Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 14. syyskuuta | 10/2012
LATTI
A
Linnan REMONT T lat sisäilm tiat uusitaa I n aonge lmien vuoksi »5
KAMP
U
KSE Opiske lijat pa N TYYLIT ljastav heidän at, mit laukui ä ssaan on »16
88 professoria kuuluu vapaamuurareihin. Mistä harmaiden herrojen salaisissa rituaaleissa on kysymys? »10
KESK
U
Tampe STAPYÖ RÄILY re toimiv aikoo muutt aksi py u ö rä k a u a pungik si »8
´13 BileMeri 21.11.2012 lähdetään taas Merelle bailaamaan!
Taattua Biletunnelmaa lataa totta kai: Petri Nygürd! Bileruoria vääntää laivalla lisäksi Lord Est! Tuttuun tapaan luvassa on kilpailuja, yllätysohjelmaa ja vähän unta‌
alk. Alkupalat, Starters Vihersalaatti, (L,G) 6,50₏ Salaattia, marinoitua punasipulia, pikkelÜityä kurkkua, parmesaania ja yrttivinegrettiä Keitto (VL,G) 9,50₏ Samettinen punajuurisosekeittoa & vuohenjuustocremeä Keitto savupekonilla (Vl,G) 11,00₏ Etanat (VL, ilman leipää G) 10,00₏ Yrteillä ja sinihomejuustolla kuorrutettuja etanoita, lisäksi tarjoilaan valkosipulileipää Toast Skagen (VL) 12,70₏ Rapuja, tillimajoneesia sekä merileväkaviaaria saaristolaisleivällä, lisäksi yrttisalaattia Antipastolautanen (Suositellaan kahdelle) (VL) 15,00₏ Jokirapuja & piparjuuriaiolia, brie-juustoa, lammasmakkaraa, saaristolaisleipää ja savulohimoussea
Kiinnostavatko lisäansiot opintovuoden aikana? Tule tekemään puhelinhaastatteluja Suomen suurimpaan markkina- ja mielipidetutkimusyritykseen. Haastattelukeskuksessamme sijaitsee Tampereen keskustassa, Hämeenkatu 23 A. Haastattelijamme tyÜskentelevät arki-iltaisin klo 16.30 - 21 ja lauantaisin klo 11 - 17 vähintään kolmena päivänä viikossa. Katso lisätietoja ja täytä tyÜhakemus osoitteessa http://www.tns-gallup.fi/rekrytointi tai soita (03) 3396 5300, Hilkka Huuhtanen/Merja Hämäläinen.
TNS Gallup
YES
you will sweat...
Jälkiruuat Sorbetti (L,G) 7,00₏ talon sorbettia ja marinoituja marjoja Talon jäätelÜ 7,00₏ Vaihtuva jäätelÜ tarjoillaan tuoreiden marjojen kera Juustot 9,00₏ Vaihtuva valikoima juustoja, suositellaan myÜs väliruoaksi Crème Brulee 9,00₏ Klassinen Creme Brulee maustettuna lakkalikÜÜrillä Valkosuklaa & mustaherukka 9,00₏ Valkosuklaamustaherukkajuustokakkua ja sherrysiirappia Suklaamarkiisi 9,50₏ Suklaamarkiisia, appelsiinisemifreddoa sekä suklaacookie Pääruoat Vegetarian (VL) 19,50₏ Rapeita kantarellinyyttejä, kermaan muhennettuja juureksia, karpalochutney sekä timjami-voikastiketta Päivän kala päivän hintaan Maissikana (VL, G) 21,50₏ Maissikanaa, mascarponerisottoa sekä omena-inkiväärihilloketta Karitsa (VL) 23,50₏ Savuoluessa haudutettua karitsaa, kaali-sipulipaistosta sekä haudutuslientä Poron potka (G, VL) 24,50₏ Pitkään haudutettua poron potkaa, tummaa karpalokastiketta sekä uunijuureksia Valkosipulihärkä (G, VL) 27,50₏ Pariloitua härän sisäfileetä, perunagratiinia, hunajaisia valkosipulinkynsiä, pekoni-papuja sekä tummaa valkosipulikastiketta
Pure Jenkki original USA BAR!
Viikonloppu perjantai, lauantai 21-04 FINLAYSON
hanahinnat iii -OLUT 0,4 L 2,50 SIIDERI 0,33 L 2,50 LONKERO 0,33 l 2,50
OmYoga.fi 2 AviisiHOT 14.9.2012YOGA +35C
A-LICENSE OPEN LATE -04 ^^^ YVKLVUPNO[ Ă„ĂŠ ILMAINEN SISĂ„Ă„NPĂ„Ă„SY KLO 21-23
ILMAINENNARIKKA
35 â‚Ź /hlĂś (C4-lk)
sis. buffet-aterian ruokajuomineen!
Älä jää laivasta vaan varaa heti!
NBULBQPKBU GJ t p. 010 2323 200 Toimitusmaksu 10 â‚Ź/hlĂś, nettivarauksissa 0 â‚Ź. Kuponki on voimassa toukokuun loppuun.
Tällä kupongilla trendikäs Hiusten leikkaus 25,hiustenleikkaus 26,(39,-) (sis. pesu + fÜÜnaus)
Raidat + leikkaus alk. 68,Opiskelijakortilla -15% Ripsien ja kulmien kaikista hiuspalveluista kestovärjäys 15,-
Kauppakatu 15, 33500 Tre. Puh. (03) 223 1397
Aarni Korpela
KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA
Anna aivoillesi aikaa
A
ivot eivät kulu käytössä, mutta jatkuvaa ylikuormitusta ne eivät kestä. Krooninen stressi on niin raskas tila, että pahimmillaan se voi aiheuttaa aivotoiminnassa peruuttamattomia muutoksia. YTHS:n mielenterveystutkimukseen vastanneista joka kolmas kertoi kärsivänsä ylirasituksesta, masentuneisuudesta, keskittymiskyvyttömyydestä tai uniongelmista. Se on pelottavan suuri luku. “Kun ihmisellä on liikaa pohdittavaa tai liian vähän aikaa suoriutua tehtävästä, aivot alkavat kuormittua ja älyllinen joustokyky heikkenee. Tämä vaikuttaa suoraan arjen luovuuteen”, neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti Kiti Müller toteaa Talous-Sanomissa. Müllerin mukaan kiire, keskeytykset, pirstaleisuus ja informaation lisääntyminen uhkaavat nykyihmisen psyykettä. Hoppuilusta on tullut pysyvä olotila. Joka koulussa, konttorissa, niemessä ja notkossa vilkuillaan sähköpostia, päivitetään statusta tai hipelöidään Ipadia. Maailman hektisyys on muutamassa vuosikymmenessä kasvanut valtavasti. Ei ihme, että tutkimusten mukaan joka viides alle 35-vuotias kärsii ajoittaisista muistihäiriöistä.
Pekka Suhonen
Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA
Kehittyvien rakenteiden Suomi
Y
liopistoja kehitetään rakenteellisesti. Mitä tämä tarkoittaa? Oppiaineita lisätään ja lakkautetaan kansallisesti yliopistoissa. Rakenteellinen kehittäminen voi myös tarkoittaa sitä, että oppiaineita siirretään päikseen yliopistosta toiseen. Retorinen konstruktio nimeltä rakenteellinen kehittäminen voi siis tarkoittaa monia asioita, hyviä ja huonoja. Välillä on tarpeen tarkastella, onko koulutuspaikkojen alueellinen ja määrällinen jakautuminen tarkoituksenmukaista. Usein kehittämisen tarkoituksena on luoda riittävän suuri opiskelijamäärä yhteen yliopistoon, jotta koulutusta on järkevää tehdä edes jossain päin Suomea. Tämä on hyvä tavoite, mutta toimiiko se oppiaineisiin, joissa pienet ryhmät ovat perusteltuja? Tällä hetkellä logopediaa ja puheviestintää kehitetään rakenteellisesti Helsingin
yliopiston ja Tampereen yliopiston välillä. Lopputulosta odotellaan vielä muutamia viikkoja. Listaan syitä miksi tällä kertaa rakenteellinen kehittäminen ei osu maaliinsa: - Siirrosta ei ole taloudellisia hyötyjä kummallekaan yliopistolle: parhaimmillaan muutos on kustannusneutraali. - Logopedit työllistyvät erittäin hyvin Pirkanmaan alueelle, yli 80% valmistuneista on jäänyt Pirkanmaalle ja Väli-Suomen alueelle töihin. - Koulutusjärjestelyt ovat toimivia: oppiaineessa on lukuisia harjoittelujaksoja, joiden järjestämisestä tulisi erittäin hankalaa siirron toteutuessa. Onko tämä järkevää korkeakoulupolitiikkaa? Ei se ole. P.S. Tällä hetkellä OKM kehittää myös opintotukea rakenteellisesti.
Lyhytaikainen stressi on posiitivinen tila. Se lisää ihmisen suorituskykyä. Ongelma on krooninen stressitila, joka jatkuu pitkään keskeytymättömänä. Aluksi se aiheuttaa unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia. Stressaantunut ihminen voi olla yhtä aikaa vihainen, onneton ja turhautunut. Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Stressaantuneen pulssitaso nousee selvästi, sydän lyö tiheämmin. Fyysisten oireiden taustalla on stressihormonien, kuten adrenaliinin ja kortisolin, lisääntynyt tuotanto. Vuosia jatkunut krooninen stressi johtaa usein sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn lasku saattavat olla pahenevan stressireaktion merkkejä. Stressi myös vaikuttaa immuunipuolustukseen ja lisää altistumista erilaisille tulehdussairauksille: esimerkiksi flunssalle. Kroonisessa stressitilassa jopa aivojen ohimolohkossa sijaitseva hippokampus saattaa kutistua. Saman alueen kutistumista havaitaan myös rappeuttavassa aivosairaudessa, Alzheimerin taudissa. Uni paras lääke on. Se pitää paikkansa myös aivojen kohdalla. Ikävä kyllä suomalaisten keskimääräinen yöuni on lyhentynyt parissakymmenessä vuodessa puolitoista tuntia. Jatkuva univaje aiheuttaa mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia – ja stressiä. Liikunta on toinen stressin luontainen poistaja. Ihmiskeho on tarkoitettu liikkumaan, ei istumaan. Mutta nykyihminen istuu suuren osan päivästä ja jatkaa istumista päivästä toiseen. Liikuntaan käytetty kokonaisaika on laskenut viime vuosikymmeninä dramaattisesti, sillä arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Yhtälö on paitsi pelottava myös kestämätön. Kuormitamme aivojamme jatkuvasti enemmän, mutta rentoutamme niitä koko ajan vähemmän. Rauhoittukaa. Hitaasti kiiruhtamalla pääsee pidemmälle. Seppo Honkanen
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi • Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Oikoluku Heta Hassinen • Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki
3
oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteen-
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI AviisiAviisiin, 14.9.2012 muutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.
24 46 55 70 %
18-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.
%
21-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.
%
24-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.
%
yli 25-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.
LÄHDE: TILASTOKESKUS, 2010 ja 2012
AJAN HERMOLLA
Turun yliopistossa saavat satasen pal
Ensimmäisen vuoden merkityksestä puhutaan paljon, mutta Tampereen yliopistossa tutoroin
T
amyn hallituksen puheenjohtaja Veera Kaleva ja pääsihteeri Mika Parkkari toteavat avoimessa kirjeessään, että monet yliopistot ovat satsanneet tutorointiin huomattavasti aiempaa enemmän rahaa ja työtunteja. ”Tampereen yliopistossa ei ole valitettavasti seurattu valtakunnallista trendiä, vaan tutorointiin käytetään yhtä vähän aikaa ja rahaa kuin ennenkin”, Parkkari ja Kaleva ihmettelevät. Heidän mukaansa Tampereelta puuttuu säännöllisesti kokoontuva toimielin, jossa opiskelijat ja yliopiston henkilökunta voisivat suunnitella tutorointia. ”Tutorointi on ensisijainen väylä tutustua ihmisiin, jos opiskelija on muuttanut uudelle paikkakunnalle”, Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri Olga Haapa-aho painottaa. Monessa muussa yliopistossa tutorit saavat rahallisen korvauksen työstään ja heitä koulutetaan usean päivän ajan. ”Turun yliopistossa oma tiedekunta maksaa tutoreille noin sadan euron korvauksen, jos koulutus on hoidettu asiallisesti”, Turun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto kertoo. Jyväskylän yliopiston opintohallintopäällikkön Tuula Maijasen mukaan tutori saa Jyväskylässä palkkaa 13 euroa ohjaustunnilta. Ylioppilaskunta vastaa koulutuksesta, mutta tutorit laskuttavat palkkion tiedekunnalta. Maijanen kertoo, että alun perin tutoreille ei maksettu Jyväskylässä rahaa. Osa laitoksista koki, etteivät he saa innostumaan omia vanhoja opiskelijoita pelkällä opintoviikko- ja sittemmin opintopistepalkkiolla. ”Nämä ryhtyivät maksamaan tuntipalkkaa. Vähitellen tasapuolisen kohtelun nimissä kaikille tutoreille ruvet-
4 Aviisi 14.9.2012
i ento m m Ko si.fi .avii fi w w w a. i@ut aviis ”Olen saanut tutoreiltani hyvää ohjausta. On todella hyvä, että vanhemmat opiskelijat ohjaavat nuorempia”, kiittelee Samuli Ojala (kesk.). Matias Oikari ja Alli Tiensuu etsiskelevät kuutta eksynyttä tutor-lastaan.
tiin maksamaan rahapalkkaa.” Maijasen mielestä palkan maksaminen lisää tutoreiden motivaatiota, mutta se ei vaikuta koulutuksen laatuun. Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa tutoreille järjestetään usean päivän koulutus käytännön asioista, yliopistosta sekä tutorina toimimisesta. Peruskoulutusten lisäksi tutorit tutustuvat toisiinsa mökkiviikonlopun aikana. ”Jyväskylän ylioppilaskunnan jär-
jestämän viikonloppuleirin aikana tutustutaan toisiin tutoreihin ja tehdään käytännön harjoituksia erilaisista ohjaustilanteista. Tutori pystyy jo näkemään, millaista ohjaustyö rikkaimmillaan voi olla”, Maijanen kehuu. Haapa-ahon mukaan tavallisille tutoreille on Tampereella vain yhden iltapäivän mittainen koulutus, joka kestää kolmesta neljään tuntia. ”Iltapäivän aikana ehditään käymään perusasiat läpi, mutta uusien ideoiden keksimiseen, tutoreiden mo-
tivointiin ja tutustumiseen ei jää aikaa.” Tutoroinnista saa Tampereen yliopistossa kaksi opintopistettä, mitä Haapa-aho pitää symbolisesti tärkeänä. ”Uhrattuun aikamäärään nähden se on kuitenkin vähän.” Tampereen yliopiston vararehtorin Harri Melinin mielestä yliopiston tehtävä ei ole maksaa tutoreille palkkaa, vaan se on ainejärjestöjen vastuulla.
61
%
YLIOPISTOOPISKELIJAT Yliopiston ohessa työskentelee 61 % opiskelijoista.
2 ?
a tutorit lkkion
%
Mitä vittua? Meniköhän nyt oikein?
MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!
Vaihdetaanko kaikki Linnan lattiat sisäilmaongelmien takia?
nti hoidetaan muita yliopistoja huonommin. ”Tampereella on aina ollut perinteenä, että tutorointi on ainejärjestöjen organisoimaa vertaistukea uusille opiskelijoille”, Melin painottaa. Hän toimi itse kahtena vuotena Interaktion tutorina 1970-luvun puolivälissä. ”Silloin oli itsestään selvää, että tutoritoiminta oli ainejärjestön juttu, jota Tamy avusti. Näkemykseni ei ole muuttunut vuosien varrella.” Melin pitää kahta opintopistettä riittävänä korvauksena tutoroinnista. ”Tutorointia ei pidä mieltää minään uhraamisena, vaan osana asiantuntijuuteen kasvua.” Melininin mielestä yliopisto varmistaa päivän kestävällä koulutuksella, että kaikkien ainejärjestöjen tutorit saavat vankan peruspake-
tin tutorina toimimiseksi yliopiston näkökulmasta. ”Lisäksi monet tieteenalayksiköt järjestävät omille tutoreilleen infotilaisuuksia. Korostan ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen omaa aktiivisuutta.” Melinin mukaan yliopisto on vahvistanut opintojen ohjausjärjestelmää ja opettajien yliopistopedagogista osaamista, mitkä tukevat tutorointia merkittävästi. ”Minusta tutorointi on tärkeä osa akateemista arkea ja se jatkuu virkeänä myös tulevaisuudessa.” Juho Mäkelä
Hanna laukkasen karvaita kokemuksia opintojen aloittamisesta sivulla 28.
Näin muissa yliopistoissa Aalto-yliopisto
-Taideteollisessa korkeakoulussa ja kauppakorkeakoulussa tutori saa noin 100 euroa koko kaudesta. -Korvaus maksetaan, koska aktiivisia tutoreita on vaikea saada. -Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä tutoreita riittää ja he eivät saa rahallista korvausta. -Kaikille koulutukseen osallistuneille tutoreille järjestetään kiitostilaisuus ja bileitä. -Tutoreilla on pääsääntöisesti kaksi koulutussessiota, joista toinen on yleensä orientoiva mökkiviikonloppu.
Oulun yliopisto
-Tutorit ovat yliopistolla töissä ja titteli on pienryhmäohjaaja. -Yliopisto järjestää tutoreiden koulutuksen. -Tutorit saavat työstään tuntipalkkaa. -”Olemme tyytyväisiä tilanteeseen, sillä monessa paikassa tutorointi vie ylioppilaskunnan kaiken ajan”, Oulun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Eero Manninen sanoo.
Jyväskylän yliopisto
-Tutori saa palkkaa 13 euroa ohjaustunnilta, joista kertyy noin 100-150 euron summa koko syksyltä. -Jyväskylän ylioppilaskunta järjestää
tutoreiden koulutuksen ja yliopisto korvaa kulut. -Tutorkoulutus kestää 3 päivää. -Tutorit saavat 2 opintopistettä -Ylioppilaskunta järjestää tutoreille kiitospäivän, jolloin käydään esimerkiksi teatterissa.
SUKUPUOLIJAKAUMA Kaikissa ikäluokissa ja kaikilla koulutusasteilla naiset työskentelevät opintojen ohella hieman miehiä useammin. Korkeakouluopiskelijoissa ero naisten hyväksi on alle kaksi prosenttia.
LÄHDE: TILASTOKESKUS, 2010 ja 2012
Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi
Y
liopiston Linna-rakennukseen on tulossa lattiaremontti, sillä tutkimuksissa selvisi, että lattian linoleumpäällysteestä pääsee ilmaan hengitysteitä ja silmiä ärsyttäviä yhdisteitä. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle Tampere. Rakennus valmistui vuonna 2006, ja sen sisäilmaongelmien syytä on selvitetty pitkään. Viime vuonna syyksi arveltiin vuotavaa kattoa. Vaihdetaanko kaikki Linnan lattiat, yliopiston tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari?
mattoa, joten niitä ei tarvitse remontoida. Onko vielä tiedossa, mitä remontti maksaa?
Ei ole, koska sitä joudutaan suunnittelemaan ja tekemään lisätutkimuksia. Nyt tiedetään, että linoleumpäällyste hajoaa, mutta ei tiedetä, mikä sen aiheuttaa. Kiinteistön omistaa Tampereen yliopiston tukisäätiö, jonka vastuulla sen korjaaminen on. Koska remontti alkaa?
Tavoitteena on, että remontti alkaa Tutkimusraportissa suositettiin tämän vuoden puolella. Työt Linnasvaihtamaan kaikki linoleumpäällys- sa jatkuvat siihen saakka normaalisteet joko keraamiseen laattaan tai vä- ti. häpäästöiseen muovimattoon. Linnassa linoleumia on käytetty 2.–6. Kuinka suuri osa Linnan henkilökunnasta on oireillut? kerroksissa. Lattioiden uusiminen aloitetaan Sanoisin, että noin 30 henkeä. Yhkuudennesta kerroksesta, missä hen- teensä työntekijöitä on 200. Työterkilökunta on oireillut eniten. Ensisi- veyslaitoksella on pitoisuuksille rajaisesti remontoidaan henkilöstön ti- ja-arvo, joka alittuu Linnan tiloissa, lat, kuten työhuoneet. Sitten mieti- mutta eiväthän kaikki oireile keskiarvojen mukaan. tään, mitä tehdään kirjaston tiloille. Yhteisissä opetustiloissa, jotka ovat Päivi Kerola K1-kerroksessa, on käytetty muovi-
Turun yliopisto
-Oma tiedekunta maksaa tutoreille noin 100 euron palkkion. -Tutorointi on tiedekuntavetoista. -Keväällä on yksi koulutus ja loppukesästä pidetään tutorleiri. -Tutoroinnista tehtävästä loppuraportista saa kaksi opintopistettä. -Tiedekunnat ja oppilaskunnat järjestävät kiitosbileitä tutoreille.
Itä-Suomen yliopisto
-Tutoreiden tuntipalkat jäädytettiin, kun uusi Itä-Suomen yliopisto perustettiin. -Tutoroinnista saa 3 opintopistettä -Koulutusta on keväällä 8 tuntia ja syksyllä 20 tuntia, kahden vuorokauden leiri. -Parhaillaan käydään neuvotteluja palkkion palauttamisesta. Yliopisto on suhtautunut ajatukseen myötämielisesti. -Vapaamuotoisia saunailtoja sekä helmikuussa kunnon ruokailu bileineen.
Vakuutusyhtiö kyllästyi: Tamyn pakettiauton vakuutus irtisanottiin Muuttoapuna suosittu Tamyn pakettiauto joudutaan poistamaan käytöstä lukuisten kolarien vuoksi. Vakuutusyhtiö on irtisanonut liikennevakuutuksen, koska auton huoltaminen tulee sille niin kalliksi. Se lunastaa pakettiauton, sillä peltivaurioiden korjaaminen maksaisi noin 9 000 euroa. Pakettiautolla on ajettu kolme kolaria pelkästään elokuun aikana. Autoa on kolhittu ahtaassa porttikongissa, joka johtaa Kauppakadulle. Lisäksi pakettiauto törmäsi Yo-talon pihassa roskakatokseen, kun sen käsijarru ei
ollut päällä. Koko kuluvan vuoden aikana pakulla on ajettu kymmenkunta kolaria. Vielä on epäselvää, kuinka pitkään Tamyn pakettiautolla voi ajaa. Sen matka päättyy viimeistään marraskuussa. Jo tehtyjen muuttoautovarausten kohtalo on epäselvä.
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
5
AJAN HERMOLLA 300 EU-TUTKIJAA KAMPUKSELLA
VUODEN ALUMNI
Johtamiskorkeakoulu järjestää Euroopan suurimman EU-tutkimuksen kokouksen 13.-15. syyskuuta. Tampereelle odotetaan noin 300 EU-tutkijaa. Myös Alexander Stubb porhaltaa puhumaan.
Pääministeri Jyrki Katainen valittiin Tampereen yliopiston vuoden alumniksi. Aviisi onnittelee Jyrki-boyta.
KUVA: JUHO-MATTI PAAVOLA
Haavisto ei pakotta opintoja tiukkaan p
Melkein presidentti Pekka Haavisto puhui tulevaisuudesta Johtajuussymposiumissa.
V
ihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto ei kannata putkitutkintoja. ”Opiskeluaikainen kokemus työstä ja järjestöistä on tärkeää. Opiskelua ei pidä viedä putkeen näiden kustannuksella”, Haavisto sanoi. Hän on itse usein rekrytoijan roolissa ja arvostaa kaikenlaista työkokemusta, vaikka opinnot olisivat niiden takia pitkittyneet. ”Myös Alepan kassalla oppii työelämästä. Pelkällä koulutuksella ei pärjää.” Opintoaikojen venymistä suurempi ongelma Haaviston mielestä ovat kokonaan koulutuksen piiristä pois tippuneet. Yleisesti yliopistoilta Haavisto peräänkuuluttaa enemmän vuoropuhelua ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
6 Aviisi 14.9.2012
Nyt tiedemaailman osallistuminen tapahtuu liikaa ”think tankien” ja muiden yliopiston ulkopuolisten järjestöjen kautta. ”Euroopassa tämä keskustelu on olemassa. Myös Suomessa yliopiston pitäisi hoitaa tätä neljättä tehtäväänsä paremmin.” Opiskelijoiden on syytä Haaviston mielestä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. ”Meillä Suomessa on vähän tämmöinen sissitaktiikka, pärjätään ja sopeudutaan, kun pitäisi olla laajempaa tulevaisuutta koskevaa keskustelua.” Haavisto kertoi näkemyksiään Aviisille yliopistolla järjestetyssä Johtajuussymposiumissa, jossa hän osallistui Tulevaisuusareena-keskustelutilaisuuteen. Tilaisuudessa etsittiin Suomen tulevaisuuden eväitä. Haaviston lisäksi väittelypöydässä istuivat professorit Hiski Haukkala, Olli-Pekka
Olen kuullut, että aikaisemmin hätämajoitusta järjestettiin kouluissa.
Ruuskanen ja Yrjö Haila. Keskustelu polveili innovaatioista Euroopan ja yliopiston tulevaisuuteen. Ajatuksia herätti yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista, syrjäytyminen. Pientä erimielisyyttä keskustelijoiden kesken oli havaittavissa yhteis-
kunnan ja yksilön roolijaosta puhuttaessa, mutta edes änkyräpöydästä välikommentteja huudelleet Mikko Lahtinen ja Pasi-Heikki Rannisto eivät saaneet keskustelua kärjistettyä. Tunnelma olikin tuttu presidentinvaalien kakkoskierroksen väittelyistä. Hyvin argumentoivat herrasmiehet olivat asioista lähes samaa mieltä. Naisten poissaolon lisäksi silmään pisti yleisökysymysten puuttuminen. Rajatun ajan puitteissa kaksisuuntaisen keskustelun järjestäminen on hankalaa, mutta usein parhaat änkyrät löytyvät nimenomaan yleisön joukosta. Kaikkiaan tilaisuus oli kuitenkin onnistunut ja mielenkiintoinen. Haavisto oli tyytyväinen käytyyn keskusteluun. ”Otsikko oli laaja, mentiin isoista asioista pieniin ja takaisin. Keskustelu oli kuitenkin vilkasta ja mikä tärkeintä, yleisö tykkäsi”, hän tiivistää.
Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi OPISKELIJA, HAE APURAHAA! Tampereen Yliopiston Tukisäätiö on julistanut useiden nimikkosäätiöidensä apurahat haettaviksi. Hakuaika päättyy 2. lokakuuta. www.uta.fi/tukisaatio
aisi putkeen
395.
Tampereen yliopiston sijoitus QS-tutkimuslaitoksen korkeakouluvertailussa on 395. Tieteenalakohtaisissa listauksissa Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön ja Johtamiskorkeakoulun oppialat ovat sijalla 260. Listan ykkönen on Massachusetts Institute of Technology (MIT). Helsingin yliopiston sijoitus listalla on suomalaisista paras: 78.
KUKA ANSAITSEE KIITOKSEN? KETÄ PITÄISI MOITTIA? VINKKAA: AVIISI@uta.fi
KIITÄMME: ATALPA Sulkapalloilijat hihkuvat riemusta, sillä jaloa englantilaista peliä voi jatkossa harrastaa liikuntatalo Atalpassa myös perjantai-iltaisin ja sunnuntaisin. Uusiutuneet peliajat tulivat voimaan 9. syyskuuta. Perjantai-iltana sulkapalloa voi läiskiä kello 20–21. Hikisen ja jännittävän matsin jälkeen voi suunnata vaikka Tampereen yöelämään. Sunnuntain krapulalenkin voi korvata myös tulevaisuudessa sulkapallolla. Sunnuntaina sulkapalloa pelataan Atalpassa kello 13–16.30. Hinnat eivät ole ahneudella pilattuja, sillä yksi tunnin vuoro kustantaa viisi euroa. Jos et ole maksanut Atalpan jäsenmaksua, vuoron hinnaksi tulee kahdeksan euroa. Mailasta joutuu maksamaan euron vuokraa.
Symposiumissa väiteltiin ja verkostoiduttiin
MOITIMME: KELA Viime marraskuussa Kela yllätti opintotuen takaisinmaksusuunnitelman tehneet opiskelijat ulosmittaamalla heidän mahdolliset veronpalautuksensa ilman etukäteisvaroitusta. Aiheesta nousi kohu jopa ministeritasolla. Aviisin saamien tietojen mukaan Kelan pää ei ole kääntynyt – laitos aikoo jatkaa veronpalautusten ulosmittaamista vastustuksesta huolimatta. Tänä vuonna niitä ei ulosmitata (Kela pitää välivuoden!), mutta vuonna 2013 käytäntöön aiotaan jälleen palata. Aviisi pitää Kansaneläkelaitoksen toimintaa kummallisena. Miksi takaisinmaksusuunnitelman tehneitä, sitä kunnialla noudattaneita opiskelijoita rankaistaan?
Ensimmäistä kertaa järjestetty Johtajuussymposium kokosi yhteen Johtamiskorkeakoulun opiskelijoita, henkilökuntaa, poliitikkoja ja yritysten edustajia
T
äysi amfiteatterillinen opiskelijoita, henkilökuntaa ja uteliaita ohikulkijoita seurasi kauniissa syyssäässä, kun Debatti-väittelykisan finaalissa toisistaan ottivat mittaa Boomin ja Tariffin joukkueet. Alkuerissä aiheet olivat yhteiskunnallisia, mutta myöhemmin siirryttiin yliopistoa koskeviin teemoihin. Finaalissa väiteltiin yliopiston opiskelijamääristä. Tuomarina toimi vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto. ”Väittely oli kovaa ja kisa oli suuri menestys”, Johtamiskorkeakoulun Ylioppilaiden JKY ry:n puheenjohtaja Ville Heinonen myhäilee tyytyväisenä. Heinosella on syytä tyytyväisyyteen. Väittelykisa oli ensimmäistä kertaan järjestetyn Johtajuussymposiumin katsojamäärillä arvioituna suosituin tapahtuma. Symposium oli muutenkin järjestäjien mielestä erittäin onnistunut. ”Oma porukka loi tapahtumasta mielenkiintoisen. Sidosryhmät ja opiskelijat olivat aktiivisesti mukana, oli kokonaisuus mahtava”, arvelee Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin kehitysjohtaja Harri Talonen. Johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi jär-
jestämiseen osallistui yhteistyökumppaneita yliopiston ulkopuolelta. Mukana olivat mm. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan ELY-keskus ja laaja kirjo yrityselämän edustajia.
Tämä näkyi myös symposiumin sisällön monipuolisuutena. Professorivetoisten keskustelutilaisuuksien lisäksi tapahtumaan kuului yritysjohtajille suunnattuja seminaareja sekä rekrytointitilaisuus. Yksi symposiumin tarkoituksista olikin uuden Johtamiskorkeakoulun tutkimuksen ja toiminnan esitteleminen yliopiston ulkopuolisille. ”Ulkoisten ryhmien tuominen saman sateenvarjon alle toimi hirveän hyvin. Yliopisto elää ajassa ja haluaa olla mukana muiden kanssa miettimässä tulevaisuutta”, Talonen sanoo. Jatkon suhteen ei ole lyöty suunnitelmia lukkoon, mutta kaikki vaikuttavat innostuneilta järjestämään tapahtuman uudelleen. ”Kyllä tästä on tarkoitus tehdä perinne ja hieno avaus uudelle lukuvuodelle”, JKY:n yhteisöllisyysvastaava Sanna Nurmi arvelee. Talonen innostuu visioimaan, kuinka pitkällä tähtäimellä voitaisiin saada aikaan valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma. ”Meillä on loistavat tilat ja mahdollisuudet luoda pysyvä yhteistyöfoorumi, jossa akateeminen yhteisö ja keskeiset sidosryhmät Tampereella sekä koko maassa kohtaisivat ja pohtisivat tulevaisuuden haasteita.” Niin, mutta kuka lopulta voitti kiihkeän opiskelijoiden väittelykisan? ”Tariffihan sen vei”, kansantaloustiedettä opiskeleva Heinonen harmittelee.
”Kun pullon korkki aukeaa, Facebook on pantava kiinni tai on hommattava alkolukko”, muistuttaa perussuomalaisten työmies Matti Putkonen Etelä-Suomen Sanomissa. Hänen mukaansa
”Puolueeseen on tullut porukkaa ovista ja ikkunoista. Tämä on aiheuttanut ristivetoa, mutta niistä ei pidä mennä kertomaan ensimmäiseksi Etelä-Suomen Sanomiin. Otetaan kokous ja pistetään ovet kiinni. Perheriidoista ei kerrota ulos.” Etelä Suomen Sanomat, 10. syyskuuta
!
Tutkittu juttu Uusia asioita
Luomuruoka ei olekaan ravinteikkaampaa Luomuruoka ei tuoreen tutkimuksen mukaan ole sen vitamiinipitoisempaa kuin mikään muukaan ruoka. Luomutuotteet voivat kuitenkin sisältää vähemmän torjunta-ainejäämiä. Luomukanassa ja -possussa on myös vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, selviää kansainvälisten ruokatutkimusten vertailusta. Stanfordin yliopiston tutkimuksessa tutkittiin luomuvihanneksia, lihaa, maitoa ja monia muita ruoka-aineita, mutta ravinnepitoisuuksissa ei havaittu suuria eroja tavallisiin ruokiin verrattuna. Luomumaidossa ja luomukanassa oli jonkin verran enemmän omega-3-rasvahappoja. Lisäksi luomutuotteissa oli enemmän fosforia, mutta terveyden kannalta fosforipitoisuudella ei ole juuri merkitystä. Torjunta-aineilla voi olla terveyteen suurempi vaikutus, ja niiden jäämiä luomuruoissa oli selvästi vähemmän kuin tavallisissa. Tutkijat varoittivat tekemästä tuloksista kovin pitkälle meneviä päätelmiä muun muassa siksi, että luomutilojen väliset erot ovat vähintään yhtä suuria kuin erot luomutilojen ja tavallisten tilojen välillä. Tulokset julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Suomessa aiheesta kertoi esimerkiksi hs.fi.
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
7
Juttusarja kevyestä liikenteestä OSA 1
Voisiko Tampe tulla pyöräkau
Hämeenkadulla pyöräily on ongelma vielä pitkään, vaikka Tampereesta aiotaan rakentaa en
T
ampereella on ihan tutkitustikin maine huonona pyöräilykaupunkina. Teknillisen yliopiston viime vuonna toteutettamassa tutkimuksessa vain 15 prosenttia tamperelaisista arvioi kaupungin pyöräily-ystävällisyyden erittäin hyväksi tai hyväksi. Tulos oli vertailun kahdeksasta kaupungista huonoin. Nyt Tampereella on tartuttu härkää sarvista: pyöräilyn edellytyksiä on lähdetty edistämään tosissaan.
tuneet. ”Tyytyväisyys on kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin on parantunut. Kulkumuoto-osuutta tosin voidaan arvioida vasta nyt käynnissä olevan Henkilöliikennetutkimuksen valmistuttua.” Pyöräilijöitä lasketaan Tampereen mittauspisteissä vuosi vuodelta enemmän, mutta samanaikaisesti muun liikenteen määrä on kasvanut. Vuonna 2005 pyöräilyn osuus oli 8 prosenttia kaikesta liikenteestä. ”Pidän todennäköisenä, että nämä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotoosuudet ovat säilyneet melko ennallaan. Toivottavaa tietenkin olisi, että ne olisivat kasvaneet”, Seimelä ar- Karppinen. Jo valtuustokaudelle 2008–2012 laadi- velee. Karppisen mielestä kaupungille pitussa Tampere virtaa -kaupunkistratäisi saada täysipäiväisesti kevyen liitegiassa tavoitteeksi asetettiin tyyty- Uusien pyöräilyväylien lisäksi merkit- kenteen kysymyksiin keskittynyt liiväisyyden parantaminen sekä käve- täviä yksittäisiä uudistuksia ovat ol- kenneinsinööri. Esimerkiksi Helsinlyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuk- leet esimerkiksi Laukonsilta, Rongan- gissä näitä on useampia. Tampereella sien kasvattaminen kahdella prosen- kadun alikulkutunneli ja marras- pyöräily on vain osa Seimelän työntilla. Lisäksi uusia kevyen liikenteen kuussa valmistuva Palatsinsilta. kuvaa. ”Mielestäni kaupungilla on tällä väyliä oli tarkoitus rakentaa vähinIsoimmiksi ongelmakohteiksi kestään viisi kilometriä vuodessa ja pa- hetkellä pätevää henkilöstöä ja hyvä kustan lisäksi Karppinen nimeää niin draivi päällä. Mutta tekemistä on to- sanotut laatukäytävät. Laatukäytärantaa väylien jatkuvuutta. Kaupungin pyöräilyasioista vastaa- della paljon”, sanoo pyöräilyn edelly- villä tarkoitetaan nopeaa pyöräilyä van liikenneinsinööri Timo Seime- tyksiä edistävän Tampereen polku- varten suunniteltuja pääreittejä, jotka län mielestä toimenpiteet ovat onnis- pyöräilijät ry:n puheenjohtaja Sanna vievät kaupunkia ympäröiviin kes-
8 Aviisi 14.9.2012
Tampereella pyöräilyreittien laatu on suurempi ongelma kuin niiden määrä.
kuksiin. Tampereella näitä pääreittejä on seitsemän. Karppinen luettelee vinon pinon laatukäytäviä koskevia ongelmia. Pyörätietä ei ole eroteltu jalankulkupuolesta selkeästi esimerkiksi eri pinnoitteella ja osassa reittejä pyöräilijät ja jalankulkijat on sysätty samalle alueelle. Matkalla on monttuja ja rotvalleja, reitti mutkittelee turhaan ja on huonosti merkitty. Seimelän mielestä pyöräilyreittien laatu on suurempi ongelma kuin niiden määrä. Hän heittää esimerkin Euroopan epävirallisesta pyöräilypääkaupungista Kööpenhaminasta, jossa pyöräteitä on noin 400 kilometriä. Tampereella pyöräteitä on 600 kilometriä ja päälle 250 kilometriä puistoreittejä, joita saa kulkea pyörällä. ”Verkostossa on vielä selkeitä puutteita, jotka pitää korjata, mutta oleellisin juttu on lähteä nostamaan laatutasoa.” Keskustan ongelma-alueesta puhuttaessa Seimelä kaivaa esiin käynnissä olevan Keskustan liikenneverkkosuunnitelman. Siinä esitetään, että Tampereen valtatietä, Viinikanka-
Tampereen kaupungin liikenneinsnööri Timo Seimelä kulkee 12 kilometrin työmatkan Pirkkalasta keskustaan pyörällä. ”Kilometrejä kertyy helposti yli 2000 vuodessa”, hän kertoo. Kuvaa varten Seimelä poseerasi Tampereen kaupunkipyörän satulassa. Hän on pyöräilijöistä keskimmäinen.
Tohtori korjaa pyörän ilmaiseksi Yliopistolla voi ihmetellä uutta pyöräkatosta ja lainata asiointipyörän. Perinteistä pyöräilypäivää vietetään 19. syyskuuta.
T
ereesta upunki?
ntistä polkijaystävällisempää kaupunkia. tua, Vellamonkatua, Puutarhakatua ja Koulukatua pitkin kulkevat pääreitit muodostavat kehän, jolle nopeakulkuinen pyöräliikenne ohjataan. Keskustakehän sisällä on pienempiä pyöräväyliä. Pyörällä, kuten autollakin, saisi edelleen liikkua ydinkeskustassa, mutta aluetta on tarkoitus kehittää pääasiassa joukkoliikenteen ja jalankulun ehdoilla. ”Hämeenkatua tullaan ajamaan pyörällä myös tulevaisuudessa, mutta mikään nopean pyöräilyn väylä siitä ei ole tulossa. Jonkinlaiset pyöräkaistat tai yksisuuntaiset pyörätiet ovat todennäköisin vaihtoehto”, Seimelä arvelee. Hetkessä muutos ei tapahdu, sillä pyörätieverkoston on tarkoitus valmistua osissa vuoteen 2030 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa asetetaan kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteenlasketun kulkumuoto-osuuden kasvattaminen vähintään 10
prosentilla yli puoleen kaikista liikutuista matkoista. Kestävän liikkumisen kulkumuotojen osuutta onkin syytä kasvattaa, sillä Tampereen seudulle arvioidaan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana muuttavan jopa 90 000 uutta asukasta. Seimelä muistuttaa, että tavoitteeseen ei päästä pelkästään pyöräteitä rakentamalla. Kulkupelin valitseminen on kiinni kokonaisuudesta. ”Tiiviillä kaupunkirakentamisella saadaan vähennettyä liikkumistarvetta ja pidettyä matkat lyhyinä. Silloin ihminen valitsee todennäköisemmin pyörän tai kävelyn.” Karppinen on samaa mieltä. Kaupunkialueella kannattaa rakentaa asuntoja, palveluita ja virkistysalueita, ei parkkipaikkoja. ”Kööpenhaminassa lähes puolet työmatkoista tehdään pyörällä. Tampere on pienempi kaupunki, joten miksei samaan voisi päästä täälläkin?” Juho-Matti Paavola
KUVA: SEPPO HONKANEN
ntoi e m Kom viisi.fi .a www @uta.fi i aviis
ampereen yliopistolla tapahtuu tänä syksynä pyöräilyn suhteen paljon. Keskiviikkona 19. syyskuuta Pinni A:n ja Päätalon välisen pihatilan valtaa perinteinen pyöräilypäivä. Paikalla on suosittu pyörätohtori, joka korjaa pikkuvikoja materiaalikustannusten hinnalla. Myös työllistämisyhdistys Etapin pyöräpajan edustajat ovat myymässä kunnostamiaan pyöriä. Ideaseinälle ohikulkijat voivat laittaa ajatuksia siitä, miten pyöräilymahdollisuuksia kampusalueella voidaan parantaa. ”Jos tulee hyviä ideoita, niitä ollaan valmiita myös edistämään”, lupaa Tamyn ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Mirva Talusen. Pyöräpysäköinti yliopistolla on nyt huomattavasti helpompaa. Päätalon D-osan kattopuutarhaan saatiin kauan kaivattu pyöräkatos, sillä vanha, pitkään käyttämättömänä ollut rakennelma muutettiin pyöräparkiksi. Muutostöiden yhteydessä katokseen asennettiin pyörätelineet ja valot sekä rakennettiin luiska. ”Olemme saaneet palautetta, että rotvalli vaikeuttaa vielä katokseen
ajamista. Mahdollisia parannuksia tähän asiaan selvitetään”, kertoo ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen. Katoksessa on paikat 192 pyörälle. Lisäksi alue on tarkoitus pitää aurattuna, joten talvipyöräilijöiden ei tarvitse enää kaivaa ajokkiaan hangesta lumimyräkän jälkeen. Katoksesta löytyvät myös yliopiston asiointipyörät. Aikaisemmin vain henkilökunnan käytössä olleita pyöriä lainataan nyt opiskelijoille. ”Aikaisemmin asiointipyörät ovat olleet Pinni B:n parkkihallissa, jonne oli hankala ohjata opiskelijoita. Lisäksi halusimme ensin kokeilla, kuinka järjestely toimii”, Raatikainen selittää aikaisempaa käytäntöä. Pyörän voi hakea lainaksi pääaulan infopisteestä. Palautus tapahtuu saman päivän aikana viimeistään kello 18. Pakettiin kuuluvat myös kypärä, lamppu ja pumppu. Raatikainen toivoo, että vähän käytettyjen pyörien suosio kasvaa, kun ne ovat helpommin saatavilla.
Juho-Matti Paavola
Työttömien pyöräpaja Kalevassa Aviisi kysyi työllistämisyhdistys Etapin pyöräpajan vinkkejä toimenpiteistä, jotka on heidän mukaansa melko helppo opetella tekemään kotioloissa. Jos omat taidot loppuvat, pyörä kannattaa kiikuttaa huoltoon ajoissa. 1. Ketjujen puhdistus ja rasvaus. 2. Jarrupalojen tarkistus ja tarvittaessa vaihto. 3. Pinnojen tarkistus. Katkenneet pinnat tulee vaihtaa, muuten niitä katkeaa lisää ja vanne menee vinoon. 4. Vaijerien tarkistus, rispaantuneet vaihdettava. 5. Yleinen puhdistus ja rasvaus. Työttömien pyöräpaja on myymälä
ja huoltopaikka. Myytävät pyörät on saatu lahjoituksina ja ne on kunnostettu. Myynnissä on monenlaisia fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Niiden hinnat vaihtelevat muutamista kympeistä sataseen. Esimerkiksi renkaan vaihtotyö maksaa 5 euroa ja lukon aukaisu 10 euroa. Perus- tai keväthuolto maksaa 50 euroa. Pajalta voi myös ostaa varaosia. Se on avoinna ma–pe klo 7–15 osoitteessa Sarvijaakonkatu 28.
www.Trety.org/index.php/ palvelut/pyorapaja
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
9
Tammer-Loosissa vierailevien herrojen kasvot eiv채t saa erottua tunnistettavasti valokuvista.
Herroj SALAIS
RITUAA
10 Aviisi 14.9.2012
Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva arvokas kivitalo kätkee sisäänsä kolme temppeliä, yksityisravintolan ja kirjaston. Niissä harmaahiuksisten miesten veljeskunta kokoontuu suorittamaan seremonioitaan.
jen SET K
ALIT
SEPPO HONKANEN, TEKSTI & kUVAT
ivitalon sisäpihalla on huomaamaton ovi. Se voisi olla aivan mikä tahansa ovi, ellei sen yläpuolella olevaa valaisinta koristaisi harpin ja suorakulman muodostama kolmio. Valaisimen keskellä on maailmankaikkeuden arkkitehtiä symboloiva kirjain G. Harmaahiuksiset, smokkeihin pukeutuneet miehet livahtavat ovesta veljeskuntansa tiloihin. Niihin kuuluuvat kolme temppeliä, kirjasto ja 150 paikkainen klubiravintola. Huoneisto on miesten valtakunta. Eikä ihan keiden tahansa miesten, vaan esimerkiksi lääkäreiden, pappien, johtajien ja professoreiden. He ovat tamperelaisia vapaamuurareita. Oman määritelmänsä mukaan he eivät muodosta salaseuraa, vaan seuran, jolla on salaisuuksia. Muurariveljillä on Tampereella 14 loosia, joihin kuuluu yhteensä noin 700 jäsentä. Koko Suomessa muurareita on lähes 7 000. Veljiä yhdistää tiukka vaitiololupaus ja usko yhteen jumalaan. ”Muurarius ohjaa jäseniään tarkastelemaan elämää
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
11
moraalin ja etiikan näkökulmasta. Se pyrkii vahvistamaan lähimmäisen huomioonottamista, ystävällisyyttä yhteiskunnassa, rehellisyyttä kaupankäynnissä, kohteliaisuutta kanssakäymisissä ja vilpittömyyttä kaikissa toimissa”, kirjoittaa palvellut suurmestari Heikki Mäki veljeskunnan julkaisemassa Koilliskulma-lehdessä. Suomen suurloosin verkkosivuilla asia muotoillaan seuraavasti: ”Vapaamuurarius opettaa symbolein ja vertauskuvin inhimillisiä hyveitä. Se ohjaa jäseniään ajattelemaan elämän perimmäisiä kysymyksiä. ” Ei kuulosta kovin vaaralliselta. Mutta touhussa on puoli, joka kuulostaa vähintään hämmentävältä: looseissa pukeudutaan seremoniallisiin lannevaatteisiin ja suoritetaan salaisia rituaaleja. Ilkeämielinen voisi sanoa, että hyväosaiset herrat larppaavat. Roolipelin nimi on esoteerinen salaseura.
yliopistonlehtori, dosentti Marko Nenonen. Hän vakuuttaa, että ei itse ole vapaamuurari, vaan kiinnostunut aiheesta ainoastaan tieteellisistä syistä. ”Tiettyä narinaa ja pilkkaa yliopistolla joutuu tietysti kuuntelemaan, kun näitä asioita tutkii, mutta yksikön johto ja yliopiston johto tukivat meitä hienosti. Seminaari onnistui mielestäni 133 prosenttisesti.” Nenonen on aiemmin profiloitunut noituuden tutkijana. Hän kertoo, et88 suomalaista professoria tä kiinnostus vapaamuurareihin synja 36 dosenttia kuuluu tyi, koska he välittävät esoteerisen pevapaamuurareihin. rinteen nykyaikaan. Esoteria tarkoittaa tietämystä tai mystistä kokemusta, joka on vain tietyn suljetun piirin, toisin sanoen tietoon vihittyjen saavutettavissa. ”Vapaamuurarius on kulttuurinen ilmiö, jota kannattaa tutkia”, mestarimuurari Harisalo pohtii. ”Salaisuutemme koskevat sitä, miten ”Astu peremmälle. Kurkataan ensin opetuksellinen prosessi etenee. Uukirjastoon”, sanoo ovella seisova Ris- den veljen pitää saada kokea kaikki itProfessoreista 16 to Harisalo. Hän on paitsi hallinto- se. Muu yhteistyö yhteiskunnan kanson tamperelaisia. tieteiden professori, myös mestari- sa ei ole ongelma.” Lähde: Hymy-lehti, 2008 muurari. Kellarikerroksessa oleva kirjasto Salaperäisyys luo mielikuvan hyvä pursuilee vapaamuurareihin liittyvää veli -kerhosta, joka juonii kulissien takirjallisuutta. Muurarit tuntuvat ole- kana. Muurarilooseja on vuosikymvan äärettömän kiinnostuneita luke- menten varrella epäilty poliittisesta ja maan kaikkea omaa veljeskuntaansa taloudellisesta vehkeilystä, mutta todisteita veljeskunnan organisoimista koskettavaa. Myös Dan Brownia. ”Kun Kadonnut symboli ilmestyi hämäräperäisyyksistä ei ole Suomes(2009), kirjakaupassa oli pitkä jono sa löytynyt. Vapaamuurarit eivät juuveljiä. Kyllä meitä nauratti”, Harisalo ri kommentoi asioitaan julkisuudessa, he ovat olleet helppo maalitaulu erilaihymähtää. Professori Harisalo edustaa sitä avo- sille syytöksille. Ainakin Suojelupoliimielistä osaa vapaamuurareista, joka si on todennut vapaamuurarit vaaratei salaile jäsenyyttään. Uudesta avoi- tomiksi yhteiskunnalle: se sulki muumuudesta kertoo yhteistyö, jota va- rarimappinsa tiettävästi vuonna 1984. ”Ihminen on mutkikkaampi otus kuin Kun veljeskunnan klubiravinto- päältäpäin voi tulkita”, hallintotieteipaamuurarit ja Tampereen yliopiston den professori, mestarimuurari Risto historiantutkijat ovat tehneet. He jär- lassa sisäfilepihviä leikkaavia, puna- Harisalo sanoo. jestivät syyskuun alussa kansainvä- viiniä hörppiviä rauhallisia herraslisen tieteellisen seminaarin vapaa- miehiä tarkastelee, on vaikea kuvitelmuurariuden, esoterismin ja okkultis- la heitä tekemässä mitään kovin radikaalia. He ovat kuin golfista innostumin tutkimisesta. ”Maallistumista ja kylmänkalseaa neita varhaiseläkeläisiä, jotka puhurationaalisuutta pidetään nykyaikai- vat innokkaasti harrastuksensa hysen länsimaisen ajattelun peruspiir- vistä puolista. ”Vapaamuurarius on yksilön tila teenä. Uskonnollisten ja henkisten liikkeiden laajuutta vähätellään, kos- tai vastaus. Ihminen pystyy sulattaka haluamme pitää kiinni rationaali- maan itsestään modernin ihmisen di- henkisiä tiloja”, selittää mestarimuusen ajattelun kuorista”, sanoo semi- lemman. Samalla kun hän voi luot- rari Markku Mäkelä. ”Ei tiede kata kaikkea, ihmisessä on naaria järjestämässä ollut historian taa luonnontieteisiin, hän kokee syviä muitakin ulottuvuuksia.” Muurareiden joukossa on yli 30 luterilaisen kirkon pappia, mutta äärikristillisissä piireissä muurareita syytetään okkultistiseksi kultiksi. Katolinen kirkko kielsi paavi Clement XII:n bullalla jäseniään ryhtymästä vapaamuurareiksi jo vuonna 1738. ”Vapaamuurarit välttävät oikeaoppisuutta. Siksi jotkut fundamentalistit eivät pidä meistä. Paavi julisti muurarit kiroukseen, koska piti nopeasti leviävää vapaamielistä liikettä katolisen kirkon kilpailijana”, Mäkelä sanoo. Suomen suurloosi kertoo paljastaneensa 80-luvulla kirkon tutkimuskeskuksen johtajalle Harri HeinolSuomen vapaile kaikki rituaalikirjansa ja muut saden ja oikeutetlaiset paperinsa. Heino totesi, että vatujen muurareipaamuurarius ei sisällä mitään krisden Suur-Loosin myöntämä tinuskon vastaista. Tammer Loosi ”Vilpitön kristitty ei voi kuulua miNo 2:n perushinkään salaseuraan. Eikä varsintustodistus kaan sellaiseen, jonka ytimessä on vuodelta 1923.
12 Aviisi 14.9.2012
88 16
hämärä, ei-kristillinen oppi ja kultti. Vapaamuurarius ja kristillinen vakaumus ovat keskenään ristiriidassa”, Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miika Ruokanen kuitenkin jyrähtää Seinäjoen Sanomissa. ”Vapaamuurariutta voisi kuvata isojen poikien kerhoksi, jonka jäsenet sitoutuvat kaikin tavoin tukemaan toinen toistaan”, Ruokanen väittää. Suomen looseissa on mahdollista suorittaa vapaamuurarien hierarkian kolme perusastetta: oppilas-, veljes- ja mestarimuurari. Tämän jälkeen valittavana on joko skottilaisen tai Yorkin riitin mukainen polku kohti korkeampia lisäasteita. Niitä on yhteensä 33. ”Muurarien järjestelmä on voimakkaasti hierarkinen, vaikka virallisesti kaikki ovat tasa-arvoisia”, pohtii dosentti Nenonen. ”Kyllä heillä niin on, että suurmestari on suurmestari. Hän päättää asioista.” Kuulostaa yllättävän tutulta. Eivät vapaamuurarit ole ainoa suljettu miesten kerho. Esimerkiksi moottoripyöräkerho Helvetin Enkeleillä on neliportainen jäsenhierarkia: hangaround, associate, prospect ja fullmember. Myös heillä on tarkat kansainväliset ohjeet ja yksittäistä alaosastoa koskevat säännöt. Toiminta perustuu arvojärjestykseen ja jäsenten keskinäiseen luottamukseen. Sisäisen koodiston mukainen ryhmän ja oman kunnian säilyttäminen on tärkeää. Vapaamuurarit taitavat kuitenkin olla Helvetin enkeleitä kauniimmalla asialla. Suomessa muurareiden avustuskohteita ovat olleet sotaveteraanit, vammaiset, vanhukset, partiotyö, vaikeasti sairaat lapset ja lisäksi varattomat opiskelijat. Veljeskunnan kautta kulkevat summat ovat merkittäviä. ”Annamme rahaa ikään kuin peitejärjestöjen kautta”, Markku Mäkelä naurahtaa. ”Avunsaaja ei tiedä saaneensa rahaa juuri vapaamuurareilta.” Veljeskunnan alaisia järjestöjä ovat esimerkiksi Vanhusten ja Lasten Tuki -säätiö, Humanitas-Seura, Pro Humanitate Säätiö, Sompala-seura ja Karelia-säätiö. Myös vapaamuurarien puolisoiden muodostaman Nova Humana ry:n sanotaan harjoittavan merkittävää hyväntekeväisyyttä. Avoimuuspolitiikasta huolimatta raha vaikuttaa olevan muurareille vaikea puheenaihe. Dosentti Nenonen kuvailee muurariloosien omaisuusmassaa mittavaksi. Hän ei myönnä tietävänsä veljeskunnan jäsenmaksun suuruutta, vaan kehottaa ”lypsämään tiedot heiltä itseltään”. Professori, mestarimuurari Harisalo väittää, ettei edes muista harrastukseen kuluvan summan kokoluokkaa. ”Sanon vaimolle, että laita laskut maksuun. Niitä tulee rakennusten ylläpitämisestä ja korjaamisesta ja monesta muusta, missä olemme mukana. Kaikki olemme samalla viivalla, kun kuluja jaetaan.” Markku Mäkelä tyytyy toteamaan, että kyseessä on ”kallis harrastus”. Hän paljastaa, että muurareilla on erilaisia rahastoja, jonka kautta ”yllättä-
Vapaamuurarius on peräisin toisesta maailmasta, ajalta jolloin rakennettiin taivaita hipovia kivikatedraaleja. Keskiajalla niiden rakentajat järjestäytyivät muurarikilloiksi. Rakennusteknisten salaisuuksien ylläpitämisen ohella killat huolehtivat jäsentensä henkisestä kasvatuksesta. Sanotaan, että vapaamuurarien veljeskunta on näiden kiltojen perillinen. Kirkonrakentajilla oli rakennustyömaalla suojarakennus, jossa myös kokoonnuttiin. Englannissa siitä käytettiin nimitystä lodge. Suomessa sana vääntyi muotoon loosi. Nykyaikainen vapaamuurarius muotoutui 1600- ja 1700-luvun vaihteessa Brittein saarilla valistuksen ajan innoittamana. Rakentajien työkalut ja perinteet saivat tällöin uuden, kasvatuksellisen symbolisen merkityksen. Järjestäytyneen muurariuden alkuna pidetään ensimmäisen suurloosin perustamista Lontoossa vuonna 1717. Vapaamuurarit mielellään korostavat, että he levittivät vapauden, inhimillisyyden ja valistuksen sanomaa, kun veljeskunta levisi 1700-luvulla nopeasti Brittein saarilta mannermaalle ja edelleen Englannin alusmaihin sekä vähitellen eri puolille maailmaa. Aatetta tekivät tunnetuksi muun muassa matkustelevat kauppiaat, merenkulkijat ja sotilaat. ”On suurta liioittelua, jos vapaamuurarit koettavat omia valistuksen ihanteet omaksi ansiokseen”, dosentti Nenonen sanoo. ”Se on historiallinen vale.” Suomen ensimmäinen muurariloosi, St. Augustin, perustettiin vuonna 1756. Venäjän keisarikunnan aikana salaseurojen toiminta kiellettiin, mutta muuraritoiminta elpyi itsenäisessä Suomessa uudelleen vuonna 1922. Suomalaisten loosien käyttämät rituaalimusiikit on säveltänyt Jean Sibelius. Hän oli korkea-arvoinen vapaamuurari.
Hämmentävintä
vapaamuurareissa
GRAFIIKKA: SEPPO HONKANEN
en köyhtynyttä veljeä” voidaan auttaa esimerkiksi jäsenmaksun maksamisessa. Huomattavia summia muurareilla saattaa upota kokin valmistamiin annoksiin, joilla he rituaalien jälkeen klubiravintolassa herkuttelevat. Innokkaimmat vierailevat loositiloissa lähes päivittäin. ”On kysymys hyvin elitistisestä liikkeestä. Vapaamuurareiden nyt harjoittama avoimuuspolitiikka on tietoinen siirto, jolla koetetaan vastata muuttuneen yhteiskunnan haasteisiin”, dosentti Nenonen arvioi. ”Nykyään salaseuran pitää olla sen verran julkinen, että jäsen voi vihjailla siitä kavereilleen. Suljetut verkostot eivät enää toimi.” Suomen suurloosin tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Heikki Hakala pohtii veljeskunnan sisäisen Koilliskulma-lehden nelisivuisessa artikkelissa sitä, mitä muurari voi kertoa ulkopuoliselle. Hän selittää muurareiden valmistautuneen huolellisesti Dan Brownin Kadonneen symbolin synnyttämään kohuun, mutta vaikuttaa jopa hieman pettyneeltä, koska suurta mylläkkää ei syntynyt.
taitaa lopulta olla se, miten ihmeessä veljeskunta on kolmensadan vuoden ajan onnistunut houkuttelemaan menestyneitä, terävä-älyisiä miehiä eksentrisiin seremonioihinsa. Mikä on vapaamuurareiden salaisuus?
”Sanopa se. Hassuimpia kysymyksiä aiheessa on, miksi vähän jäyhä suomalainen diplomi-insinööri tai ekonomi lähtee tälläiseen mukaan”, Nenonen pohtii. ”Piru sen sanoo, mikä heidän vetovoimansa lopulta on.” Tampereen yliopistossa järjestetyn tieteellisen seminaarin pääpuhujana ollut Bristolin yliopiston professori Ronald Hutton vastaa hieman yllättävästi: ”Muurariloosit ovat vuosisatojen ajan tarjonneet rauhallisen ja turvallisen ympäristön eksistentiaalisten kysymysten miettimiseen.” Risto Harisalon mielestä yhtä vastausta ei ole. ”Kyseessä on ihmisenä kasvaminen, jatkuva oppiminen. Samalla tiellä olevista ihmisistä muodostuu rakentava yhteisö, joka antaa mahdollisuuden kasvaa ihmisenä. Näistä muodostuu elämänsisältö ja merkitys.” Markku Mäkelä kokee, että veljeskunnalla todella on suuri salaisuus. Se kätkeytyy henkilökohtaisiin kokemuksiin, jotka yksilö symbolien ja rituaalien avulla saavuttaa. Niistä ulkopuolinen ei voi tietää mitään. Fjodor Dostojevskin teoksessa Karamazovin veljekset kirkollisten toimituksen puhdasoppisuutta vahtiva suurinkvisiittori kohtaa Jeesus Nasaretilaisen. Hän paljastaa inkvisiittorille kirkon varjelluimman salaisuuden: Mitään ihmettä ei ole. Yksi asia jäi silti näkemättä. Kun vierailin vapaamuurareiden kivitalossa, eräs ovi pysyi suljettuna. Oven kautta kuljetaan korkeimman asteen muurareiden temppeliin. Sen sanotaan olevan tyhjillään vesivahingon vuoksi.
Salomonin temppeli Vapaamuurarien rituaalit perustuvat Perussääntöön ja Muinaisaikaisiin Rajapylväisiin, joiden uskotaan pohjautuvan vanhoihin legendoihin alkaen Nooan arkin ja Salomon temppelin rakentamisen salaisuuksista Tutkijoiden mukaan ne ovat kuitenkin huomattavasti myöhempää perua. Vapaamuurariksi pyrkivän tulee olla täysi-ikäinen. Yläikärajaa ei ole. Hänen on hallittava itseään ja omaisuuttaan sekä uskottava yhteen jumalaan. Jäsen voi olla kristityn lisäksi esimerkiksi juutalainen tai muslimi. Yleensä jäseneksi päädytään niin, että vapaamuurariveli tiedustelee varovasti ”oikealla tavalla henkiseltä” ystävältään, haluaisiko hän lähteä mukaan toimintaan. Jäsen tarvitsee järjestöstä esittäjän sekä kaksi hänet tuntevaa suosittelijaa. Hakija on hyväksyttävä loosin jäseneksi yksimielisesti. Lopullinen jäseneksiotto tapahtuu satoja vuosia vanhaa rituaalia noudattaen.
Ei voi olla sattumaa! Tampereen keskustan kirkot muodostavat vapaamuurareihinkin liitetyn pentagrammi-kuvion, jonka keskellä on Keskustorin Vanha kirkko. Sitä pidetään alan piireissä saatanan voimakkaimpana symbolina. Karttaan väkisin istutetussa kuviossa on tosin pieni ongelma: se vaatii Ratinan niemeen merkityn ”Salaisen kirkon” keksimistä.
Palvooko kansainvälinen keskusjohto Luciferia?
V
apaamuurareiden salainen kansainvälinen keskusjohto on yleinen kuvitelma, mutta virallinen totuus on paljon laimeampi. Muurarijärjestöjen väliset suhteet pohjautuvat keskinäisiin tunnustamisiin samalla tavalla kuin valtioiden suhteet. Näin syntyy ”tunnustettujen” vapaamuurarijärjestöjen kansainvälinen verkosto, jolla ei ole keskusjohtoa. Monien salaliittoteorioiden huomion kohteena on USA:n dollarin setelissä oleva pyramidi, jonka huipulla on kaikki näkevä silmä. Sen yläpuolella lukee latinaksi Annuit Coeptis – julistaen syntymää – ja alapuolella Novus Ordo Seclorum. Se tarkoittaa uutta aikausien järjestystä. Väitetään, että muurarit kaiversivat tunnuksensa dollariin viestittämään salaista suunnitelmaansa.
me, että niitä on kovasti pohdittu. Nykyisen käsityksen mukaan niissä ei ole kyseessä vapaamuurarien salajuoni: setelin symbolit eivät ole erityisesti vapaamuurarillisia. Ne voidaan vakuuttavasti selittää Yhdysvaltain liittovaltiota koskevasta symboliikasta käsin”, todetaan Suomen suurloosin verkkosivuilla. Joissakin äärikristillisissä piireissä vapaamuurareita epäillään saatananpalvojiksi. Käsitystä perustellaan esimerkiksi uskoon tulleen vapaamuurarin, diplomiinsinööri, Pertti Jotunin kertomuksilla. Edesmennyt Jotuni erosi vapaamuurareista 80-luvulla huomattuaan toiminnan omasta mielestään kristinuskon vastaiseksi. Hänen väitetään esimerkiksi paljastaneen, että ”vapaamuurarien jumala on Lucifer”. Samoin Jotunin kerrotaan sanoneen, että vapaamuurarijärjestön opetuksista Yhdysvaltojen perustajaisistä löytyy käsky: ”Jeesuksen nimi tuyhdeksän, esimerkiksi Benja- hottakoon”. min Franklinin ja George WaUskokoon ken tahtoo. shingtonin, kuuluivat todistetusSeppo Honkanen ti vapaamuurareihin. Jotkut uskovat, että Washingtonin asemakaavaan on piilotettu vapaamuurarillista symboliikkaa. Kätkettyjä muurariviestejä väitetään löy- Avoin muurarimuseo detyn hämmentävistä paikoista, Walt Disneyn tuotannoistakin. Suomen tunnetuin vapaamuurarillinen Hyvällä mielikuvituksella sym- nähtävyys on Vapaamuurarin hauta boliikkaa voi löytää jopa Tampe- Helsingin Kaisaniemessä. reen asemakaavasta. Helsingin Kasarmikatu 16:ssa on Suomen Dosentti Marko Nenonen on Suurloosin museo, joka on avoinna syysskeptinen. Hänen mielestään to- kuusta toukokuuhun tiistaisin klo 13–17. distettuja esimerkkejä juuri va- Hatanpään kartanon puistosta Tampepaamuurarien kätkemistä sym- reelta löytyy kartanonherra Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvulla kaiverrettu boleista ei ole. ”Aiheesta keskustellaan”, hän Vapaamuurarin haudaksi kutsuttu kivi. myöntää. Suomen suurloosin viralliset ”Dollarin setelin kuvat ovat niin verkkosivut ovat osoitteessa: kiehtovia symboleita, ettei ole ih- www.vapaamuurarit.fi
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
13
Jyrkkä ei lo
Neljä yliopisto-opiskelijaa kertoo, mistä heidän päivän tyyliss
Paula Rinne
Konsta Leppänen
Englannin kieli, kirjallisuus ja käännöstiede
TIEDOTUSOPPI
O
E
len laiska shoppailemaan. Kaupoissa tulee kuuma, enkä jaksa jonottaa sovituskoppeihin. Siksi ostan suurimman osan vaatteistani kirpputoreilta. Siellä vaatteet ovat niin halpoja, että ne raaskii ostaa sovittamattakin. Parhaat kirpputorit löytyvät pieniltä paikkakunnilta, joissa ihmiset eivät tajua pyytää hyvistäkään vaatteista montaa euroa. Tampereen kirpputoreihin en vielä ole ehtinyt tutustua. Pyrin pukeutumaan rennosti. Rakastan nahkaa, neuleita ja raitapaitoja. Tämän neulemekon ostin kirpputorilta muistaakseni neljällä eurolla. Myös vyö, reppu ja kengät ovat kirpputorilöytöjä. En juurikaan seuraa muotia, mutta toisinaan näen jollain jonkun kivan vaatteen ja haluan itselleni samanlaisen. Ongelmana on se, että kirpputoreille ei oikein voi lähteä etsimään mitään tiettyä. Hiukseni ovat aina olleet lyhyet. Kaljun ajoin pienen yllytyksen seurauksena. Olin päättänyt, että joskus teen sen. Viime keväänä sitten marssin naapurissani olleeseen parturiin, jossa 90-vuotias mummo leikkasi hiukseni viidellä eurolla.
14 Aviisi 14.9.2012
n haluaisi sanoa leikitteleväni tyyleillä. Parempaakaan termiä en kuitenkaan keksi. Tyyli on mielestäni identiteetin rakentamista. Pukeudun erilaisiin identiteetteihin: toisinaan rähjäisemmin, toisinaan fiksummin. Pukeutumiseni lähtee usein pienistä yksityiskohdista. Asukokonaisuus voi rakentua vaikkapa värillisten sukkien ympärille. Olin Porissa kesätöissä. Tajusin, että korkeakorkoiset nahkakengät on paras jättää suosiolla Tampereelle, jos en halua saada turpaan. Niinpä kehitin tämän rekkamies- ja skeittarityyliä yhdistelevän lookin. Paita on skeittilehti Thrasherin tilaajalahja, ja kengät on monta kertaa kumiliimalla paikatut Adidaksen skeittikengät. Farkut lainasin tyttöystävältä. Farkkuliivin askartelin kirpputorilta kympillä löytämästäni takista. Epätäydellisyys tuo vitsikkyyttä tähän rekkamiestyyliin. Ensinnäkään minulla ei ole fyysisiä edellytyksiä uskottavaksi rekkamieheksi. Lisäksi nämä roomalaiselta kirpputorilta löytämäni silmälasit pehmentävät kokonaisuutta.
okeroinnille
sään on kyse. Ahtaat pukeutumisgenret eivät heitä kiinnosta.
Santeri Jolkkonen
Katja Pelkonen
J
M
LÄÄKETIEDE
otkut sanovat minua hipsteriksi. Itse yritän välttää lokeroitumista minkään ryhmän edustajaksi. Pukeutumisessa minulle ovat tärkeitä vihreät arvot. Vähälle käytölle jääneitä vaatteita vien kirpputorille ja pyrin nykyään ostamaan vain sellaisia vaatteita, joita uskon pitäväni pitkään. Pakko kuitenkin tunnustaa, että kenkiä minulle on kertynyt liikaa. Tykkään kengistä siksi, että niillä voi helposti vaihtaa tyyliä. Inspiraatiota pukeutumiseen saan usein käydessäni täällä yliopiston pääkampuksella, missä opiskelijat pukeutuvat paljon kiinnostavammin kuin lääketieteellisessä. Aktiivisesti en seuraa muotia. Kenkien lisäksi takki on mielestäni tärkeä osa asukokonaisuutta. Tämän takin olen ostanut kirpputorilta. Muut vaatteet ovat ulkomailta: housut Berliinin Urban Outfittersista, reppu American Apparelista ja kengät Barcelonasta. Isän opiskeluaikainen nahkalaukku on sellainen, jota moni on kehunut. Sitä uskon kantavani mukanani koko elämäni, ellen sitten anna sitä joskus eteenpäin omalle pojalleni.
HEIKKI PÖLÖNEN, KUVAT & TEKSTI
LÄÄKETIEDE
itä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämpänä olen alkanut pitää vaatteiden ja materiaalien laatua. Tyylini on yhdistelmä kestäviä klassikoita ja katutyyliä. Pukeutumiseeni haen inspiraatiota esimerkiksi ruotsalaisesta Columbine Smille -tyyliblogista. Muutenkin sekä vaikutteet että ostokset tulevat pääosin ulkomailta. Reissusta ostettu vaate tai asuste on kiva matkamuisto, joka kulkee mukana pitkään. Heräteostoksia yritän välttää, ja kirpputoreiltakin ostan vain sellaisia vaatteita, joihin oikeasti uskon pukeutuvani pitkään. Perinteisiin asukokonaisuuksiin tuon twistia kirpputorilöydöillä tai hassuilla yksityiskohdilla, kuten nyt tällä Berliinistä ostamallani pipolla. Kengät ovat Acnen Pistolit. Laukku on Rooman-tuliainen, lasit ovat Ray-Banit ja neule Whyredin. Neuleen alta pilkistää Joy Division -bändin paita. Tampereelta en juurikaan osta vaatteita. Tämä rotsi on sikäli poikkeus. Ostin sen vintage-kauppa Yesterdaysta, ja kavennuksen jälkeen siitä tuli juuri täydellinen.
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
15
Opiskelija ei j Kaikista Aviisin ratsaamista laukuista löytyi vesipullot ja
Anniina Nurminen englantilainen filologia Urheilu on lähellä sydäntäni. Usein kannan mukanani urheiluvälineitä. Nyt olen menossa pelaamaan jalkapalloa, joten mukana on futiskengät ja pelaamiseen sopivat lämpövaatteet. Turhaa tavaraa en kanna oikeastaan koskaan, vaan pakkaan reppuun vain sellaisia asioita, joita oikeasti tarvitsen. Pipo minulla on mukana aina, koska palelen helposti. Nyt mukana on poikkeuksellisesti myös huulirasva sekä kännykän laturi siltä varalta, että akku loppuu kesken päivän. Urheillessa tulee jano, mutta Nurminen on onneksi varautunut. Hänen repussaan kantama puolentoista litran vesipullo on porukan suurin. Lompakkoon kiinnitetty Taidehallin tarra paljastaa, että myös kulttuuri on osa Nurmisen elämää.
Anni Vähä-Jussila Varhaiskasvatus Yleensä laukkujeni pohjalta löytyy
iso läjä kuitteja. Tänä aamuna heitin pitkästä aikaa tähän laukkuun kertyneet kuitit roskikseen ja pakkasin tilalle opiskelutarvikkeet. En löytänyt kunnollista vihkoa, joten otin tällaisia irtopapereita siltä varalta mukaan, että pitää tehdä muistiinpanoja. Nyt olen menossa kotiin, joten eväsrasia on jo tyhjä. Siinä oli itsetekemäni puolukka-karpalosämpylä, jossa oli täytteenä juustoa ja sitruunapestoa. Puukahvalla varustetun nahkalaukkunsa Vähä-Jussila löysi kirpputorilta. Laukun täytteeksi hän haki juuri tieteellisen kirjoittamisen tenttikirjan. Avaimet säilyvät tallessa kukallisessa pussukassa, ja ruokaostoksia varten mukana on myös kangaskassi.
16 Aviisi 14.9.2012
janoon kuole kalenterit. Eroja laukkujen sisällöissä on sitäkin enemmän.
Tuukka Hämynen tietojenkäsittely Ostin tämän laukun kuopiolaisen
armeijakaupan loppuunmyynnistä. Hinta oli vain 20 senttiä, joten ostin kerralla parikymmentä samanlaista. Jos yksi hajoaa, on varastossa seuraava valmiina odottamassa. Mitään varsinaista kannanottoa tähän laukkuun tai tuohon hampunlehtimerkkiin ei liity, mutta kyllähän ne välillä herättävät keskustelua. Laukun hihnasta roikkuvat punotut rannekorut ovat lahjoja ystäviltä. Nämä kovakantiset vihkot ovat siitä käteviä, että niihin on helppo kirjoittaa vaikka kävellessäkin. Hämysen laukku ja vesipullo kielivät armeijahenkisyydestä. Sama teema jatkuu sikäli laukun sisällä, että kaikki on tarkkaan harkitussa järjestyksessä. Macbook Airia suojaa neopreenista valmistettu pussukka, ja laukun etutaskussa on kynät siistissä rivissä.
Elina Mäenpää englannin käännöstiede En ole vielä ehtinyt synnyttää tunnesidettä tähän reppuun, koska ostin sen vasta vähän aikaa sitten. Tämä on hyvän kokoinen ja käytännöllinen. Kaikki tarvittava istuinalustasta heijastimeen tulee repun mukana. Aloitin juuri seitsemännen, ja toivottavasti viimeisen, opiskeluvuoteni. Reppu on ihanan kirkkaan värinen, ja toivon sen tuovan pirteyttä ja lisämotivaatiota myös opiskeluun. Virkkuukoukku ja lankaa oli tänään mukana siltä varalta, että luennolla on tylsää. Aion virkata kuulokkeille suojapussin. Mäenpään penaali, lompakko ja meikkipussi ovat värikästä Suomi-designia. Lounaalta jäi kotiinviemisiksi ruisleipä. Matkakortin päällä makailevaa sinistä läpyskää Mäenpää kutsuu naisten versioksi sveitsiläisestä linkkuveitsestä. Siinä kulkevat mukana sakset ja kynsiviila.
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
17
HARRASTAMME KULTTUURIA LIVE-ENERGIAA
Vauhdikkaista ja yllät-
TANGOFESTIVAALI
Maailmantango-
STAND UP -HUPIA
Tampereen Ylioppi-
tävistä keikoistaan tunnettu Atatürk Band jul-
festivaali levittäytyy ympäri Tamperetta tulevana
lasteatterin Stand Up Underground -illat alkavat
kaisee uuden levyn ja juhlistaa sitä Yo-talolla per-
viikonloppuna (14.–15.9.) Konserttien lisäksi ohjel-
perjantaina 28. syyskuuta. Ovet kello 19, esitys
jantaina 14.9. Lavalla myös Poutatorvi ja Kiveskives.
massa on muun muassa lavatanssit ja performans-
kello 20. Liput 6 euroa, Tamyn Aatemarkkinoilla
Liput ennakkoon 6 euroa, ovelta 8.
sitaidetta. Myös Isojen poikien lauluja kuullaan!
26. syyskuuta jaossa alennuskuponkeja.
MONSTERS OF POP Oululainen Satellite Stories Monsters of Popissa ensimmäistä kertaa Tampereella.
Indiemusiikkin uusia kykyjä esittelevä kaupunkifestivaali laajentuu nelipäiväiseksi.
T
ampere on erikoistunut festivaaleihin, jotka levittäytyvät ympäri kaupungin livemusiikkiin erikoistuneita klubeja. Yksi näistä tapahtumista on Monsters of Pop (MOP), joka järjestetään nyt kuudetta kertaa. Tänä vuonna festivaali pitenee päivällä nelipäiväiseksi indiemusiikin aarrearkuksi. Tapahtuman tuottaja Antti Hietala odottaa MOPia hyvillä mielin. ”Päätimme järjestää vielä sunnuntaina karonkkaklubin, kun esiintyjiksi tarjottiin kiinnostavia ja eksoottisia yhtyeitä. The Trees and The Wild on indonesialainen ja Tenderfist malesialainen indiepopbändi.” Ulkomaalaisten erikoisuuksien lisäksi Monsters of Pop osaa haravoida kotimaisesta musiikkikentästä kiinnostavimmat nousevat tähdet lavoilleen. Hietala ja muut tapahtuman järjestäjät seuraavat musiikkimedioita ja käyvät keikoilla jopa ulkomailla asti bongatakseen mielenkiintoisia bänditulokkaita. Hietala vinkkaa, että perjantaina Klubin lavalla nähdään pohjoismainen kitarapopin maaottelu, kun lavalle nousevat kotimainen French Films, norjalainen Razika ja tanskalainen Thulebase. ”Kaikki kolme ammentavat samoil-
18 Aviisi 14.9.2012
ta lähteiltä, mutta tekevät musiikkia omalla tyylillään. ” Oululainen Satellite Stories pääsee Monsters of Popin myötä ensimmäiselle Tampereen keikalleen. Energisistä esiintymisistään tunnetun yhtyeen kitarisi Marko Heikkinen jännittää, tuleeko keikalla Telakan katto vastaan. ”Täytyy varmaan sitoa itsensä kiinni, ettei tule päävammoja”, hän naurahtaa. Jos nelipäiväisen tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa yleisöä tuoreeseen musiikkiin, niin on se myös bändeille tilaisuus nähdä toisiaan. Heikkinen huomauttaa, että suurin osa Suomen musiikkimaailmasta pyörii etelässä ja Oulusta käsin katsottuna Suomi on iso maa. ”Emme ole bändien kanssa ihan naapureita, joten on mukava päästä tapaamaan yhtyeitä, joiden musiikkia on kuunnellut.” Heikkinen pohtii, mahtaako kaupunkifestivaalilla tulla samanlaista festivaalin tuntua kuin yhdelle alueelle rajatuissa kesäpahtumissa. Klubeilla tosin on vaikeampi missata bändejä, sillä ne soittavat samalla lavalla peräkkäin. Festivaalin avajaisklubilla torstaina 20. syyskuuta soittaa bluesrockis-
”Talvikaudella saisi ehdottomasti olla lisää tällaisia tapahtumia. Nytkin keikkapaikat ovat niin lähellä toisiaan, että niiden välillä on helppo liikkua. Torstai 20.9. Lupaan, että yleisö saa nauttia rennosTelakka: ta tunnelmasta ja hyvästä musiikista.” MOP-avajaisbakkanaalit Siltanen pitää klubikeikkojen intiiThe New Tigers, Barry Andrewsin mistä tunnelmasta, ja sitä on luvassa. Disko, Avasaxa, The Hearing, Talmud Ravintola Telakalla soittaa kahdessa Beach ja NRGM dj’s. kerroksessa illan aikana kolme yhtyettä ja dj:t viihdyttävät niiden välillä. Perjantai 21.9. Festivaalin siirtäminen elokuulta Klubi: syksymmälle toimii Hietalan mukaan French Films, Razika (NO), Thulebase hyvin, sillä aikaisemmin tapahtuma (DEN) ja dj:t Kiippari-Kalle & Teenage hukkui kesäfestivaalien jalkoihin. Caveman. Hietala toivottaa festivaalille tervetulleeksi etenkin kaikki juuri TampeLauantai 22.9. reella opintonsa aloittaneet musiikin Telakka: ystävät. Satellite Stories, Eva & Manu ja Tiiu Syyskuinen viikonloppu on hyvä tiHelinä. laisuus tutustua kaupungin parhaisiin keikkapaikkoihin ja paikalliseen Sunnuntai 23.9. musiikkitarjontaan. Telakka: ”Monsters of Pop voi toimia tervetuMOP-karonkka liaistapahtumana uusille opiskelijoilThe Trees and The Wild (Indonesia), le”, Hietala toteaa. Tenderfist (Malesia) Myös Heikkinen kannustaa opiskelijoita keikoille. ta ammentava Talmud Beach. Yhty”Tämä on hyvä tilaisuus tutustua een basisti Mikko Siltanen ei kaipaa toisiin opiskelijoihin. Ensin voi istua MOPiin perinteistä kesäistä festivaa- alottelemassa jonkun luona ja sitten litunnelmaa, sillä hänestä kaupunki- viettää hyvää aikaa yhdessä keikalla.” festivaalit ovat huomattavasti mukaAnnastiina Airaksinen vampia.
Aviisin vinkit
nallisvaaliehdokkaana hakaristein koristellulla vaalikopilla sekä istumalla useista törkeistä kunnianloukkauksista yli kahden vuoden vankeustuomiota.
ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ
RAHALLA SAA 2, OHJAUS: Babak Najafi, RUOTSI 2012
URAKKAPORUKKA, TTT, Käsikirjoitus: Line Knutzon, Ohjaus Pentti Kotkaniemi
Rikas mies jos oisin
TTT:n näyttämöllä uskotaan onnen asuvan omakotitalossa
Kokaiinierästä saataville rahoille löytyisi paljon ottajia elokuvassa Rahalla saa 2.
I
hmisen ahneus on pohjatonta todistelee Babak Najafin elokuva, joka pohjautuu Jens Lapiduksen menestysdekkareihin Snabba Cash (2006) ja Aldrig Fucka Upp (suom. Siisti kosto, 2008). Ensimmäinen osa nähtiin Suomessa vuonna 2010. Elokuva on rakennettu niin tiiviisti edeltäjänsä varaan, ettei se toimi itsenäisenä kokonaisuutena lainkaan. Tapahtumia kerrataan pirstaleisesti henkilöiden muistojen kautta. Se jättää tv-sarjamaisen tapahtui viime jaksossa -vaikutelman. Tästä huolimatta ensimmäistä osaa näkemätön katsoja tuskin ehtii saamaan kokonaiskuvaa tapahtuneista. Kirjojen käänteitä odottavalle taas tiivistetty juoni tuntuu laihalta. Suuri määrä henkilöhahmoja marssitetaan kankaalle hengästyttävällä tahdilla. Kenenkään ei kuitenkaan ehditä paremmin syventyä hektisen takaa-ajon keskellä. Matias Varelan esittämän Jorge Salinasin läpitunkevan katseen varaan on jätetty nojaamaan moni kohtaus. Varelan tummista silmistä ei ole kuitenkaan kaikkien henkilöhahmojen henkisen puolen kuvaajaksi. Hahmojen pintapuolisuus korostaa huumeiden luomaa ympäristöä, jossa raha on ihmissuhteita tärkeäm-
Joukko omalaatuisia työmiehiä yrittää nakuttaa kasaan pariskunnan haaveen omasta talosta.
O
pi. Katsojan kokemusta se ei siltikään pahemmin ruoki. Peter Birron ja Maria Karlssonin käsikirjoitus yrittää tarjota vastauksia maahanmuutaja taustaisen rikollisuuden syntyyn. Samalla pohditaan periytyykö köyhyys ja huono-osaisuus. Elokuvalla on uskottavat kehykset ja jännite säilyy loppuun asti. Silti se ei tarjoa mitään sisällöllistä tai kuvallista uutta aiempiin huumekauppoja käsitteleviin elokuviin verrattuna. Tekijöiden tärkeimmäksi työksi jää muistaa jättää joku hahmoista henkiin jatko-osaa ajatellen. Trilogian kolmas osa on jo tekeillä. Sanna-Kaisa Lähdeaho
Klassikkoni Teos, joka teki vaikutuksen
Näin kokkaat kohmelon pois!
P
uhutteleva takakansiteksti ja 50 sentin hintalappu saivat minut koppaamaan tvkokki Keith Floydin Kaikki kankkusesta -kirjan mukaani Kannuksen kirpputorilta. Ostopäätöksen sinetöi Juha Kankkusen nimikirjoitus, jonka joku huumoria arvostava henkilö oli kirjan etulehdelle hankkinut. Hyvä hupilahja, ajattelin silloin, ensimmäinen teinikrapula vielä kirkkaana mielessä. En ole tähän mennessä raaskinut lahjoittaa kirjaa kenellekään, sillä se paljastui todellisen asiantuntijan teokseksi. Huomasin lukevani opuksen juopottelujuttuja samoin suurin silmin, joilla olin katsonut tv:stä, miten Floyd avasi kokkiohjelmissaan pullon jos toisenkin. Niissä hän tuntui välillä särpivän burgundinpataan tarkoitetut punaviinit ennen kuin edes pääsi itse asiaan. Kirjassa Floyd esittelee muun mu-
Line Knutzonin käsikirjoitus antaisi mahdollisuuden parempaan tulkintaan, nyt esitys jää rytmittömäksi ryntäilyksi. Jyrki Mänttäri, Tommi Raitalehto ja Miia Selin muuntautuvat etevästi kahteen eri rooliin. Selinin tekemä Jatta, joka on rakentanut kodin itsensä sisälle on esityksen kiinnostavimpia hahmoja. Jattakin tosin jää muiden henkilöhahmojen tavoin etäiseksi, sillä minkäänlaista yhteyttä ei heihin synny.
Aimo Räsäsen ovela rakennusmestari ja Tuire Saleniuksen kaikkitietävä äiti ovat varmuudella tehtyjä, mutta jo niin moneen kertaan nähtyjä hahmoja. Nauruja kalastellaan perin helpoin keinoin aina vessasta yllättämisestä huonoon suomen kielen taitoon. Samaistumispintaa esityksestä saattavat löytää juuri remontin kaaosmaisuuden kokeneet keski-ikäiset. Pulmallista on sanoa, ketä muita komedian huumori palvelisi. Siskontyttöäni tosin jatkuva kompastelu saattaisi naurattaa. Hän on kolmevuotias. Sanna-Kaisa Lähdeaho
3 Simoa, OHJAUS: TEEMU NIKKI, PÄÄOSISSA: OLLI RAHKONEN, SAMI RUSINEN, SUOMI 2012
Keith Floyd: Kaikki kankkusesta. Gummerus 1993.
”Jos olet joskus liiallisen huvittelun jälkeen herännyt tuskasta vaikeroiden, tämä kirja on sinulle!”
nko uhanalaisen eläimen tappaminen pahempi synti kuin pimeän työvoiman käyttö? Pitääkö miehen osata rakentaa talo? Onko parempi pysyä paikallaan vai jatkuvassa liikkeessä? Näitä kysymyksiä sivutaan Tampereen Työväenteatterin esityksessä Urakkaporukka. Harmillista on, että kysymyksiin vastaaminen jää puolitiehen, sillä kesäteatterimainen poukkoilu vie kaiken tilan. Pentti Kotkanniemen ohjaamassa esityksessä valta-asema on poikkeuksellisesti taloa rakentavilla työmiehillä. Hyvätuloisten talonomistajien kohtaloksi jää vain toivoa parasta.
assa viiden päivän raitistelukuurin, joka sopii erinomaisesti myös fuksirientojen uuvuttamille, salliihan se kuurin loppupuolella itsensä palkitsemisen valkoviinillä. Lisäksi hän muistuttaa suvaitsevaisesti, ettei kapealta polulta poikkeamista kannata kauhistua, vaan sitten vain pidentää kuuria vastaavasti. Sitä paitsi kirjan ruokaohjeet eivät ole mitään vitsejä. Esimerkiksi valkosipuliperunoiden resepti on oikein herkullinen, ja ruoka peittää minkä tahansa tärpätin tuoksahduksen, sillä siihen tulee kokonaiset 10 kynttä valkosipulia. Mutta olisipa Floyd noudattanut omia ohjeitaan hitusen tiukemmin. Boheemin elämäntavan vanhentama kokki menehtyi vuonna 2009, ja elämästään kertovassa brittidokumentissa hän oli sanonut, että juo usein liikaa silkasta yksinäisyydesta. Toisaalta hän kuoli kuten elikin: sydänkohtaukseen samppanja- ja osterilounaan jälkeen. Päivi Kerola
Ensikertalaiset pistävät parastaan 3 Simoa -elokuvassa Huijarikomediassa varas vie irtaimiston lisäksi isyyden.
N
iagaran seniorikinossa käsikirjoittajille satelee suoraa palautetta: ”Kyllä mun viisikymppinen poika saattaisi tykätä tästä, kun tämä on sen verran junttia”. Junttia tai ei, niin iäkkään naiskatsojan pojan lisäksi muutkin sattaisivat pitää elokuvasta, sillä 3 Simoa on raikas piristys suomalaisten elokuvien joukossa. Päähenkilöiden (Olli Rahkonen ja Rami Rusinen) unelmissa siintää ravintolan perustaminen Thaimaahan. Sen toteutumiseksi on tehtävä vielä muutama murtovarkaus. Rahojen hankintaa mutkistaa entisestään konstikas yhden illan suhde, josta on syntynyt lapsi. Konkarinäyttelijöiden kuten Antti Reinin ja Matti Onnismaan rinnalla nähdään liuta ensikertalaisia, jotka sujahtavat taitavasti rooleihinsa. Näyttelijöiden välinen vuorovaikutus toimii jouhevasti. Paula Vesalan PMMP-taustasta on katsojan vaikea päästä irti, siinä määrin Vesalan kasvot on totuttu liittämään yhtyeeseen. Mutta se on kat-
sojan ongelma, sillä Vesala näyttelee moitteettomasti alkometriä tiuhaan käyttävää yksinhuoltajaa. Aikaisemmin mainosalalla ja lyhytelokuvien parissa työskennellyille Teemu Nikille (käsikirjoitus, ohjaus, leikkaus, tuotanto) ja Jani Pösölle (käsikirjoitus, tuotanto) 3 Simoa on ensimmäinen pitkä elokuva. Aiempi kokemus näkyy, eikä farssimainen juoni jää pelkäksi takaa-ajoksi ja säheltämiseksi. Ohimennen päästään käsittelmään jopa isyyteen liittyviä kysymyksiä ja tuloeroja, joita heijastetelevat murtokohteiden valinnat. Suurin pettymys elokuvassa on, että Nikin lyhytelokuvista tuttu hullunkurisuus on kadonnut pitkään elokuvaan siirryttäessä. Loppua kohden kerronta muuttuu entistä selittelevämmäksi, aivan kuin takariviin nukahtaneen katsojan haluttaisiin pysyvän loppuun asti kärryillä. Sanna-Kaisa Lähdeaho
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
19
NÄIN SEN NÄEN
? t e l inä o
s ä t l e i m tä
Mi
aviisi@uta.fi. Mielipidekirjoitusten maksimipituus on noin 2 000 merkkiä . Toimitus pidättää oikeuden käsitellä kirjoituksia.
Tampere tarvitsee lisärakentamista
A
viisi 9/2012 kirjoitti opiskelijoiden vaikeasta asuntotilanteesta Tampereella. Rakentamisen pitkään jatkuneet vaikeudet ovat keskeisimpiä opiskelijoiden murheenkryynejä. Asuntojen rakentamisvaje johtaa jatkuviin vuokrankorotuksiin. Jo Tampereen kokoisessa kaupungissa asuntojen markkinahinta näkyy kovalla kädellä opiskelijoiden kukkarossa. Opiskelija-asuntoyhteisöt eivät kykene tarjonnallaan täyttämään opiskelijoiden tarpeita. Toisaalta rakentamisen vaikeudet heijastuvat myös paikallisiin työmarkkinoihin. Uusia työpaikkoja ja verotuloja luovat yritykset valuvat muualle. Tampereella opiskeleva joutuu enenevässä määrin etsimään töitä Helsingistä tai muualta. Rakentamista hidastaa pari keskeistä tekijää. Valitusoikeus on Suomessa erityisen vahva. Ruotsissa kuntalainen voi valittaa yhdestä rakennusprosessista kerran. Suomessa kaupunkiin jollain tavalla pettynyt voi kostona valittaa jokaisesta rakennusprosessin yksityiskohdasta. Eräänkin työpaikkoja tuovan kaavan viivästymisen osalta yhden niin sanotun ammattivalittajan takia Tampere menettää vuodessa miljoona euroa. On selvää, että valitusoi-
Suomessa kaupunkiin jollain tavalla pettynyt voi kostona valittaa jokaisesta rakennusprosessin yksityiskohdasta.
oi ment fi m o K i. .aviis w w w uta.fi @ i s i i av
keus itsessään on osa sivistysyhteiskuntaa, mutta Ruotsin mallin mukainen kertaoikeus rajoittaisi ammattivalittamista ja vauhdittaisi täten opiskelijoiden työllistymistä ja asuntorakentamista. rakennuslupien saanti kestää tuhottoman kauan. Tämä heijastuu niin uusien asuinalueiden rakentamiseen kuin yritystontteihinkin. Perinteisesti rakennusvalvonta on ollut laillisuusvalvontaa. Kaupunkikuvalliset tekijät ovat modernissa yhteiskunnassa kuitenkin nostaneet päätään. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta tökkii, jos kaupungin sisällä useampi yksikkö riitelee kaupunkikuvasta. Kaupunkiorganisaation sisällä kaupunkikuvasta huolehtiminen on annettava yhden yksikön vastuulle monijohtoisen sekamelskan sijaan. Uskon, että rakentamista vauhdittamalla ja tiiviin kaupunkiseudun rakentamisen esteitä purkamalla voidaan keskeisesti vaikuttaa opiskelijoiden vuokrankorotuksien maltillisuuteen ja opiskelijoiden työllistymiseen Tampereella. Paikallisiin asioihin vaikutetaan parhaiten valtuustostrategian laadinnan yhteydessä vuoden 2013 alussa. Tampereella
Ilkka Sasi kaupunginhallituksen jäsen (kok.) Tamyn edustajiston jäsen
FB-ennätys!
Nuku pitkään! Aikaisiin aamuherätyksiin kyllästyneitä tuntuu riittävän. Edellisen numeron (9/12) pääkirjoitus on jaettu Facebookissa jo 570 kertaa. Kerrataan siis: Yökukkuja, nouse kapinaan. Unohda sosiaalinen teatteri. Polta kaikki kolme herätyskelloasi, jos suinkin voit. Sinun ei tarvitse esittää olevasi pirteä aamuihminen. Sellaiset nukahtavat iltayhdeksältä.
Tarkennus
Kypsyysnäytteestä Aviisin 9/2012 Mitä vittua? -palstal-
la Juho Mäkelä kirjoittaa: ”Gradun yhteydessä pitää jatkossa kirjoittaa myös kypsyysnäyte.” Asia on täysin pielessä. Maisterin tutkintoon on ammoisista ajoista kuulunut kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä kandidaatintutkielman että pro gradun yhteydessä, eli se kuuluu asetuksen mukaan sekä kandin että maisterin tutkintoon. Kypsyysnäytteestä tarkastetaan sekä sisältö että kieliasu. Kieliasu tarkastetaan kuitenkin vain kerran – useimmilla siis nykyään kandin tutkinnon kypsyysnäytteestä. Kielentarkastajia ovat kielikeskuksen suomen kielen opettajat. Auli Kulkki-Nieminen
Verkossa puhuttua
Kokonaiset kommentit: www.aviisi.fi
YTHS:n ja kristillisen järjestön aborttiyhteistyö
Haluamme vielä tuoda esiin, ettei YTHS missään tapauksessa halua kehottaa tai painostaa opiskelijoita tekemään raskauteen tai sen keskeyttämiseen liittyviä päätöksiä mihinkään suuntaan. Haluamme ainoastaan olla opiskeOn totta, että abortista puhutaan lähes joka lijoiden aitona tukena näissäkin elämän ratpaikassa sillä tavalla, että aivan kuin se olisi ai- kaisuissa, ja kertoa raskauden keskeyttämisna tai sen tulisi olla rankka kokemus. Varmaan tä harkitseville mahdollisista vaihtoehdoista. monilla sen läpikäyneillä tulee syyllisyys siitä- Haluamme aina olla opiskelijan tukena sillä kin, etteivät he tunne niinkuin ”pitäisi” tuntea. tavoin, kun opiskelija kokee sen itse hyväksi He saattavat miettiä, ovatko he jotenkin vial- - on hänen ratkaisunsa mikä tahansa. lisia tai kylmiä ihmisiä, jos eivät koe aborttia menetyksenä, ravistelevana ja traumaattisena Aira Virtala, Sari Krappe (YTHS) kokemuksena. Siitä, että abortti voikin olla suoranainen helpotus ja pitkään jälkeenpäinOn tää aika jännä kuvio. Yhtäaikaa ollaan kin katsottuna oikea päätös, ei kovin paljoa niin huolestuneita abortintekijöiden hyvinjulkisesti puhuta, vaikka tilastojen mukaan aborttia katuu aika harva, ja tosiaan lasten- voinnista, että sitten samalla syyllistetään heitä liikuttavalla nyyhkydiskurssilla ja saaminen on paljon riskialttiimpaa psyykeelle kuin abortti. Keskustelu on tältä osin vääristy- muistutuksilla siitä, miten sikiön sydän lyö kuudennella raskausviikolla ja yhdennellänyttä ja jopa naisia syyllistävää. toista raskausviikolla sikiöllä on jo varpaat ja EM sormet ja söpö nenänpää. Kaikista ei ole äideiksi (tai isiksi) ja sen näkee jo huostaanottojen määrästä. Viime aikoina julkisuudessa ollut tapaus oli ääriesimerkki väkivaltaisista ja kyvyttömistä vanhemmista, joille lapsi ei merkinnyt mitään. Adoptio ei välttämättä ole ruusuinen tie sekään, jos lapsi kokee olleensa ei-toivottu ja tulleensa hylätyksi. Nämä ajatukset saattavat vainota koko eliniän. Jos raskaana oleva nainen ei lasta halua, niin en näe mitään hyötyä siinä, että häntä suostutellaan ja painostetaan synnyttämään lapsi.
Marika
20 Aviisi 14.9.2012
Propaganda Aivan kuin kellään olisi muka mitään oikeutta tulla sanomaan mitä minä pidän tai en pidä kohdussani. Huolimatta siitä mitä ympäristö yrittää sanoa, tämä keho on omani, vaikka se onkin naisen keho, merkki mikä joillekin tarkoittaa harmi kyllä vain yhtä julkista tilaa muiden joukossa. Sitäpaitsi, eikö keskeytetty raskaus ole pienempi paha kuin keskeytetty äitiys?
Pro life 4real
Gradujen arvosteluasteikon muutos
opiskelijoiden osan vertaisryhmä löydy edelleen Suomesta ja suomalaisilta työmarkkinoilta. Sinänsä arvokasta Tay:n strategiassa korostettua kansainvälisyyttä ja kansainvälistymistä saavutetaan muilla ansioilla ja käytännön toimilla.”
Hyvä uudistus. Mitä järkeä käyttää asteikkoa, joka eroaa muista kursseista. Graduhan on tosiasiassa vain kurssi muiden joukossa, eikä sitä ”Laudatur vastaa vitosta jne.” Tässä nyt on paktulisi arvostaa liian korkealle muiden kurssien ko olla jokin toimituksellinen virhe. Eihän tälkustannuksella. Minusta on vain hyvä, että laista logiikkaa voi harrastaa? Miten seitsemän työmarkkinoilla siirrytään tarkastelemaan ko- entiteettiä saadaan muutettua viideksi ilman, ko tutkintoa eikä vain yhtä suoritusta. Monilla että joudumme joko heittämään kaksi pois tai muilla aloilla tarkastellaan nimenomaan koko sulauttamaan kaksi?” tutkinnon keskiarvoa töitä haettaessa. Onhan se tietty ikävää, mikäli olisi saanut B:n gradus- ”En ole aivan tietoinen päätöksen valmisteluta ja nyt todistukseen tuleekin lukemaan 1. prosessista, mutta minulla on sellainen kutina, Kypsyysnäytteen lisääminen tutkintoon on että polemiikin puute johtuu lähinnä siitä, etmyös ihan ehdoton juttu. Ohjaaja voi tarkis- tei ole ollut mistään mistä puhua. Siis onko laataa, että opiskelija on varmasti itse kirjoittanut jempaa keskustelua pyritty edes käymään?” työn ja samalla opiskelija joutuu kirjoittaessaan miettimään tarkalleen, että ymmärtää, ”Vaikka kaikki Suomen yliopistot muuttaisivat mitä on kirjoittamassa. gradun arvosteluasteikon, ei tästäkään vielä Sinänsä on vaikea sanoa, että vastaako minun alkeellisen logiikkani perusteella seutämä nytkään täysin muiden maiden arvoste- raa automaattisesti, että tutkintoa alettailuasteikkoja, sillä esim Saksassa on käytössä siin kokonaisuudessaan arvostamaan gradua asteikko 1-4, joista 1 on paras arvosana ja 4 enemmän työmarkkinoilla - itse luulen, että vastaa hylättyä. kaikenlainen numeroihin tuijottaminen on Maria työmarkkinoilla taakse jäänyttä elämää. Kiinnostus koskee taitoja, asenteita, osaamista, ”Haluaisin lisäperusteluita muiden euroop- tutkinnon sisältöä kokonaisuudessaan. Sekä palaisten tutkintojen arvosteluasteikoista ja tietysti persoonaa.” 1-5 asteikon yhteismitallisuudesta. Siis konkreettista vertailevaa tietoa (tämä nyt vaikka ”En ole edelleenkään kuullut riittävän vakuutpyyntönä muille lukijoille, jos osaatte tässä asi- tavia ja loogisesti aukottomia perusteluita assa auttaa). Ja entä yhteismitallisuus muiden arvosteluasteikon muutokselle.” Suomen yliopistojen kanssa - eikö suurimman
Tapio Juntunen
www.yo - talo.c om K au ppakatu 10
aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi Ihan naamat
Haluanpa sanoa
Onko yksikkösi tiedottanut tarpeeksi hyvin yliopiston muutoksesta?
Sakari Eskola, 22, kansantaloustiede Kukaan ei tunnu vielä tietävän, mitä tapahtuu. Minulle on ainakin epäselvää, keltä voisi kysyä uudistuksesta. Riikka Parviainen, 20, kansantaloustiede
O
Venla Monter, 19, kansantaloustiede Olen ensimmäisen vuoden opiskelija, joten uudistus ei kosketa minua. Minusta uudet opiskelijat on otettu hyvin vastaan yliopistolla.
len ensimmäisen vuoden opiskelija. Minusta pääaineiden poistuminen on hyvä asia, koska nyt eri oppialoihin ehtii tutustumaan paremmin. Vertailun jälkeen voi päättää, mikä tuntuu omalta jutulta. Minä olen tyytyväinen syksyn tuutorointiin, joka on ollut todella hauskaa ja perusteellista. Meidät on tutustutettu hyvin yliopistomaailmaan. Meillä on ollut paljon ihania bileitä ja tänäänkin juhlitaan.
Pe 14.9. Poutatorvi, Kiveskives, Ataturk Band Ovet klo 22, show klo 23. 8 e / 6 e*.
Nokan kopautus
Jaakko Belt, 26, filosofian jatko-opiskelija Jokapäiväinen yliopistoelämä on osaltani takana, mutta olen hyvin perillä uudistuksesta. Muutoksesta voi seurata paljon hyvääkin.
Klo 22–04, 5 e / 3 e. Ei Vip!
Mystinen kollegio kähmii
Y
liopistolle valitaan uutta hallitusta ja hallitukseen uusia ulkopuolisia jäseniä. Uusi yliopistolaki on tehnyt touhusta mystistä. Aiemminkin hallituksen valinta oli outoa salatiedettä, mutta nyt meno on jo aivan konspiratiivinen. Valintaa valmistelemaan on perustettu suljettujen ovien takana kähmivä työvaliokunta. Kuulemma kollegio ei saa kandidaattien nimiä työvaliokunnalta lainkaan tietoonsa ennen tärkeää kokousta, eikä nimiä saisi ajatellakaan kokousten ulkopuolella. Tämä tehdään tietysti yliopiston etua ajatellen – tuskin kukaan haluaisi Tampereen yliopiston hallitukseen, jos samalla joutuu julkisen spekulaation kohteeksi. Alli ymmärtää kyllä, ettei hallitukseen tsek-
Renne Pesonen, 31, filosofia Olen vanhemman polven opiskelija, joten uudistus ei erityisemmin kiinnosta minua. Asiasta on tiedotettu tarpeeksi.
Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.
La 15.9. Pirkanmaan Seta: LEIMARIT
Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA Juha Kauppinen, 35, historia Sähköpostiin tuli laaja tietopaketti asiasta 31. elokuuta, mutta minusta asiasta tiedotettiin liian myöhään. Kesän aikana uudistuksesta kerrottiin vain kahdessa sähköpostissa.
La 15.9. Naurunpaikka 957 Stand up-klubi Ali Jahankiri, Henry Lehto, Toni Jyvälä, Riku Sottinen.
kailluista silmäätekevistä voi juoruilla pitkin kahvihuoneita ja baareja. Silti kuulostaa omituiselta, etteikö kollegio edes keskenään voisi keskustella nimistä suljettujen ovien takana, vaitiololupaukset allekirjoittaen. Onkohan yliopiston etu, että kollegio linjaa ulkopuolisista jäsenistä ilman kunnon keskustelua, ja eikö kollegiossa vallitse alkeellisinkaan keskinäinen luottamus?
La 22.9. Stunts Blunts & Hip Hop Presents THE MEGAPHONE STATE & NOAH KIN LIVE! Klo 23–04, 8 e / 6 e (Ennakko nollakolme).
Pe 28.9. Idiomatic (levynjulkkari), Picnic With Lulu, Johnny Got It Wrong. Ovet klo 22, show klo 23. 8 e / 7 e*.
La 29.9. Klamydia
Ovet klo 22, show n. klo 23.30. 17 e / 15 e*.
Ke 3.10. Dave Lindholm B. Inventive, Derek Sindel Rock Band
Ovet klo 20, show klo 21. 12 e / 10 e*. (ennakko Yo-talon lippukauppa)
Pe 5.10. Roti-klubi: Hannibal & Joku Roti Mafia, Stepa ja Are, Edorf & Historiallisen miekkailun seura, Ilkka Kalevi Tillanen & Rantaremmi, Tapani Kansalainen, Dj Massimo. Ovet klo 22, show klo 22.30. 8 e, Ei Vip!
La 6.10. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi Arimo Mustonen, Mika Kivinen, Teemu Kontoniemi, Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.
La 6.10. Bigpop Dj:t Sami & Riku
Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).
Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012 ja *
21
YLIOPPILASKUNTA: KEHITYSYHTEISTYÖ TAPAA GRAVIS JA VASUNDHERA KAMPUKSELLA!
Vasundhera Tyagi vierailee kampuksella ma 17.9. klo 13.30–15.30, ls. A2A: GRAVIS:in järjestöaktiivit kertovat käytännön kehitystyöstä Intiassa. Tiistai 18.9. klo 08.30–10.30, alakuppila: Luomu- ja lähiruoka-aamiainen, 2,50 e. GRAVIS:in edustajia tavattavissa rennoissa merkeissä.
Nuoria tyttöjä GRAVIS:in ja Tamyn nuorison terveyskoulutuksessa. Koulutukset järjestetään erikseen tytöille ja pojille, jolloin kynnys kysellä murrosiästä on nuorille matalampi.
Intian tulevaisuus on
Tamy kehitysyhteistyötoimijat kävivät Intiassa tutustumassa ylioppilaskunnan terveyshankk
M
atkaamme täryyttävän jeepin takapenkillä Tharin aavikon halki. Maiseman muuttuessa hiekkadyyneiksi on vaikeaa kuvitella, että näissä olosuhteissa eläisi liskokaan. Ihminen on kuitenkin sitkeä olento, ja yllätykseksemme dyynien takaa pilkottaa silloin tällöin asumus.
Matkan tarkoitus on tutustua Tamyn ja intialaisen kansalaisjärjestö GRAVIS:in yhteisen terveyshankkeen toimintoihin. Hanke keskittyy parantamaan erityisesti naisten ja lasten terveyttä äärimmäisen karulla Tharin aavikolla Rajasthanin osavaltiossa, jossa puhdasta vettä ja ruokaa on niukalti ja terveystieto perustuu pitkälti uskomuksiin. Yleiset taudit malaria, ane-
22 Aviisi 14.9.2012
mia sekä ripuli heikentävät ihmisten elämänlaatua ja jaksamista. Yhtenä ensimmäisistä kenttäpäivis-
tä pääsemme seuraamaan GRAVIS:in sairaalalla järjestettävää neuvolapäivää. Nainen toisensa jälkeen saapuu oppaanamme toimivan Vasundhera Tyagin luokse varmistaakseen, että kaikki etenee raskaudessa niin kuin pitääkin. Kieltä ei tarvita ymmärtämään, kuinka suurta arvostusta tohtori Vasundhera nauttii potilaidensa keskuudessa. Lapsikuolleisuus sekä odottavien äitien anemia ja lapsivuodekuolemat ovat yleisiä, mutta säännöllisten neuvolavastaanottojen myötä ongelmat lieventyvät, kun äitien tietämys raskaudesta paranee. Vasundhera kertoo sukupuolierottelun alkavan jo ennen syntymää: lääkäreillä ei esimerkiksi ole lupaa kertoa lapsen sukupuolta, koska se todennäköisesti johtaisi tyttösikiöiden abortointiin.
neellinen tyttöjä kuulemaan murrosiän muutoksista ja puhtauden merkityksestä terveydelle. Tytöt kikattelevat välillä keskenään mutta seuraavat opetusta kiinnostuneina. Naisten yhteiskunnallisesta asemasta johtuen tilaisuus voi olla monelle ensimmäinen kerta, kun tyttöys nähdään positiivisessa valossa: ihastellaan GRAVIS:in lahjoittamia pinnejä, jaetaan huolia ja nauretaan yhdessä. Pelien ja leikkien avulla opitaan paitsi tärkeitä terveyteen liittyviä asioita myös se, että tyttönä on kiva olla. Yllättävää kyllä, alueella merkittävin naisten emansipoija saattaa olla sadevettä keräävä taanka, joita myös GRAVIS rakentaa. Keksintö takaa sen lähellä asuville ratkaisuja arjen ongelmiin, koska vettä on perheen käytössä aiempaa enemmän, myös hygienia paranee. Naisille taankoilla on vielä erityisempi merkitys, sillä heidän koGRAVIS:n järjestämään nuorisokoulu- ko päivänsä ei enää kulu veden haketukseen on kokoontunut luokkahuo- miseen, on mahdollista hankkia tulo-
Naisiin kohdistuvaa syväänjuurtunutta syrjintää Intian maaseudulla on vaikeaa täysin käsittää, ennen kuin sen seuraukset näkee omin silmin. Lehdet raportoivat tyttövauvojen murhista yhtä arkipäiväisesti kuin meidän iltapäivälehtemme kännipuukotuksista. Tyttö voi olla taakka syntymästään asti perheitä kuormittavan myötäjäisperinteen vuoksi. Perinne elää sitkeästi, vaikka se on kielletty lailla vuosikymmeniä sitten. Naiset ovat perinteisesti sidottuja kotipiiriin perheen tulonhankinnan jäädessä miesten varaan. Heitä ei katsota tarpeelliseksi kouluttaa tai käyttää lääkärissä. Yhteiskunta menettää paitsi naisten osaamisen ja työpanoksen kodin ulkopuolella myös tulevat sukupolvet, sillä naisten terveyden laiminlyönti kostautuu suoraan heidän lapsilleen.
Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.com Otteita matkapäiväkirjasta
”Opimme tietämään, miltä tuntui olla Kim Jong Il”
Meethi Bai on ylpeä lainarahalla hankitusta lehmästään, joka nyt tuottaa perheelle tuloja.
8.2. Moottori- ja pyöräriksoja, lehmiä, vuohia, kissoja, koiria, autoja, moottoripyöriä – päämme ovat pyörällä liikenteen vilinästä ja suusta pääsee tahattomia kirkaisuja ajoneuvojen viilettäessä sentin päästä torvet soiden. Pian huomaamme, että Intian liikenteen näennäisessä kaaoksessa vallitsee järjestys, jonka avainsanoja ovat herkeämätön tarkkaavaisuus ja läsnäolo hetkessä. 10.2. Delhin hulinasta on saavuttu vihdoin Rajasthaniin aavikkomaisemiin. Vaikkei ihmisiä täällä aivan yhtä paljon olekaan, tuntuu jossain silti aina liikkuvan joku, katsoipa minne suuntaan tahansa. Kuivuus vaikuttaa alueella kaikkeen, ja siksi on hämmästyttävää, miten hyvin ihmiset ovat sopeutuneet vaikeisiin elinoloihin.
Tohtori Vasundhera Tyagi tekee odottaville äideille neuvolatarkastuksen. Hänet voi tavata Tampereen yliopiston kampuksella GRAVIS:in vierailun yhteydessä.
Rajasthanissa miehetkin sheikkaavat bootya.
n tytöissä
13.2. Seurattuamme päivän haltioissamme neuvolatoimintaa GRAVIS:in sairaalalla
15.2. Uskomme tietävämme, miltä Kim Jong-Ilistä tuntui hänen katsellessaan asioita. Se on yllättävän rankkaa työtä viidennen koululuokan tai 17. aavikkoluumun tullessa kohdalle. Luumun tai lapsukaisen omistajille ne ovat kuitenkin ainutlaatuisia, ja tämä täytyy pitää mielessä, vaikka hymyn tekisi mieli jo hyytyä pitkän päivän vaihtuessa iltaan. 16.2. Kuusi ohjelmaltaan tiivistä mutta monin tavoin avartavaa kenttäpäivää takana. Uskomatonta, miten innovatiivisia ja myönteisiä ihmiset voivat olla, vaikka arkielämä tuottaa elämään haasteita, joista suomalaisen hyvinvointivaltion kasvatti ei osaa uneksiakaan. Aavikon karuuden keskelläkin osataan tanssia ja laulaa elämästä nauttien.
Tamyn kehy-faktat
keeseen ja Rajasthanin rautarouviin. ja perheelle ja käydä koulua. Hankematkamme mieleenpainuvimpia hetkiä olivat tapaamiset niiden naisten kanssa, jotka ovat olleet muuttamassa vallitsevaa kulttuuria. GRAVIS:in perustajajäsen, Shashi Tyagi, tiivistää alueen naisissa viime vuosikymmeninä tapahtuneen muutoksen. ”He ovat itsevarmempia. En saa enää käydä heidän puolestaan ostoksilla, sillä tuon kuulemma liian kalliita asioita.” Tapaamamme GRAVIS:in kyläterveystyöntekijä, jämerä Meethi Bai selittää jotain kiivaasti ja tarttuu pelottavasti toista meistä kurkusta, mutta tulkki rauhoittelee: Meethi vain demonstroi, kuinka sai taivuteltua vastahakoisen pankinjohtajan antamaan lainan. Meethillä on hyvien käsivoimien lisäksi vahva tahto. Hän taisteli seudun naisille heille kuuluvat valtion synnytysrahat, joita paikallinen sairaala pimitti.
12.2. Ensimmäisen vapaapäivän kunniaksi lähdimme aavikkoseikkailulle, josta tarttui mukaan takiaisia ja liuta kylän lapsia, jotka mielellään olisivat käyttäneet meitä leikkiseurana pidempään.
pääsemme osallistumaan majapaikassamme järjestettävään iltajuhlaan, josta ei puutu tanssia ja laulua. Estradille pääsevät vuoronperään lapset, miehet ja naiset sekä kovasta vastustuksesta huolimatta myös me kaksi kankeaa suomalaista.
Vanha kyläterveystyöntekijä Teepu Bai taas kertoo, kuinka häntä työnsä alkuaikoina heiteltiin kivillä, koska naisen ei ollut sopivaa tehdä terveystyötä. Peräänantamattoman asenteen ansiosta Teepun tietämystä arvostetaan nykyisin ja häneltä tullaan usein kysymään neuvoa. GRAVIS:in toimintaa ohjaavan gandhilaisen filosofian mukaan yhteiskunnan muutos lähtee vähäosaisimpien voimaantumisesta. Tähän on helppoa yhtyä nähtyään Rajasthanin aavikkokylien elämää: Mumbain pörssikurssit voivat nousta ja valtion pääoma kasvaa, mutta Intian köyhien ja naisten elämän parantamiseksi rupiat eivät ohjaudu, ennen kuin heillä on voimaa sitä itse vaatia. Laura Markkanen, Varpu Jutila teksti & kuvat KIRJOITTAJA OVAT TAMYN KV-SIHTEERI JA TAMYN kehyvaliokunnan puheenjohtaja
- Tamy ja GRAVIS ovat tehneet hankemuotoista yhteistyötä 17 vuoden ajan. Nykyisellä hankkeella edistetään erityisesti Tharin aavikon naisten ja lasten terveyttä. - Hankkeen avulla on tähän mennessä muun muassa hankittu ja järjestetty:
1 kiertävä lääkintäauto 30 lääkintäleiriä 56 nuorisokoulutusta 62 terveystietoleiriä 28 neuvola- ja rokotusleiriä - Voit tukea terveystyötä milloin tahansa siirtämällä haluamasi summan tilille FI76 5732 2620 0100 09. Merkitse viestiksi ”Tamyn kehy-maksu”. Keräyslupa Pol.hal. 2020/2011/713. -Lisää Intia-kuvia Tamyn Intia-hankkeen Facebook-sivulla. Lisää hankkeesta ja Tamyn kehy-toiminnasta osoitteessa tamy.fi/kehy
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
23
YLIOPPILASKUNTA
Tamylaisten näkökulmia myös b
Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212
Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846 Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80 Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204
Sihteerit
Niina Jurva, 045-7750 5211 Pirita Ruokonen, 045-7750 5214 Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215 Paavo Ylönen, 045-7750 5212
Hallitus
Mika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849 Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454
Veera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845 Pekka Suhonen, 045-7750 5213 Anni Heinälä, 045-7750 5210
Palvelut
Lakineuvonta, 044-36 10 300
Tapahtuu nyt!
Edustajiston terveiset
Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.
jarjestosihteeri@tamy.fi
PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN TAMYN EDUSTAJISTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN Tamylainen, tee aloite edustajistolle! Jos jokin yliopistolla vituttaa, inspiroi, ihastuttaa tai vihastuttaa - ota yhteyttä edustajistoon. Ontuuko kursseille pääseminen? Haluaisitko vallata kampukselta tilaa yhteiseen käyttöön?
toimintaan. 27.9. mennessä edustajisto esittää hallitukselle aloitteita tulevan vuoden toimintasuunnitelmaan. Toimi siis pian ja ota rohkeasti yhteyttä lähimpään edustajaasi.
Ei ole sellaista aloitetta, jota edustajisto ei käsittelisi. Edaattoreiden tehtävänä on viedä ideasi hallituksen tietoon ja pitää huolta siitä, että Tamyssa tiedetään mitä opiskelijat tahtovat. Syyskuussa on mainio tilaisuus vaikuttaa Tamyn tulevaan
Johannes Lehtinen, edustajiston varapj.
Hallituksen kuulumiset
Syksyn mittaan kalenterit ovat hallituksen omien aamukoulujen ja kokousten lisäksi täyttyneet jo hyvin erilaisista tapaamisista, joista mainittakoon esimerkiksi Tampeen yliopiston hallituksen ja ylioppilaskunnan hallituksen tapaaminen tiistaina 11.9. Tämän lisäksi olemme käyneet erityisesti sektorikohtaisissa tapaamisissa eri sidosryhmien
edustajien kanssa ja esittelemässä Tamya uusille fukseille. Perjantaina 7.9. isännöimme Tamyn avajaisbileitä, joissa oli mukavasti ihmisiä. Kaupunkisuunnistuksessa 11.9. pidimme omaa rastia Tamyn toimistolla Kauppakadulla sekä osallistuimme totta kai iltabileisiin Ilonassa. Oli ilo nähdä uusia opiskelijoita isolla joukolla juhlimassa.
Pirita Ruokonen, viestintävastaava päätösluettelot: www.tamy.fi/sivu/ hallituksen-päätökset
Päivystävä sihteeri TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA Hauska tutustua, hyvät lukijat! Järjestö- ja viestintäsektorin syksy lähti käyntiin sihteerin vaihdoksella. Hanna-Riikka siirtyi toisiin tehtäviin ja minä yritän täyttää hänen saappaansa. Olen nyt perehdytyksen jälkeen toista viikkoa puikoissa ja hommat ovat alkaneet vauhdikkaasti. Tamyn syksyn tapahtumat ovat vastuullani, ja niistä Tamyn Avajaisbileet saimme järjestettyä onnistuneesti. Seuraavaksi vuorossa olisi Kaupunkisuunnistustulikaste, jonka vauhdikkuuden olemme saaneet jo kokea tämän lehden ilmestyessä.
sektorimme osalta. Koitan myös pitää Tamyn nettisivut mahdollisimman ajankohtaisina, mitä ikinä sitten tapahtuukin tämän syksyn aikana. En vielä tiedä, millaista on sektorini ”tavallinen” viikko. Pääsihteerin sanoin myös minut heitettiin suoraan syvään päähän ja vielä olen pinnalla ja innoissani.
Syksyn tulevia teemoja järjestösektorilla ovat mm. tuleva järjestöviikko, jossa piirissämme tai yliopiston piirissä toimivat yhdistykset pääsevät esittelemään toimintaansa, sekä talousarvion suunnittelu
Virve Valtonen, järjestösihteeri
Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja myös näppäränä näköislehtenä. www.aviisi.fi
24 Aviisi 14.9.2012
Tamy järjestää tänä syksynä ensimmäistä kertaa järjestöviikon, jossa erilaiset yliopiston ja ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt esittelevät toimintaansa opiskelijoille ja etenkin fukseille. Järjestöviikon tapahtumat sijoittuvat pitkin viikkoja ja sen osana järjestetään myös perinteiset Aatemarkkinat 26.9. keskiviikkona yliopiston päätalon pääaulassa. Aatemarkkinoilla voi tutustua erilaisiin Tamyn ja yliopiston piirissä toimiviin yhdistyksiin, kerhoihin ja muihin järjestöihin. Löydät järjestöviikon ohjelman kokonaisuudessaan Tamyn nettisivuilta: www.tamy.fi/jarjestoviikko. Tule tutustumaan toimintaan ja löytämään itsellesi vaikkapa uusi harrastus!
Tamyssa
TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN Perjantaina 31.8. ylioppilaskunnan hallitus oli Porissa yliopistokeskuksessa tapaamassa niin Tampereen yliopiston Porin yksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita kuin myös Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Turun yliopiston porukkaa ja näiden yliopistojen ylioppilaskuntia. Porissa yhteistyö yliopistoiden välillä on ihan erityisen tärkeää.
Tamyn järjestöviikko 24.–28.9. (viikko 39)
facebook.com/aviisi
Tamyn kehitysyhteistyökumppani GRAVIS vierailee Tampereella Kansalaisjärjestö Gramin Vikas Vigyan Samiti eli GRAVIS vähentää köyhyyttä Intian syrjäseuduilla kyläyhteisöjä vahvistamalla. Keinoja köyhyyden nujertamiseen ovat muun muassa kestävä maatalous ja köyhien kouluttaminen. Tamyn ja GRAVIS:in yhteishanke Tharin aavikolla pureutuu alueen terveysongelmiin. Hankkeen avulla on saatu alueelle kiertävä lääkintäauto, järjestetään neuvolatoimintaa, tiedotetaan nuoria terveysasioista ja paljon muuta. Tutustu GRAVIS:iin kampuksella 17.-18.9.2012! Maanantai 17.9. klo 13.30-15.30, ls. A2A Päätalo: GRAVIS:in järjestöaktiivit kertovat käytännön kehitystyöstä Intiassa. Tiistai 18.9. klo 08.30-10.30, alakuppila: Luomu- ja lähiruoka-aamiainen, 2,50e. GRAVIS:in edustajia tavattavissa rennoissa merkeissä. Nyyti-hengailuillat palaavat kesätauolta 21.9. Nyyti-hengailuillat tarjoavat sinulle ajanviettomahdollisuuden ilman alkoholia tai muita päihteitä toisten opiskelijoiden kanssa rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Tamy järjestää hengailuiltoja syksylläkin ja ensimmäinen Nyyti-kerta on perjantaina 21.9. klo 17-20. Kesän loppumisen kunniaksi olemme sään salliessa ulkona ja suuntaamme luonnon helmaan Pyynikin harjulle. Tapaamme Tamyn toimiston ulko-oven vieressä (Kauppakatu 10, sama ovi kuin Ravintola Yo-talolla) klo 17.00 ja kävelemme siitä yhdessä Pyynikille. Siellä voimme käydä katselemassa Tampereen maisemia näkötornista, syödä munkkikahvit näkötornin kahvilassa ja vaikkapa pelailla mölkkyä ulkona. Tamy tarjoaa kahvilassa jotain pientä. Ilma voi olla syyskuussa viileäkin, joten pukedu niin lämpimästi, että pystyt olemaan osan ajasta ulkona. Jos sää on kovin sateinen, olemme Tamyn toimistolla (Kauppakatu 10, 2. kerros). Jos pääset mukaan vasta viiden jälkeen, voit soittaa numeroon 045-77505210, niin kerromme missä olemme. Nyytin hengailuillat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista
vaadita. Syksyn muut Nyyti-illat järjestetään 10.10, 9.11. ja 30.11. Niistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Lisätietoja voi kysellä sähköpostilla (anni.heinala@tamy. fi). Tervetuloa kaikille!
Järjestöissä Neiti Julie Keväällä Tukkateatterissa ensiiltansa saanut Neiti Julie jatkaa lisäesityksillä syyskaudella. Juhannusyönä pelataan kartanon keittiössä peliä, jossa nappuloina ovat oikeat ihmiset. Kreivin tytär Julie sekä palvelijat Jean ja Kristin tempautuvat kierteeseen, jossa ei enää ole varmuutta siitä, kuka valtaa lopulta käyttää. Käsikirjoitus August Strindberg, Ohjaus Katri Kekäläinen, Rooleissa Noora Karjalainen, Antti Kankainen ja Karoliina Ailasmaa Lippuvaraukset ja lisätiedot p. 041 440 5022, lippuvaraukset@tukkateatteri.fi. Esitykset Tukkateatterilla, Tammelan puistokatu 29. Esitykset: su 16.9. klo 17, ma 17.9. klo 19, su 23.9. klo 16 (Tampereen Harrastajateatterifestivaali, ennakkolipunmyynti osoitteessa www.parhaattapahtumat.fi.) Tampereen YK-yhdistys TAYKin seminaari 21.9. Tayk järjestää Global Peace Dayna 21.9.2012 klo 10–14 seminaarin Paavo Koli -salissa Pinni A:ssa teemalla ”Tulevaisuuden haasteet rauhalle” jossa luvassa on huippupuhujat! Avoimet ovet Tukkateatterilla torstaina 27.9. klo 19.00 (Tammelan puistokatu 29) Tukkateatteri järjestää taas tauon jälkeen avoimet ovet kaikille kiinnostuneille. Kyseessä ei ole valintakokeet, vaan tiedossa on mukavaa yhdessä oloa, jotain pientä aktiviteettia ja purtavaa, tietoa Tukan toiminnasta sekä tutustumista haastattelun muodossa. Kaipaamme mukaan erityisesti osaajia ja kiinnostuneita esim. valo- ja äänitekniikasta, tuotannosta, lavastamisesta ym. Tilaisuudessa on myös mahdollista kuulla uudesta Päiväpajatoiminnasta, joka alkaa lokakuussa.
www.tamy.fi/tapahtumakalenteri
blogissa: tamyblogi.wordpress.com Kulmahuone
Abortti on tabu, josta pitäisi puhua
A
bortti on yhteiskunnassamme tabu. Abortti on kyllä laillinen ja sen saavat käytännössä kaikki tietyt kriteerit täyttävät. Abortista ja sen reunaehdoista käydään myös julkista keskustelua. Vaikka moni nainen on kokenut abortin tai harkinnut sen tekemistä, vain harvat puhuvat siitä avoimesti ystäväpiirilleen, saati jakavat kokemuksiaan julkisuudessa. Toisaalta jotkut jopa syyllistävät abortin tehneitä eivätkä pidä sitä oikeana ratkaisuna yllättävään raskauteen. Raskaudenkeskeytystä harkitseva nainen saattaakin tuntea olevansa tilanteessaan yksin, hiljaisuuden verhon ympäröimänä ja ilman sosiaalista hyväksyntää. Tällöin terveydenhuollon rooli neuvojana ja tukijana kasvaa. Lääkäreiltä ja terveydenhoitajilta vaaditaan erityistä herkkyyttä ja tilannetajua raskaudenkeskeytyksestä keskusteltaessa. Terveydenhuollon ammattilaisen täytyy pystyä antamaan tietoa ja keskustelemaan abortista ilman, että potilas kokee häntä ohjailtavan suuntaan tai toiseen. Aviisissa (9/2012) nostettiin esiin YTHS:n suhtautuminen aborttikysymyksiin. Tampereella vertaistukiryhmiä ylläpitää vain kristillis-
taustainen Itu-projekti, jonka yhteystietoja myös YTHS on levittänyt aborttia harkitseville opiskelijoille muun tuen puuttuessa. Tampereen YTHS:n toiminta onkin herättänyt keskustelua ja kysymyksiä siitä, onko kristillisen tahon esitteleminen sopivaa terveydenhuollon piirissä. Projektin toiminnasta voi olla hyötyä joillekin opiskelijoille, mutta samalla toiset voivat kokea ahdistavana tai johdattelevana kristillisen materiaalin jakamisen aborttia haettaessa. YTHS:n täytyy ymmärtää ottaa huomioon näiden opiskelijoiden tuntemukset. Toisille abortti on pelkkä lääketieteellinen toimenpide, jolla ei ole vaikutusta muuhun elämään. Joillekin se voi kuitenkin olla raskas ja traumaattinen kokemus, joka aiheuttaa henkisiä ongelmia. Näihin ongelmiin täytyy olla saatavissa apua. Yksi tärkeä avun muoto on vertaistuki muilta abortin kokeneilta. Jokaisen aborttia harkitsevan ja hakevan opiskelijan on saatava asiallista ja yksilöllistä neuvontaa sekä tarvittaessa tukea jälkikäteen. Kaupungin kuuluisi ottaa vastuuta ja järjestää julkisena palveluna tukea abortin jälkeen sitä tarvitseville. YTHS voisi myös itse ottaa nykyistä suuremman roolin raskaudenkeskeytysten jälkeisen tuen ja ohjauksen tarjoamisessa. Lisäksi YTHS:n henkilöstön koulutus sensitiivisyydestä ja raskaudenkeskeytystä harkitsevien moninaisista tilanteista olisi paikallaan henkilökunnan ammattitaidon varmistamiseksi. Tamy käy keskustelua eri osapuolten kanssa ja tekee parhaansa näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Anni Heinälä KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN
LASTENHOITOAPUA Lastenhoitopalvelu PEIKKOLAMPI tarjoaa ryhmäperhepäiväkotitoiminnan lisäksi LYHYTAIKAISTA LAPSIPARKKIHOITOA, Tampereella ja Sastamalassa, sekä lähikunnissa Pirkanmaan alueella. Meille voit tuoda lapsesi hoitoon, leikkimään muiden lasten kanssa, kun käyt itse esimerkiksi asioilla. VÄLITÄMME HOITAJIA MYÖS KOTIIN, ja tulemme erilaisiin juhliin/tilaisuuksiin hoitamaan lapsia.
SOITA JA KYSY LISÄÄ 0503233908 www.peikkolampi.fi
Tutustu GRAVIS:iin kampuksella
17.–18.9.2012!
OHJELMA Maanantai 17.9. klo 13.30–15.30 LS A2A GRAVIS:in järjestöaktiivit kertovat käytännön terveystyöstä Intiassa. Tiistai 18.9. klo 08.30–10.30, Alakuppila Luomu- ja lähiruoka-aamiainen, 2,50 €. GRAVIS:in edustajia tavattavissa rennoissa merkeissä. Kansalaisjärjestö Gramin Vikas Vigyan Samiti eli GRAVIS vähentää köyhyyttä Intian syrjäseuduilla kyläyhteisöjä vahvistamalla. Keinoja köyhyyden nujertamiseen ovat muun muassa kestävä maatalous ja köyhien kouluttaminen.
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
25
Turhan Puolueen Teuvo Hakkarais -hahmo yllätti raskaan musiikin ystävien rastilla soittotaidoillaan. Edes kitaran korkeimman kielen puuttuminen ei haitannut. Timo Soini -hahmon salkusta löytynyt lahjonta-arsenaali näytti myös tekevän vaikutuksen rastinpitäjiin.
Lahjontaa, kiristystä ja asennetta Kaupunkisuunnistuksessa keijut, pirut, merirosvot ja sirkuspellet valtasivat kadut HEIKKI PÖLÖNEN, KUVAT & TEKSTI
P “Renkaat kesti ja bensa riitti. Ja sen verran on tankattu, että se riittää illan loppuun asti”, kertoi Tomi Sallinen baarijonossa.
Tiikeriasuista Maiju Sutista nauratti, kun valtiojohtajien naamat eivät meinanneet osua kohdalleen Iltakoulun muistipelissä.
arasta kaupunkisuunnistuksessa ovat olleet vastaantulijoiden reaktiot”, kertoo majakaksi pukeutunut kasvatustieteilijä. Tamperelaisilla todellakin oli ihmeteltävää, kun keijut, pirut, merirosvot ja sirkuspellet valtasivat kaupungin kadut tiistaina 11. syyskuuta. Tamyn kaupunkisuunnistukseen osallistui tänä vuonna yli sata joukkuetta. Voittoon ylsi The Pirates of Näsijärvi, joka hurmasi rastien pitäjät asuillaan, asenteellaan ja tarjoamillaan rommihömpsyillä.
Joukkuetoverit ylistivät The Pirates of Näsijärven kapteenia Ville-Pekka Turpeista (kesk.). Miten voittajaksi sitten tullaan? “Olen nyt viikon ajan herätellyt sisäistä merimiestäni treenaamalla oikeanlaista aksenttia ja meininkiä.”
26 Aviisi 14.9.2012
Toni Koskinen pääsi malliksi, kun lääketieteen kandidaattien rastilla piti piirtämällä osoittaa eri anatomisia termejä vartalossa. Ainakin ankkuri löysi paikkansa olkavarresta.
Vieraisiin pöytiin
Aviisissa 16. syyskuuta 1992
Kissa säikähti pahasti Vihdin Nummelassa, kun sen miesomistaja nappasi ray.fi:n Mökkielämää-uutuuspelistä reilun 71 000 euron arvoisen potin. ”Kasvoilleni levisi muikea virnistys, jota en unohda koskaan. Ja kyllä äänikin kohosi sen verran, että kissa säikähti”, mies kertoi. Aviisi säälii kissa-parkaa. (Iltasanomat 12. 9.) Nöyryytetty pikkutyttö potkaisi opettajaa perhekalleuksiin Venäjällä. Viattoman näköinen pieni tyttö seisoi liitutaulun edessä ja kuunteli, kun opettaja nöyryytti häntä englannintunnilla. Opettaja huusi ja raivosi tytölle ja alkoi lopulta tökkiä tätä sormella päähän. Lopulta tyttö sai tarpeekseen, läpsäisi opettajaa käteen ja potkaisi tätä sen jälkeen haaroväliin. Tyttö pakeni luokasta ja jätti silminnähden tuskissaan vääntelehtivän opettajan taakseen. Teko tallentui kännykkäkameralle. Aviisi säälii venäläistä tyttöä ja opettajaa. (Iltalehti 11.9.) Perussuomalaisten nuorisojärjestö ottaa voimakkaasti keskustanuorten taannoiseen kannanottoon, jossa vaadittiin haittaveroa roskaruualle. Järjestön mielestä roskaruokaverolle ei ole perusteita.”Ei ole olemassa ”roskaruokaa”, sillä valtaosa tällä nimellä kutsutusta pikaruuasta on Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista laadukkaasti valmistettua, Perussuomalaisten Nuorten pj. Simon Elo sanoo kannanotossa. Kotimainen ruoka ei voi olla epäterveellistä, onhan se sentään isänmaan maaperässä kasvanutta. (Aamulehti 12. 9.)
KUva: PERUSSUOMALAISET NUORET RY
Jo ennen visuaalista internetiä yliopiston koneilta pääsi käyttämään kansainvälisiä, tekstipohjaisia Usenet-keskusteluryhmiä. Aviisi oli innoissaan.
Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi
Otso Höglund
Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012
27
Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä
Tampereella opiskelujen aloittaminen on vaikeaa
O
nko täällä maisteriopiskelijoita? Voisitteko kaikki poistua heti luentosalista, jotta kaikki kandiopiskelijat pääsevät istumaan. Kun ensimmäinen akateeminen lukukausi Tampereen yliopistossa alkaa näillä sanoilla, ei olo ole kovin tervetullut. Tilanne sattui puolitoista viikkoa sitten ensimmäisellä orientoivalla luennollamme, jossa ei ollut maisteriopiskelijoille mitään kerrottavaa. Siis mitä? Miksei meille järjestetä omaa aloitusorientaatiota? Maisteriopiskelijana olen aivan yhtä hukassa kuin kandikin. Tiedän, miten yliopistossa opiskellaan, mutta nämä kyseiset kurssit ja tämä kampus ovat minulle ihan uusia juttuja.
Ensimmäisten päivien kokemusten jälkeen en ollut enää varma, valitsinko sittenkään oikean yliopiston maisteriopintoihini.
Muutin opiskeluoikeuteni Tampereen yliopistoon elokuun lopussa valmistuttuani sitä ennen kandidaatiksi Pohjanmaan helmen, Vaasan, yliopistossa. Kuinka suloiselta Itämeren aaltojen liplatus muistoissani kuulostikaan, kun täysin toisenlainen arki iski vasten kasvoja Pirkanmaalla. Kun saavuin paikalle ensimmäisenä aamuna, omaa tutoriaan odotti myös kymmenen muuta maisteriopiskelijaa, yhtä ulalla kuin minä. Lopulta tutorimme saapui myöhässä ja hänen ensimmäiset kysymyksensä kuuluivat ”Missä teidän pitäisi olla tänään? Onko teillä luentoja?” Me maisterifuksit näytimme epätoivoisilta ja hämmentyneiltä. Olen varma, että tutorimme tietää paljon opinnoista ja opiskelijaelämästä, mutta ensimmäisen 10 minuutin tapaamisen jälkeen hän ei ollut niistä meille kasvotusten kertonut. Vaasassa tutorini oli koko ensimmäisen viikon ryhmäni seurassa opastaen meitä opintojen aloituksessa ja tutustutti meidät uusiin ihmisiin. Tampereella minulle olisi riittänyt yksi päivä tutorin opastusta, mutta sekin oli liikaa vaadittu. Tutoreita valittaessa on kiinnitettävä huomiota tietotaidon lisäk-
Komm www entoi .aviis i.fi aviisi @uta. fi
si siihen, onko valittava henkilö halukas tutustumaan omaan ryhmäänsä vai käyttääkö aikansa mieluummin gradun tekoon. Hampaita irrottava lyönti iski myöhemmin ensimmäisenä päivänä. Saimme kuulla, että suurimpaan osaan kursseista olisi pitänyt ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen aloituspäiväämme. Meille oli ilmoitettu kirjeitse, että ilmoittautuminen koskee vain vuonna 2011 aloittaneita maisteriopiskelijoita, mutta kävi ilmi, että tekstiin oli lipsahtanut painovirhe. Kiroilutti. Virheen takia emme voineet osallistua syyskuun alussa alkaneelle kurssille. Kun kaverini kysyi dosentiltamme, miten tällainen on mahdollista, hän vastasi: ”Näitä vaan sattuu, onhan nyt tämä tutkintouudistus!” Tutkintouudistus. Helvetillinen sana, jonka opin ensimmäisen viikon aikana sopivan jokaisen maisteritutkintomme valuvirheen selittäjäksi, kuten: miksi meillä on päällekkäisiä pääaineen kursseja. Miksi ammatillisista opinnoista kertyy 45 opintopistettä, vaikka pitäisi kertyä 35. Miksi valinnaisia opintoja on vain 10 opintopistettä. Miksi meille opetetaan kandivaiheen kursseja, joiden sisällön osaamme jo. Ensimmäisten päivien jälkeen en ollut enää varma, valitsinko sittenkään oikean yliopiston. Pienemmässä yliopistossa, kuten Vaasassa, tutkintouudistuksetkin sujuvat jouhevammin, mutta silti ihmettelen, miksei opetushenkilökunta voinut hioa uudistusta niin hyväksi, että me aloittavat opiskelijat vain luiskahtaisimme opintojen oravanpyörään. Sujuvan opintoaikataulun ja orientaation ei pitäisi olla vain pienten yliopistojen opiskelijoiden etuoikeus, sillä suuremmissa yksiköissä asiat ovat monimutkaisempia.
HANNA LAUKKANEN on Tampereen yliopistoon siirtynyt journalistiikan maisteriopiskelija
KESKIVIIKKONA 19.9.
YONA & LIIKKUVAT PILVET
Tampereen RuusuRistin syksy 2012 Yleisöluentoja ja teemailtoja: www.ruusuristi.net/ toiminta/tampere
12/9 e ( E*) pe 14.9. ti 18.9. ke 19.9. pe 21.9. la 22.9. su 23.9. ti
25.9.
ke 26.9.
to 27.9.
& la 15.9. Maailmantango-festivaali www.maailmantango.net Dancehall Reggae Fever loves Tummat Tunnit: dj's Solley & Daddigon.........................................2 e (Tummat Tunnit klo 22-04) klo 22 YONA & ORKESTERI LIIKKUVAT PILVET klo 21 ANNI MATTILA dj Eetu........................................12/9 e (E*) klo 00:30 FRENCH FILMS, klo 23:30 RAZIKA (NOR), klo 22:30 THULEBASEN (DEN)........................................................12 e (E*) klo 01:15 PUNKS JUMP UP (UK), klo 00:15 COLLEGE (FRA), klo 23:30 KARRI KOIRA, klo 22:30 ZEBRA & SNAKE....15 e (E*) klo 20 WHITE FLAME, klo 19 DON SKORLEONE & CONSIGLIERES, klo 18 NRO. 83..........................................................5 e DocLounge: klo 19 Bart Layton - The Imposter (UK 2012).....4 e Tiistaitummat klo 22-04, dj Laurila..........................................2 e Klubin kikkerikisat - yksinpelit/singles (klo 18-22).................0 e Iltaklubi: dj Lars Bögel.................2 e (ilm. sisäänpääsy klo 23-24) Pakkahuone: klo 21 ANATHEMA (UK) klo 19:45 VON HERTZEN BROTHERS.......................31/28 e (E*) PopLeaks (klo 23-04): dj Darth................................................2 e (ilm. sisäänpääsy klo 23-24) OPISKELIJA OPPII KLUBILLA!
28 Aviisi 14.9.2012 Tykkää Aviisista. Edes Facebookissa.
www.facebook.com/aviisi
|
www.aviisi.Fi