyy samassa ajassa kaksi kertaa enemmän kuin paperia, tuotantopäätökset on tehtävä äkkiä. ”Poikkeamat tuotannon laadussa on huomattava, arvioitava ja ratkaistava nopeasti. Päätösten odotteleminen olisi kallista”, Hämäläinen sanoo. — efimagazine
Myös myyntiprosessi muuttuu. Tyypillinen kartonkitilaus on kooltaan murto-osa paperiin verrattuna. Myyjän täytyy silti pystyä kertomaan asiakkaalle heti, onnistuuko pyydetty tilaus vai ei. Tietojärjestelmätkin vaativat muutoksia kartonkiin siirryttäessä. Kotkamillsin tehdasjärjestelmä on yhtiön onneksi sen verran uusi, että muutosten hinta on maltillinen. Vanhan järjestelmän päivittäminen olisi ollut kymmenen kertaa kalliimpaa, Hämäläinen kertoo. Kotkamills on juuri uusinut myös talous- ja materiaalihallinnon järjestelmänsä. Efima vastasi projektista, joka eteni aikataulussaan. Tämä uudistus ei liittynyt tuotannon muutoksiin, vaan yhtiö olisi tehnyt sen Hämäläisen mukaan joka tapauksessa. Kartonkituotantoon siirtymisellä on vielä yksi myönteinen vaikutus – se työllistää! Hämäläisen mukaan tehtaalle tarvitaan parikymmentä työntekijää
lisää. Yhtiö palkkaa myös myyntiin ja hallintoon uutta väkeä. Lisäksi arkituksesta vastaava yhteistyökumppani rekrytoi Hämäläisen arvion mukaan 20–50 ammattilaista. ”Alueelle syntyy kaikkiaan lähemmäs sata uutta työpaikkaa”, Hämäläinen sanoo. Eipä siis ihme, että muutoksen läpivienti onkin sujunut organisaatiossa hyvin. ”Henkilöstön myönteinen asenne on ollut mukavin asia koko muutosprosessissa. Meillä on todella hienoa väkeä töissä”, Hämäläinen kiittelee.
Teksti Kari Ahokas Kuva Marek Sabogal 13
NÄKEMYS
”Niin muuttuu mailma”
sanoo Esko
Digitaalisuus on vasta puoli totuutta.
Esko Kilpi on tutkija, liikkeenjohdon konsultti ja Sitran vanhempi neuvonantaja. Muun muassa. Hänen aihealueitaan ovat digitaalisuus, vuorovaikutus ja työn muuttuminen. Tapasimme Eskon ja pyysimme näkemyksiä siitä, mitä digitaalisuus yrityksille tarkoittaa. Ja mitä seuraa, jos automaatio vie työpaikat.
ETLAn ennustuksen mukaan automaatio hävittää tietyt ammattikunnat parinkymmenen vuoden kuluessa. Efima kysyi alkukesästä suomalaisilta talousjohtajilta, uskovatko he kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden ammattien häviävän ETLAn ennustamalla tavalla. Vastaajista 27% ei uskonut ennusteeseen lainkaan. Esko Kilven mukaan muutos on kuitenkin selviö. Sekä prosessinomainen työ että tekeminen, joka perustuu lukuisten datapisteiden ymmärtämiseen tulevat siirtymään koneiden vastuulle, koska koneet tekevät tuon kaltaisen työn yksiselitteisesti paremmin ja nopeammin kuin ihminen. ”Automatisoitavissa oleva työ ei alkujaankaan ollut ihmisen työtä. Jos työ on kuvattavissa toistuvina prosesseina tai sen voi kuvata sääntöinä: jos näin-niin-sitten-noin, se tullaan automatisoimaan. Ja kaikki nykyiset prosessit, jotka on digitalisoitu, tullaan älyllistämään”, hän sanoo. 14
Mutta on vielä kolmannen tyyppistä työtä, joka Kilven mukaan on ihmisen työtä. Se on luovaa, tilannekohtaista ongelmanratkaisua, jossa tuotamme asiakkaalle arvoa – emme vastaamalla hänen kysymykseensä, vaan päättelemällä oikean kysymyksen asiakkaan kulloiseenkin kontekstiin. Nykykeskustelussa digitaalisuus on useimmiten yhtä kuin automaatio ja robotiikka. Kilven ajattelussa ne aiheuttavat muitakin dramaattisia muutoksia, jotka kannattaisi nähdä mahdollisuuksina. ”Miksi ajattelemme, mitä automaatio poistaa, kun voisimme kysyä, mitä se mahdollistaa?”, hän pohtii.
Uusi kyky koordinoida Uber ja Airbnb ovat esimerkkejä liiketoiminnoista, joita syntyy, kun digitaalisuus parantaa kykyämme koordinoida ja sitä kautta hyödyntää tehokkaammin voimavarojamme – tiloja, koneita, laitteita. ”Digitaalisuus luo radikaalisti parempia tapoja käyttää assetteja. Se auttaa yhdistämään tarpeet ja piilevät, vajaakäytössä olevat resurssit. Asiat,
jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia, ovat sitä nyt. Meidän pitää havaita, mitkä rajoitteet ovat poistumassa bisneksestämme”, sanoo Esko Kilpi. Pilvipalvelut ja on demand -palvelut ovat jo jonkin aikaa luoneet tätä tehokkaampaa kykyä koordinoida toimintaamme. Verkostomainen voimavarojen käyttäminen ravistelee perinteisiä toimintamalleja. Hyödyt ovat niin selvät, että vastaanhangoittelu on Kilven mielestä turhaa. Sen sijaan yritysten kannattaisi aktiivisesti etsiä näitä uusia mahdollisuuksia. Samalla muuttuu myös kysynnän luonne, ja tässä on toinen mielenkiintoinen muutosvoima. Uudet liiketoimintamallit voimaannuttavat vihdoin asiakkaat. Miksi mennä Pariisissa hotelliin, jos samaan hintaan saa kokonaisen asunnon käyttöönsä? Esko Kilpi on jo vuosia puhunut interaktiivisesta arvon tuottamisesta, jossa arvo asiakkaalle ei synny tuotteesta tai palvelusta sinällään, vaan sen käytöstä kulloisessakin tilanteessa tapahtuvassa asiakasvuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden asiakastyössä tärkeää on hyödyntää sitä, missä ihminen on parempi kuin kone. Kilpi kertoo viimeaikaisen tutkimuksen tuo-
neen esiin mielenkiintoisia näköaloja. ”Työ tulee olemaan yhä enemmän ongelmanratkaisua, mutta erilaista eri tilanteissa, kontekstuaalista. Tätä koneet eivät ainakaan vielä pysty tekemään. On paljon ongelmia, joihin ei löydy massaratkaisua. Tulevaisuuden työntekijä on määrittämässä ongelmaa, keksimässä kysymystä. Jos määrittelemme uudelleen roolimme, asiakkaan kokemus tulee olemaan parempi.” Työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta.
Toiminnallista tietoa tueksi
Teksti Sari Aapola Kuva Marek Sabogal
Mikä sitten on taloushallinnon rooli tulevaisuudessa? Esko Kilven ystävällä ja kollegalla Bolognan yliopistossa oli tapana kertoa kirjanpidon historiasta. ”Kirkko omisti maita kaukana kirkosta. Papit halusivat tietää, miten kaukana olevat pellot tuottivat. Kun ei nähty omia maita, piti kehittää tapa saada siitä tietoa. Kun emme näe toimintaa, haluamme seurata sitä raportoinnilla.” Taloushallinnossa on jo herätty siihen, että peräpeiliin katsominen ei riitä kilpailussa pärjäämiseen. Työn luonteen muuttuminen pakottaa yritykset panostamaan toiminnallisen tiedon tuottamiseen asiakastyön tueksi. Ajantasaista tietoa tarvitaan erityisesti asiakasvuorovaikutuksessa, jotta ihmisen ylivoimaisuus luovana uusien ratkaisujen kehittäjänä toteutuu. Myös mittarit ja seurattavat asiat tulevat muuttumaan. ”Tiedämme jo, että työajan seuranta ei tulevaisuudessa enää ole oikea mittari. On vielä auki, millä mittareilla jatkossa johdamme työtä. Tarvitsemme kvalitatiivisia mittareita, joita ei vielä ole”, Kilpi kuvaa. Hän uskoo myös taloushallinnon roolin kasvavan. ”Sen nimi vaan ei ehkä jatkossa ole taloushallinto”, hän naurahtaa. Automaatio vie siis meidät vasta puolitiehen. Lopun voimme luoda – asiakkaidemme ja työn mielekkyyden parhaaksi. 15
Efima Evolution Efima Evolution on uusi strategiamme, jonka osana inhimillistimme kuvamaailmamme. Uudessa ilmeessämme taitavat akrobaatit Milla, Sofia ja Joona esiintyvät bodypaintingin maailmanmestarin Riina Laineen taiteilemina. Marek Sabogal on kuvannut heidät, ja ilmeen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet graafikkokumppanimme Niilas Nordenswan ja Mikael Siirilä. Akrobaattien työskentely ja ilmeen rohkeus ilmentävät yrityskulttuuriamme. Päästäksesi tunnelmaan voit katsoa kuvauksista tekemämme ”Making of Efima Evolution” -videon sivuiltamme tai suoraan YouTubesta.
Kuva Niilas Nordenswan