PIKKOLO II loppuraportti 2012

Pienet Investoinnit Kylien KOkoontumistiloihin Lis채채m채채n Osallistumista

PIKKOLO II

HANKERAPORTTI 30.6.2012

2

PIKKOLO II -alahankkeet

PIKKOLO II -raportti

PIKKOLO II -raportti Toteuttaja: Hanke:

Hankenro: Diaarinro: Toteutusaika: Vastuuhenkilö: Hankkeiden esittelyt:

Aisapari ry PIKKOLO II- Pienet Investoinnit Kylien Kokoontumistiloihin Lisäämään Osallistumista, koordinointihanke 9183 732/3570–2010 8.4.2010 – 30.6.2012 Mervi Niemi-Huhdanpää Marita Mattila

YHTEENVETO: Hankkeen tavoitteena on kyläyhteisöjen kokoontumistiloja kehittämällä edistää asukkaiden osallistumista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Hanke edistää maaseudun yhteisöjen käytössä olevien rakennusten monipuolista käyttöä tukemalla alahankkeiden investointeja, mm. talojen turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamista sekä talojen kone-, kalusto- ja laitehankintoja.

Koordinointihanketta hallinnoi Aisapari ja hankkeessa siirretään tukea kyläyhdistysten tai vastaavien alahankkeisiin. Hankkeen toteutusalue on Aisapari ry:n toiminta-alue.

Tavoitteet: Ylemmät tason tavoitteet: Hanke toteuttaa Aisaparin kehittämissuunnitelmaa ”Ajassaan elävä, elinvoimainen ja kilpailukykyinen” vuosille 2007–2013.

Ohjelman teemoja ovat 1) kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta 2) Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö ja 3) Onnelliset ja osallistuvat ihmiset.

Pikkolo II -hanke toteuttaa erityisesti kahta viimeistä teemaa ja niiden seuraavia alatavoitteitta: • vapaa-ajanviettomahdollisuudet, harrastukset • kestävä kehitys • haja-asutusalueiden jätevesiratkaisut • yhteistyö • elämänlaatu Aisaparin kehittämissuunnitelma toteutetaan osana Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmaa Leader-toimintalinjalla. PIKKOLO II-hanke toteuttaa toimenpidettä 322 (Kylien kunnostus ja kehittäminen). Toimenpiteen tavoitteena on maaseudun aktiivisen kylätoiminnan avulla kehittyvät monipuoliset kehittäjäverkostot, yhteistyömenettelyt ja kasvava sosiaalinen pääoma.

Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Leader-varojen käyttö pienten yhteisöjen kehittämiseen, tukea kylien kehittämistyötä ja asukkaiden aktiivisuutta ja parantaa elinoloja alueella.

Tavoitteena oli saada 10–20 yhteisöä toteuttamaan investointeja, joilla em. tavoitteisiin päästään. Investointien toteuttamiseen – talkoisiin ja hallinnointiin tavoiteltiin 50–200 henkilöä.

Yksittäisten kylien osalta tavoitteina on, että kylän asukkaiden virkistys- ja vapaaajanviettomahdollisuuden paranevat sekä yhteisten rakennusten ja niiden ympäristön turvallisuus, ympäristökuormitus ja energiatehokkuus paranevat. Lisäksi investointien yhteydessä toteutettavilla talkoilla lisätään asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyden tunnetta.

3

PIKKOLO II -raportti 4 TOTEUTUS: Toimenpiteet : Hankepäätös saatiin 11.5.2010. Alahankkeiden haku avattiin viikolla 20. Hakuilmoitus julkaistiin Aisaparin www-sivuilla ja seuraavissa paikallislehdissä: Järviseudun Sanomat, Järviseutu, Lapuan Sanomat ja Komiat. Myös muille toimintaryhmille tiedotettiin alkaneesta koordinointihankkeesta. Aisapari-tiedotteen mukana tieto alahankkeiden hausta meni kyläyhdistyksille.

Tiedusteluja rahoituksesta tuli raportointijaksolla yhteensä kolmisenkymmentä. Hakijoita neuvottiin rahoituksen hakemisessa lähinnä puhelimitse. Aisaparin www-sivuille laitettiin hakuilmoituksen lisäksi hakuohjeet, valintakriteerit ja linkit hakulomakkeisiin.

Rahoitettavia alahankkeita oli yhteensä 20. Alahankkeille haettiin ennakkoa.

Alahankkeet ovat toteuttaneet toimenpiteitään omien aikataulujensa mukaisesi. Suurin osa alahankkeista oli valmiina keväällä 2011.

Toteutusaikaa alahankkeilla oli alunperin 30.9.2011 saakka, mutta hankkeelle haettiin jatkoaikaa 30.6.2012 saakka.

Resurssit: Hanketta toteutti Aisaparin henkilöstö niin, että hankkeen johtajana toimi toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää, joka seurasi myös hankkeen toteutusta. Maksatuksesta ja toteutuksesta (v. 2010) vastasi kehittämissuunnittelija Eeva Arpala.

Tiedotuksessa käytettiin hyväksi www-sivuja, sosiaalista mediaa, Aisapari-tiedotetta ja muita kontakteja kylille.

Koordinointiin on varattu yhteensä 24 000 euroa.

Toteutuksen organisaatio: Hanke toteutettiin Aisaparin ja sen henkilöstön toimesta. Toteutusta seurasi ohjausryhmä ja toteutuksesta vastasi Aisaparin hallitus. Yhteistyötä lähinnä tiedottamisessa tehtiin HYMY-kylähankkeen kanssa.

Ohjausryhmään kuuluivat: Mervi Niemi-Huhdanpää, Aisapari ry Heli Hämäläinen, Aisapari ry Leena Tyynismaa, Aisapari ry Eeva Arpala, Aisapari ry Tapio Sivula, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Tapani Kotanen Teppo Ylitalo Minna Niinistö

Kustannukset ja rahoitus:

Alahankkeiden osuus 101 854,25 euroa, josta vastikkeettoman työn arvo 11 908,31 euroa.

Toteutuneet kustannukset koordinointi-osa: palkat ja palkkiot ostopalvelut matkakulut muut kustannukset YHTEENSÄ

19 874,04 1 275,02 2 724,99 23 874,05

Raportointi ja seuranta: Hankkeen indikaattoritiedot on toimitettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen loppuraportin yhteydessä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa ja piti neljä sähköpostikokousta.

PIKKOLO II -raportti Toteutusoletukset ja riskit: Alahankkeiden toteutus on päättynyt ja ne päättyivät sopimusten mukaan 30.6.2012 mennessä. Joidenkin alahankkeiden toteutus viivästyi ja sen vuoksi kaikkien alahankkeiden loppumaksut viivästyivät.

Yhteistyökumppanit: Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä HYMY-kylähankkeen kanssa erityisesti tiedottamisessa. HYMY-hankkeen kanssa järjesttiin yhteisiä tiedotustilaisuuksia. Yhteistyötä tehtiin myös muiden koordinaatiohankkeiden kanssa koordinoinnin laadun parantamiseksi ja hyvien käytäntöjen välittämiseksi.

Hankkeen tulokset ja vaikutukset: Raportointikaudella saatiin aktivoitua kolmisenkymmentä kylää tai yhteisöä hankehaulla. Hakemuksia saapui 22, joista 20 voitiin rahoittaa.

Valitut alahankkeet:

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Sydänlämpöä – Luoma-ahon kylätoimikunta ry Kylä lähtee – Alakylän kyläyhdistys ry Energiansäästöhanke – Pelkkikankaan kyläyhdistys ry Itäkylän kylätalon kalustaminen – Itäkylän maa- ja kotitalousseura ry Seuran salin kunnostushanke – Pirttisen Nuorisoseura ry Sopula 2010 – OSK Vasikka-ahon Kehitys Jokikylän kylätalo kuntoon – Jokikylän Kylätalo ry Kylätalon yläpohjan eristäminen – Kauhavan Hirvijoen kyläseura ry Kyläseuran Huvitus – Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura ry Punttisali – Kankaan Kirja ja Kunto ry Kylätalon hoito – Särkikylän Manttaalitoimikunta Kirkkopakan kehittäminen käyntikohteena – Ekolan Kyläseura ry Toimitalon sisääntulon uusiminen – Lapuan Seudun Invalidit ry Ilmalämpöpumpun hankinta saunamökille – Karjanlahden kyläyhdistys ry Takan muuraus – Kyläseura Tempaus ry /Kotiseututalo Kylätalo Nykyaikaan – Kyläseura Tempaus ry /kylätalo Kylätalon ulko-oven uusiminen – Ylipään Kyläyhdistys ry Seurantalon Kunnostus – Inankylän Nuorisoseura ry Kodan sähköistys – Prepulan Kyläyhdistys ry Seurantalon kunnostus - Karvalan Nuorisoseura ry

Ohjausryhmän lausunto hankkeen loppuraportista Hanke on ollut monipuolinen ja toteuttanut tavoitteita hienosti. Kyliin on saatu uutta toimintaa pienellä rahalla. Raportin alussa oleva hankekartta antaa hyvän kuvan siitä, missä päin Aisaparin aluetta hankkeita on toteutettu. Loppuraportti on muutenkin erittäin havainnollinen ja hankkeet on tuotu hyvin esiin.

Hallinnon osalta hanke toteutettiin kustannustehokkaasti.

Jatkossa koordinointihankkeissa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin ongelmiin: – hankkeiden toteutuksen riippuvuus toisista: jos yksi myöhästyy, kaikki odottavat – hankehallinnon hitaus ja kankeus kertautuvat koordinointihankkeessa, vaikka tarkoitus on varmasti ollut toinen.

Kauhavalla 30.6.2012 Mervi Niemi-Huhdanpää Aisapari ry

5

6

PIKKOLO II -raportti

Luoma-ahon kylätoimikunta

Sydänlämpöä

Kyläjuhlaan osallistuvat nuorimmatkin kyläläiset.

Emännät ovat tyytyväisiä uusiin kylmäkalusteisiin, jotka helpottavat tilaisuuksien tarjoiluja.

Alajärven Luoma-ahon kylän Sydänlämpöä -hankkeella on saatu kylän sydän, nuorisoseurantalo, lämpimäksi ja yhteiseksi kokoontumispaikaksi kylän väelle.

Luoma-ahon kylässä on noin 350 asukasta. Muuttovoittoisessa kylässä asukasmäärä kasvaa nuorten aikuisten sekä eläkeläisten muuttaessa kylään.

Jo vuosia nuorisoseurantalo on ollut kylmillään talvisin, kesäisin käyttöä on ollut jonkin verran.

Sydänlämpöä -hankkeen yhdyshenkilönä toiminut Petri Mäkelä totesi, että noin 15 vuotta nuorisoseuratalo on ollut lähes kokonaan vailla käyttöä.

Hankkeen puitteissa taloon hankittiin neljä ilmalämpöpumppua. Lisäksi taloon hankittiin kylmäkalustoa, joka mahdollistaa paremmin erilaisten tilaisuuksien järjestämisen.

Hankeen toteutusaikana ilmalämpöpumppujen hinnat laskivat ja hankkeeseen arvioitu kustannusarvio alittui. Kun huomattiin, että ilmalämpöpumpuilla aikaansaatu lämpö karkasi harakoille yläpohjan kautta, päätettiin kustannusarvion puitteissa toteuttaa myös nuorisoseurantalon yläpohjan eristäminen.

Ilmalämpöpumppujen asentaminen on ammattimiesten työtä. Talkoisiin kyläläiset pääsivät tyhjentäessään ullakkoa, jotta välipohjaan saatiin eristeet.

Luoma-ahon nuorisoseurantalo sykkii nyt elämää. Toimintaa on viitenä arkipäivänä viikossa.

Tiloissa järjestetään jumppaa, ala-asteikäisten kerho, kahtena iltana tiloissa on kansalaisopiston toimintana pilates -ryhmä sekä naisten jumpparyhmä

Sydänlämpöä-hanke Kohde Luoma-ahon nuorisoseurantalo, Luomantie 100.

Toimenpiteet • ilmalämpöpumppujen hankkiminen • yläpohjan eristys • kylmäkaluston hankinta Kustannusarvio 6 740 euroa.

Tuki, 70 prosenttia, 4 718 euroa.

Yksityinen rahoitus 2 022 euroa, josta talkootyötä 0 euroa.

ja perjantaisin tiloissa kokoontuvat nuoret. Nuortenilloissa valvojina on kylätoimikunnan jäseniä ja vanhempia. Jo nyt tiloja on myös vuokrattu erilaisten tapahtumien, muun muassa syntymäpäivien, järjestämiseen.

Petri Mäkeä toteaa, että hankkeen eteenpäin vieminen on sujunut hyvin. Hän täsmentää, että Aisaparilta on saanut hyvin opastusta ja neuvoja pulmatilanteissa. Vaikka hankkeen toteutuksessa ei ollut ylipääsemättömiä ongelmia, niin haasteellista oli kuitenkin saada kassavarat riittämään hanketta toteutettaessa, sillä hankkeelle myönnetty tuki tulee jälkikäteen. Luoma-aholla tilanteesta selvittiin lainalla, tukien maksamisen jälkeen lainat on voitu maksaa pois.

Toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää luovutti talolle muistoksi Aisaparin viirin, vastaanottajana Kirsi Nelimarkka.

Uudet ilmalämpöpumput tuovat lämpöä taloon.

Kyläjuhlan kerääntyy väkeä talon täydeltä.

Halloween-teemailta.

Näyttämöllä on vanhan nuorisoseuran tunnelmaa.

Varoja kerätään arpajaisilla ja kylätuotteilla.

PIKKOLO II -raportti

7

Alakylän kyläyhdistys

Kylä lähtee

Grillikatos sai sisäpanelit.

Leikkivälineitä on sekä sisällä että ulkona.

Vieraskirjan laatikko on tehty tyyliin sopivaksi.

Kauhavan Alakylän kylä lähtee nyt Rintanenän laavulle. Laavun avajaiset järjestettiin 30. lokakuuta.

Päivän aikana laavulla kävi 62 vierailijaa. Laavu sijaitsee entisen Rintanenän torpan mailla. Kylä lähtee -hankkeen yhdyshenkilö Sini Sippola kertoo, että metallinpaljastimen avulla torpan alueelta on löytynyt erilaisia metalliesineitä, muun muassa puukon heloja, torppari oli puukkoseppä. Kyläyhdistyksen ajatuksena on tutkia torpan aluetta tarkemmin myöhemmin.

Kauhavan kirkonkirjoista kyläyhdistys on löytänyt tietoa torpan asukkaista. Torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Rintanenä (entinen Vähäsaari) 3.10. 1815–4.11.1865, vaimo Susanna Eliaksentytär Saarimaa o.s. Hilli, 2.4.1820 (Alahärmä), 29.6.1898.

Perheeseen syntyi 8 lasta.

Kaksi torpan vanhaa aittaa on siirretty Sippolan tien varteen. Laavu on rakennettu Rintanenän torpan ladon hirsistä. Alueen omistaja on tehnyt laavun alueesta kyläyhdistyksen kanssa 10 vuoden vuokrasopimuksen, vuokraa ei peritä.

Kyläläiset ovat talvisin talkoilla tehneet hiihtoladut kylään, ladut ovat kulkeneet nyt rakennetun laavun läheisyydestä. Laavu palvelee siis hyvin sekä talviaikaista käyttöä kuin myös sulan maan aikana vaellus- ja retkeilykäyttöä. Metsäpolku reitille lähtee Pauli Sippolan broilerikasvattamon pihasta.

Sippola on antanut luvan ajoneuvojen pysäköintiin tuotantorakennuksensa pihaan laavulle mentäessä.

Laavulle on koottu tietoa Rintanenän torpasta ja sen asukkaista. Laavulla on myös postilaatikko, jonka sisältä löytyy laavun vieraskirja. Kyläläiset toivovat, että laavulla vierailijat kirjoittavat nimensä vieraskirjaan.

Hankkeen puitteissa kunnostettiin myös kyläyhdistyksen omistama grillikatos koulun pihamaalla.

Grillikatos oli aikaisemmin sisältä raakalautapintainen. Sisätilojen paneloinnilla on saatu viihtyisyyttä tilaan. Rakennus on myös maalattu ulkoa.

Maalaushommassa kyläyhdistys teki yhteistyötä

Kylä lähtee -hanke Rintanenän laavu, noin parin kilometrin päässä kylän keskustasta. Grillikatos Pernaan koulun pihassa, leikkivälineet koulun piha-alueella ja sisätiloissa.

Toimenpiteet • Rintanenän laavun rakentaminen.

• Grillikatoksen viihtyisyyden parantaminen.

• Uusien liikunta- ja leikkivälineiden hankkiminen.

Kustannusarvio 6 232 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 4 362 euroa.

Yksityinen rahoitus 1 870 euroa, josta talkootyön osuus 885 euroa.

partiolaisten kanssa. Partiolaiset pitivät alueella leiriä ja kaipasivat tekemistä. Niinpä he maalasivat grillin ensimmäiseen kertaan.

Grillikota ja laavu palvelevat kaiken ikäisiä kyläläisiä.

Kyläyhdistys on hankkinut myös uusia sisäliikunta- ja leikkivälineitä. Välineet ovat plasmacar, heinäsirkka, ryömimistunneli, trampoliini, burgeri, laskuvarjo ja motoriikkakäärme. Lähes kaikki koulun pihassa olevat leikkivälineet ovat kyläyhdistyksen hankkimia, pääosin ulkoleikkivälineet ovat kuitenkin jo aikaisempien hankkeiden puitteissa hankittuja. Leikkivälineet ovat omien kerhojen sekä koululaisten käytössä.

Alakylässä on noin 550 asukasta. Kyläyhdistys tiedottaa toiminnastaan paikallis- ja ilmaisjakelulehtien palstoilla sekä 2–3 kertaa vuodessa kylän talouksiin jaettavalla kylätiedotteella.

Makkarakepitkin ovat itse tehtyjä.

Laavulla viihdytään.

Laavun seinällä on ohjeita ja kuvamuistoja.

Grillikatos sijaitsee aivan kylän keskustassa.

8

PIKKOLO II -raportti

Pelkkikankaan kyläyhdistys

Energiansäästö

Astiankuivatusteline lisää keittiön käytännöllisyyttä.

Pelkkikankaan kylätalolla on paljon astioita.

Kukkamaljakot koristavat pöytiä juhlatilaisuuksissa.

Lisäksi hankittiin kaksi sermiä terveysviranomaisten määräyksen mukaan.

Kyläm edustajat vastaanottivat Aisaparin viirin.

Pelkkikankaan kylätalolle kokoontuneet kyläläiset; kyläyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Helena Lahti, vuodelle 2012 puheenjohtajaksi valittu Juha Ruotsala, rahastonhoitaja ja hankkeen yhdyshenkilö Irja Ruotsala sekä Eija Roumio, Aila Roumio, Marjatta Pelkkikangas ja Irma Ruotsala toteavat, että Pelkkikankaan kylässä on elämää vaikka väkeä ei paljon olekaan. Asukkaita on noin 80. Kouluikäisiä kymmenkunta ja alle kouluikäisiä kolme.

Pelkkikankaan kylätalo on rakennettu vuonna 1995 kaupungin lahjoittamalle tontille.

Helena Lahti toteaa, että talo on tehty ja ylläpidetty puurolla.

– Akat keitti ohrapuuroa ja myivät sitä, miehet rakensivat. Pidettiin varainhankkimiseksi tanssejakin Kauhajärvellä ja Lappajärven Ylipäässä, Lahti kertoo.

Puuroa on myyty erilaisissa tempauksissa muun muassa Kauhavan markkinoilla. Edelleen kylätalossa järjestetään puuropäiviä, kyläläiset voivat ostaa puuroa kotiin tai syödä paikanpäällä. Usein puuron kyytipojaksi paistetaan lättyjäkin ja saatavana on myös laatikoita. Arpajaiset pidetään aina myös.

Itsenäisyyspäivää Pelkkikankaalla juhlistetaan järjestämällä puuropäivä kylätalolla.

– Se on hyvä itsenäisyys kun saadaan jokainen kotona häärätä.

Kylätalolla järjestetään myös päivällisiä. Pikkolo II-hankkeella kylätalolle on hankittu astiankuivausteline. Keittiössä on erinomaisen hyvät välineistöt ja hyvä astiasto päivällisten pitämiseen. Terveysviranomaiset edellyttivät uuden astianpesukoneen hankintaa ja astiankuivausteline on tärkeä väline päivällisiä pidettäessä. Lisäksi on hankittu kaksi sermiä.

Terveysviranomaiset edellyttävät, että päivällisten aikaan vessoista ei saa olla suoraa näköyhteyttä saliin. Sermit toimivat tilanjakajina. Kylätalolla on myös oma posliininpolttouuni ja hankerahoitusta on käytetty myös maljakoitten tekemiseen, yhtenäiset maljakot pöydillä lisäävät viihtyisyyttä.

Kylätalolle hankittiin myös ilmalämpöpumppu.

Peruslämmön ylläpitämiseksi on sähköpatterit ja aina kun kylätalolla ollaan, lämmitetään myös takkaa. Rakennusvaiheessa jääneitä pintalautoja riittää vielä lämmityspuiksi.

Kylätalolla kokoontuu säännöllisesti tiistaipiiri.

– Jokainen tekee vähän kuka mitäkin, kudotaan kangaspuilla tai muuta. Välillä ei tehdä mitään muuta kuin toimitellaan, kertoo Helena Lahti Tiistaipiirin toiminnasta.

Oman kylän posliinipiiriä pidetään myös ja työt poltetaan omalla posliininpolttouunilla. Kansalaisopiston piiriksi väkeä ei riitä.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on järjestää kylätalolla lauluiltoja. Kylän kinkerit pidetään kylätalolla vuosittain, paitsi silloin jos kylässä on rippikoululainen, silloin kinkerit pidetään rippikoululaisen kotona.

Kylätalolla on Oravan koululta tuotu harmooni.

Irja Ruotsalan vanha, käyttökelpoinen tietokone on kylätalolla erilaisten esitteitten tekemiseen. Kylässä on valaistu kuntorata ja syksyllä 2011 kylän naiset

Energiansäästöhanke Pelkkikankaan kylätalo, Pelkkikankaantie 944.

Toimenpiteet • Ilmalämpöpumpun hankinta • Astiankuivaustelineen hankinta • Kahden sermin hankinta • Maljakoitten hankinta pöytiin Kustannusarvio 2 460 euroa.

Tuki, 70 prosenttia, 1 722 euroa.

Yksityinen rahoitus 738 euroa, josta talkootyötä 0 euroa.

tekivät talkoilla laavun kuntoradan varteen.

Helena Lahti kehuu kyläläisiä ahkeriksi talkoolaisiksi, mutta väki alkaa jo olla iäkästä, eikä enää niin jaksa tehdä talkoita.

Ongelmalliseksi kylässä nähdään se, että hankkeissa kyläyhdistyksen on aina maksettava ensin koko summa ja tukisumma palautetaan vasta myöhemmin yhdistykselle. Kassavarojen riittävyydessä oli ongelmia ja yhdistys kysyi pankkilainaakin, lainan korko- ja muut kulut olisivat kuitenkin olleet noin 600 euroa, joten rahastonhoitaja lainasi kyläyhdistykselle tarvittavan summan.

Helena Lahti päivittelee myös ”jumalatonta” paperisotaa, joka hankkeitten toteuttamiskesi on tehtävä.

– Monta iltaa mietittiin sanamuotoja. Hankalaa on myös se, että paperit on aina vietävä toimistolle ja jos joku kohta on jäänyt pois, niin on tultava uudelleen kotiin ja muutettava kohta oikein ja vietävä sitten paperit uudelleen toimistolle.

Kyläläisten mielestä kaupunki voisi myös enemmän tukea kyläyhdistyksiä.

Kyläläiset ovat iloisia siitä, että hankkeella avulla saadaan kylätalon lämmitys energia- ja kustannustehokkaaksi. Iloisia ollaan myös kylän hyvästä yhteishengestä.

Ilmalämpöpumppu tuo lisälämpöä viihtyisään taloon.

PIKKOLO II -raportti

9

Itäkylän Maa- ja kotitalousseura

Kylätalon kalustaminen

AV-välineistö on ehdoton, kun kylätalolla pidetään esimerkiksi kursseja.

Lappajärven Itäkylän kylätalo sijaitsee Ukonniementiellä, kauniilla paikalla Lappajärven rannassa.

Vuonna 2005 valmistunut kylätalo on kyläläisten yhteinen kokoontumispaikka. Kylätalolla on mahdollisuus järjestää myös saunailtoja ja muita erilaisia tilaisuuksia. Tilat soveltuvat myös monenlaiseen vapaa-ajan toimintaan sekä virkistyskäyttöön.

Pikkolo II-hankkeen puitteissa kylätalolle on hankittu iso taulu-TV, äänentoistolaitteet sekä tietokone. Lämmityskulujen pienentämiseksi tiloihin hankittiin myös ilmalämpöpumppu. Tapahtumia järjestettäessä lapsilla täytyy olla tekemistä ja sitä asiaa silmällä pitäen kyläyhdistys hankki pomppulinnan.

Kylän miehet kokoontuvat torstaisin yhteiseen saunailtaan kylätalolle, naiset pitävät saunailtoja 1–2 kertaa kuukaudessa tiistaisin.

Suunnitelmissa on myös karaokeiltojen järjestäminen kylätalolla. Sari Kujala kertoo, että Itäkylä-viikon ohjelmassa oli kaksi karaokeiltaa, mutta säännöllisesti ympäri vuoden toimintaa ei ole järjestetty. Käynnistyäkseen toimintaan tarvitaan vetäjä.

Hankeen yhdyshenkilönä toiminut Heikki Tuomela toteaa, että hanke on sujunut hyvin. Kylässä on muutamia 2–4 hengen porukoita, jotka aktiivisesti tarjoutuvat talkootyöhön.

Hanketoimintaan osallistumisessa Tuomela kokee hankalimmaksi paperitöiden suuren määrä, ja toivoo paperitöiden yksinkertaistamista.

Itäkylässä asukkaita on noin 600. Kylässä julkaistaan omaa kylälehteä, Itäkylän Sanomia, jota jaetaan muun muassa netin kautta sähköpostina.

Lehti on osa Itäkylän tonttipörssi-hanketta, jolla

Kylätalon kalustaminen Itäkylän kylätalo, Ukonniementie Toimenpiteet • taulu-TV:n, äänenteoistolaitteiden ja tietokoneen hankinta • ilmalämpöpumpun hankinta Kustannusarvio 9 300 euroa Tuki 70 prosenttia, 6 510 euroa Yksityinen rahoitus 2 790 euroa, josta talkootyön osuus 250 euroa.

kannustetaan kylään muuttamiseen. Lehden toimittamisesta vastaa Sari Kujala.

Kyläläiset kunnostavat talkoilla myös kylän nuorisoseurataloa, johon on saatu hankerahoitusta muun muassa Aisaparin kautta.

Airi Alapelto on ollut talkoissa nuorisoseuralla kesän ja syksyn aikana. Hän toteaa, että kaikki ikkunat on nyt pesty ja maalattu, ikkunaruutuja on kaikkiaan 80. Remontissa tarkoituksena on uudistaa lämmitysjärjestelmää ja rakentaa uudet wc-tilat.

Kun nuorisoseurantalon remontti valmistuu, tulisi tiloille suunnitella aivan uudenlaista käyttötarkoitusta, pohtii Sari Kujala. Hän ei usko pelkästään iltamien ja näytelmäpiirien voimaan ja heittää ilmoille ajatuksen klubi-iltojen järjestämisestä.

Ilmalämpöpumppu on keittiösyvennyksessä.

Yksi kylän varainhankintakeinoista on nukketeat- Sari Kujala (oik.) tarjoaa kurssilaisille kahvia. terin hankkiman pomppulinnan vuokraaminen.

Takka tuo lisälämpöä.

Talon parvelta on komeat näkymät – myös järvelle.

Kyläläiset osallistuvat innolla talon toimintaan.

Itäkylä-viikolla kylätalolla opeteltiin melontaa.

10

PIKKOLO II -raportti

Pirttisen Nuorisoseura ry

Salin kunnostus Pirttisen Nuorisoseura on perustettu vuonna 17.12.1916. Seurantalon hirsikehikko on siirretty Pirttiseen Lappajärveltä vuonna 1922. Vuonna 1967 keskusteltiin uuden nuorisoseurantalon rakentamisesta, mutta keskusteluissa päädyttiin vanhan talon remontointiin.

Jo 95 vuotta toimineen nuorisoseuran omistamalla talolla on edelleen tärkeä merkitys kylän yhteisenä kokoontumispaikkana. Jo aikaisemmin keittiön ja kahvion tilat on kunnostettu, nyt oli vuorossa lämmitysjärjestelmän uusiminen salin puolelle. Salin lämmitys oli aikaisemmin puilla ja kotimaisella puuenergialla lämmittämiseen päädyttiin myös uutta lämmitysjärjestelmää suunniteltaessa. Pirttisen Nuorisoseuran puheenjohtaja ja hankkeen yhdysNuorisoseuran sisäseinät henkilö Reijo Kalijärvi kertoo, että kylässä järjesovat saaneet uuden vaale- tetyn tilusvaihdon yhteydessä Nuorisoseuralle tuli polttopuuta. Puuta on varastossa neljäkymmentä an maalipinnan. pinokuutiometriä, niillä seurataloa lämmitetään pitkään.

Lämmityskamiinan sijaitsee salissa syvennyksessä, joka remontin yhteydessä laatoitettiin. Tila on kamiinalle tarkoin mitoitettu. Uusi kattila on kiertoilmakamiina, jolla sali lämpiää nopeasti.

Salissa tehtiin myös pintaremonttia. Seinien yläosat maalattiin ja alaosaan laitettiin paneelit. Myös salin lattia hiottiin ja lakattiin kolmeen kertaan.

Kahvio-keittiön puolella on myös puulämmitteinen kamiina, mutta lisäksi peruslämpöä pidetään sähköpattereiden avulla.

Nuorisoseuralla kokoontuu säännöllisesti viikoittain miesten jumpparyhmä. Lisäksi nuorisoseuralla järjestetään kylän yhteisiä tapahtumia ja Sotavuosien aikainen kokouksia sekä seurakunnallisen kylätoiminnan puitteissa hengellisiä tilaisuuksia. Tiloja vuokrapöytäkirja on kehystetty taan runsaasti myös yksityishenkilöille erilaisten muistoksi seinälle. perhejuhlien ja syntymäpäivien järjestämiseen. Kylän nuoret kokoontuvat tiloissa pari kertaa kuukaudessa.

Salin kunnostus Pirttisen Nuorisoseura, Pirttisentie 311.

Toimenpiteet • Salin lämmityslaitteen uusiminen.

• Edellisen kamiinan pilaamien seinien maalaus.

• Salin lattian hionta ja lakkaus.

Kustannusarvio 4 808 euroa.

Tuki, 70 prosenttia, 3 365 euroa.

Yksityinen rahoitus 1 443 euroa, josta talkootyön osuus 1 080 euroa.

Reijo Kalijärvi kiittelee kylän naisia, jotka ovat järjestäneet nuorisoseuralla päivällisiä ja harjoittaneet pienimuotoista pitopalvelutoimintaa yhdistyksen varainhankkimiseksi.

Kylässä on noin sata asukasta. Talkoolaisten ydinporukassa on kymmenkunta henkilöä. Reijo Kalijärvi kertoo, että tähän hankkeeseen talkootyötuntivaatimus oli 108 tuntia. Tuntikirjanpitoa pidettiin siihen saakka, kun tunnit tulivat täyteen, sen jälkeen kirjaa ei pidetty, mutta talkootyötä tehtiin runsaasti enemmän.

Mitään ongelmia hankeen eteenpäin viemisessä ei Kalijärven mukaan ollut. Päin vastoin hän kiittelee sitä, että tässä Aisaparin kautta toteutetussa hankkeessa byrokratian määrä oli helpottunut huomattavasti aikaisimpiin hankkeisiin verrattuna. Jos kysyttävää oli, asian sai selvitettyä yhdestä paikasta. Kuntarahan osuuskin oli jo valmiina, senkään vuoksi ei tarvinnut kunnanvirastossa hypätä, kiittelee Kalijärvi.

Sijansa ovat saaneet myöskin veteraanit.

Keittiössä on hyvä varustus astioita juhlatarpeiksi.

Kahvio-keittiön puolella on vielä pieni kamiina.

Uusi lämmityskamiina sijaitsee siististi syvennyksessä.

Kiertoilmakamiina lämmittää salin nopeasti.

Hiotulla ja kolmesti lakatulla lattialla kelpaa jumpata.

Puolipaneelit tuovat saliin mukavan tunnelman.

PIKKOLO II -raportti

11

OSK Vasikka-ahon kehitys

Sopula 2010

Sopula on viihtyisä kokoontumistila Evijärven Vasikka-aholla.

Kattoon asennettiin diaprojektori ja akustiikkalevyt.

Osuuskunta Vasikka-ahon kehitys on rakentanut uuden tilan kylän keskustaan kymmenisen vuotta sitten. Tilojen toisessa päässä on vuokralla kyläkauppa ja toinen pää, Sopula, on osuuskunnan ja sitä kautta kyläläisten yhteisessä käytössä.

Osuuskunnassa on runsaat sata osakasta. Jäseninä on yksityishenkilöitä, yhdistyksiä sekä yrityksiä.

Viisivuotissuunnitelmaa emme ole uskaltaneet tehdä. Olemme sidoksissa kauppaan. Miten sillä menee, niin menee meilläkin, toteaa osuuskunnan puheenjohtaja ja Sopula 2010 -hankkeen yhdyshenkilö Jorma Lehto.

Säännöllisesti Sopulassa kokoontuu kaksi kerhoa; seurakunnan päiväpiiri ja neulontakerho, joka leikkisästi on nimetty tummujen tikkauspiiriksi.

Tiloissa järjestetään myös runsaasti kokouksia ja koulutustapahtumia. Myös karaokeiltoja on järjestetty. Tilaa vuokrataan myös ulkopuolisille ja Sopulassa on järjestetty monenlaisia perhejuhliakin aina ristiäisistä lähtien. Tiloissa on istumapaikka 50:lle henkilölle ja lisätuolein saadaan lisää paikkoja. Sopulan tiloissa on varastossa maa- ja kotitalousnaisten kalusto, jonka saa tarvittaessa käyttöön, toteaa osuuskunnan hallituksen jäsen Tarja Ikonen.

Osuuskunta toimii myös kylätoimikuntana. Kylässä on ollut aikoinaan kylätoimikuntakin, mutta sen toiminnan hiivuttua osuuskunta on ottanut tehtävää hoitaakseen, kertoo Lehto. Kolmisenkymmentä vuotta sitten kylätoimikunta aloitti Vasikka-ahon markkinat ja osuuskunta jatkaa nyt tapahtuman järjestämistä, kylässä on myös oma joulunavaustapahtuma. Laskiaisriehassa muistetaan kylään syntyneitä vauvoja. Tummujen tikkauspiiri kutoo tossuja vauvoille lahjoitettavaksi ja maksaa tällä tavalla vuokraa Sopulalle. Tikkauspiiri kutoo myös palkintoja arpajaisiin.

Yhteistyö kylän muiden järjestöjen kanssa on hyvää. Nuorisoseuran kortilliset järjestysmiehet ovat järjestyksenvalvojina markkinoilla.

Kiinteistöstä maksetaan kiinteistövero. Jorma Lehto toteaa, että yleishyödyllinen yhteisön ei tarvitsisi veroa maksaa, mutta verottajan tulkinnan

Sopula 2010 -hanke Vasikka-ahon kylätalo Sopula, Vasikka-ahontie 70.

Toimenpiteet • Akustiikkalevyjen asennus.

• Digiprojektorin, dokumenttikameran ja valkokankaan hankinta.

Kustannusarvio 2 982 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 2 087 euroa.

Yksityinen rahoitus 895 euroa, josta talkootyön osuus 650 euroa.

mukaan kiinteistövero on maksettava, tämä johtuu osuuskunnan säännöissä olevasta sanamuodosta.

Sopulan tiloissa on osuuskunnan oma tietokone sekä pankin lahjoittama tietokone, jolla pääsee nettiin. Erityisesti alueen loma-asukkaat käyttävät verkkopankkipalvelua ja nettiyhteyttä. Avaimen Sopulan tiloihin saa kaupasta.

Pikkolo II-hankkeen kautta osuuskunta on hankerahalla asentanut akustiikkalevyt Sopulan kattoon. Lisäksi tilojen kokouskäyttöä ajatellen hankittiin digiprojektori, dokumenttikamera ja valkokangas. Osuuskunnan hallituksen jäsen Jyrki Uusitalo toteaa, että laitteet ovat nykyajan kokouksissa välttämättömiä apuvälineitä. Dokumenttikamera korvaa piirtoheittimen. Dokumenttikameralla voidaan tietokoneen kautta heijastaa valkokankaalle paperilla olevaa aineistoa tai vaikkapa laulun sanat laulukirjasta. Jorma Lehto toteaa, että tätä mahdollisuutta testataan joulunavaustapahtumassa. Atk-asioissa osuuskunnalla on tukihenkilönä tietotekniikkaan perehtynyt opettaja.

Osuuskunnan vaikutuspiirin alueella on noin 800 asukasta. Väkimäärä lisääntyy kesällä noin kolmanneksella, kun kesämökkiläiset saapuvat mökeilleen.

Dokumenttikamera heijastaa kankaalle kaikki lampun alle asetetut kohteet.

Sopulassa on kotoisaa.

Valkokangas peittää kätevästi keittiönurkkauksen.

Tietokonenurkkauksessa on työskentelyrauha.

12

PIKKOLO II -raportti

Jokikylän kylätalo ry

Kylätalo kuntoon – Jokikylässä naisilla oli bingohomma ja miehillä hirvihomma. Bingoa pelattiin ensin kylän taloissa, mutta sitten saatiin käyttöön koulun vanha keittola, jossa bingoa ruvettiin pelaamaan. Kylään oli valmistunut uusi koulu, jossa oli asianmukainen laitoskeittiö, kertoilee Jaakko Lassila.

– Vanha keittolarakennus kuitenkin paloi, ja silloin oltiin hukassa. Siitä lähti innostus kylätalon rakentamiseen 1970-80-lukujen vaihteessa.

Kylätalo rakennettiin talkoilla, rahoitusta tuli bingon kautta ja myös hirvimiesten kautta, kylätalon rakennuksessa on myös hirvimiesten lahtivaja.

– Hirvimiehet halusivat taukotupaa laitakylälle, Ilmalämpöpumppu on löy- että pääsisivät syksyllä sateelta vähä suojaan. Värtänyt paikkansa pianon ja kit oli jo hankittu. Tuumasimmekin, että tehdään kunnon kota, haimme siihen EU-rahoitusta. Kota palkintokaapin päältä. valmistui vuonna 2000, tietää Jaakko Lassila myös kodan vaiheet.

Jaakko Lassila on aktiivisesti ollut mukana kyläyhdistyksen toiminnassa ja vastaa tällä hetkellä talon varauksista ja vuokrauksesta. Kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Aspholm kertoo, että kylätalo oli ensin vuokratontilla, mutta sitten osakaskunta lunasti kylätalon ja vieressä sijaitsevan Jokikylän maa- ja kotitalousseuran omistaman kuivaajan tontin.

Bingoa kylässä on pelattu yhtäjaksoisesti alusta saakka, pelipäivä on torstaisin. Bingoilloissa on keskimäärin 30 henkeä, omasta kylästä ja pitäjästä sekä naapuripitäjistäkin.

Lämpöä tuo myös takka.

– Sauna on meillä aivan ykkönen, toteaa Jaakko Lassila ja viittaa siihen, että kerran kuukaudessa järjestettävät miesten saunailtoihin kokoontuu aina toistakymmentä saunojaa. Saunaillat yhdistävät eri sukupolvia ja illoissa käydään läpi ajankohtaisia asioita. Kerralla lauteille mahtuu 7–8 miestä, kertoo saunamajurinvirkaa hoitava Lassila. Mukava yhdessäolo on houkutellut saunomaan väkeä muualtakin kuin omasta kylästä. Saunakamarin pöydällä on kori, johon saunojat maksavat kolmen euron saunamaksun. Saunailtaa jatketaan kodalla.

Lassila toteaa, että myös naiset pitävät saunailKodan savuaukko on toja, mutta he eivät ole niin aktiivisia kuin miehet. pellitetty.

Kylätalolla järjestetään erilaisia tapahtumia, salissa on piirtoheitin ja piano. Evijärvi-viikolla on lauluiltoja, seurakunta järjestää toimintaa ja lisäksi tiloja vuokrataan erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin kuten syntymäpäiviin ja kihlajaisiin. Varoja saadaan lisäksi päivällisillä, myyjäisiä ja arpajaisia järjestämällä sekä kyläkirjan myynnillä. Kyläyhdistyksellä on myös pitokalusto, jota vuokraamalla kartutetaan yhdistyksen kassaa. 4H-yhdistyksen kerhotoimintaa on tiloissa aikaisemmin ollut, mutta vetäjäpulan vuoksi kerhoja ei tällä hetkellä ole, mutta kyläyhdistys järjestää lapsille urheilukilpailuja ja kaksi kertaa on järjestetty lasten maatalousnäyttely yhteistyössä entisen koulurakennuksen ostaneen yrittäjän kanssa. Kolmansia maatalousnäyttelyitä Saunakamarin pöydällä ollaan suunnittelemassa.

Kylätalossa on varaava takka, lattialämmitys on kori, johon saunojat maksavat kolmen euron sekä sähköpatterit. Pikkolo II-hankkeen puitteissa taloon hankittiin myös ilmalämpöpumppu. saunamaksun.

Kylätalo kuntoon Jokikylän kylätalo, Jokikyläntie 322 Toimenpiteet • Ilmalämpöpumpun hankinta • Kylätalon pihassa sijaitsevan kodan savupiipun peltien hankinta • Kodan panelointi Kustannusarvio 4 211 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 2 947 euroa.

Yksityinen rahoitus 1 263 euroa, josta talkootyön osuus 0 euroa.

Hankkeen puitteissa kodan savupiippu pellitettiin kokonaan ja lisäksi hankittiin piipun päähän turvallinen hattu. Kodan kattomateriaalina on päre.

Kotaan saatiin myös siisti ilme paneloimalla kodan seinät, samalla saatiin seiniin tehtyihin pitkänomaisiin kaappeihin säilytystilaa.

Jokikylässä on noin 400 asukasta, savuja on alun toistasataa. Kylmiä savuja ei kylässä montakaan ole.

Kylään on muuttanut nuorta väkeä.

Timo Aspholm toteaa, että hallinnossa mukanaolevien kierto on vähäistä, vaihtoporukkaa on vähän. Talkoohomma meinaa joskus olla vaikeaa saada väkeä. Tosin mukaan on nyt saatu hyvin keski-ikäistä väkeä ja naiset toimivat kyllä vireästi.

Hirviporukassa on mukana nuoriakin, kaikkiaan porukassa on kolmisenkymmentä henkeä.

– Tulevaisuudessa ei ole uhkakuvia, kun saisimme toiminnan tällä tavalla pyörimään, niin olisi hyvä, toteavat Aspholm ja Lassila. Kun saamme sen verran varoja, että vakuutus- ja sähkölaskut kun saadaan hoidettua, niin se on hyvä, lisää Aspholm.

Jokikylän maa- ja kotitalousseura on suunnitellut kuivaajan myymistä, mutta päätöksiä asiasta ei vielä ole. Jos kuivaajarakennus puretaan, saa kylätalo mukavasti pihaan lisää parkkitilaa.

Timo Aspholm sanoo, että hankkeen toteuttamisessa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan hän toteaa, että kun yhdistys on liikkeellä pienellä budjetilla, niin se, että hankkeen kaikki laskut on ensin kyläyhdistyksen maksettava ja rahoitusosuus tulee kyläyhdistykselle jälkikäteen, tekee ongelmia pienelle yhdistykselle.

Aspholm ja Lassila ovat tyytyväisiä uudelleen paneloituun kotarakennukseen.

PIKKOLO II -raportti

13

Kauhavan Hirvijoen kyläseura

Yläpohjan eristäminen Hirvijoen kylässä toimii kyläseura, nuorisoseura ja naistoimikunta. Kylätalona on nuorisoseura. Esimerkiksi koneita hankittaessa tehdään kompromissi, kaikki osallistuvat hankintaan tietyllä osuudella, kertoo aktiivisesti kylän toiminnassa mukana oleva Antti Kangas.

Hirvijoki sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta. Nuorisoseura on Hirvijoen rannalla, nuorisoseurantalon kohdalla on Sompinkoski, joka on myös kylän vanha uimapaikka. Antti on tehnyt telkänpönttöjä puihin. Saukko viihtyy joen rannalla ja joessa uiskentelee ahventa, kiiskiä, haukia ja lahnaakin.

Joen rantaan on rakennettu grillirakennus. Rakennuksen toisessa päässä on naistoimikunnan tila, toinen pää on grillauspaikkana. Grillirakennuksesta on kaunis näkymä Sompinkoskelle.

Moni tulee vaan grillaamaan ja istumaan iltaa, ei Pikkolo II-hankeen turvin siinä sen kummempaa tarvitse olla. Sellainen on soyläpohjaan laitettiin lisää pimus, että kaikki voivat tulla mukaan porukkaan, toteaa Antti Kangas. eristettä.

Nuorisoseurarakennusta on kunnostettu 1990-luvulla ja 2009 taloon hankittiin kaksi ilmalämpöpumppua. Pikkolo II-hankeen turvin yläpohjaan laitettiin lisää eristettä noin 35 senttiä, sillä lämpö karkasi yläpohjan kautta. Vanhat eristeet, sahanpurut ja hauteet, jätettiin edelleen paikoilleen.

Salin näyttämöllä on maalatut kulissit. Nyt 66-vuotias Antti Kangas muistelee, että hän ei ollut vielä koulussakaan, kun kulissit maalattiin, hän muistaa asian vielä hyvin.

Kankaan koti on nuorisoseuran naapurissa ja alle 10-vuotiaanan hän kaverinsa kanssa lämmitti tiloja, muun muassa silloin kun kylään saapui Kalevala-aiheinen ryijy on kiertävä elokuvien näyttäjä. Palkkioksi he pääsisaatu lahjoituksena, esitte- vät katsomaan elokuvaa. Hän pääsi katsomaan lee Antti Kangas.

Lahjoitus on myös muhkea Näyttämöllä on vanhoja maalattuja lavasteita. vanha tuvan pöytä.

Grillin ääreen saa vapaasti tulla istumaan iltaa.

Kylätalon rannassa on grillimökki.

Kylätalon yläpohjan eristäminen Hirvijoen Nuorisoseura, kylätalo, Hirvijoentie 269, Kauhava Toimenpiteet • Lisäeristeet talon yläpohjaan.

Kustannusarvio 3 071 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 2 150 euroa.

Yksityinen rahoitus 921 euroa, josta talkootyön osuus 0 euroa.

Tuntematonta sotilastakin, vaikka ei muuten ikänsä puolesta olisi päässyt tuota filmiä katsomaan.

Nuorisoseuralla on hyvä keittiö ja seuralla pidetään kokouksia ja järjestetään tilaisuuksia, muun muassa erilaisia perhejuhlia. Kahviossa on komea vanha, useita metrejä pitkä tuvan pöytä, joka on Juho Kosken lahjoittama, penkit ovat varastossa.

Kansalaisopiston piirinä tiloissa on tiistaisin naisten jumppaa. 4H-yhdistyksen kerhot kokoontuvat säännöllisesti ja jo parin kymmenen vuoden ajan raamattupiiri on kokoontunut tiloissa joka torstai.

Kylän nuoret saavat tulla pelaamaan tiloihin aina kun tiloissa ei ole muuta toimintaa. Myös pääsiäisvalkeita kylässä on järjestetty, samoin yhteisiä joulujuhlia.

Edellinen nuorisoseurantalo paloin vuonna 1946.

Nykyisen talon seinällä on kuva ensimmäisestä talosta. Seinällä on myös kuvia seuralla järjestetyistä kruunuhäistä. Seinällä on myös lahjoituksena saatu Kalevala-aiheinen ryijy sekä kylän kansakoulussa ollut Kalevala-aiheinen taulu.

Keittiössä on hyvä varustus.

Grillirakennuksesta avautuu maisema Sompinkoskeen.

14

PIKKOLO II -raportti

Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura ry

Kyläseuran Huvitus

Tapani Harju ja Liisa Hakala esittelivät kyläseuran rakentamaa grillikatosta.

Katos on niin kyläläisten kuin alueella poikkeavien vierailijoidenkin käytössä.

Vimpelin kunnan alueella, Lappajärven eteläkärkeen nauhamaisesti sijoittuvat kylät Lakaniemi, Pokela ja Pyhälahti muodostavat yhdessä kyläyhdistyksen. Kyläyhdistyksen alueella on 149 taloutta, asukkaita on noin 400. Kesäasukkaita on erityisesti Pokelan ja Pyhälahden alueella.

Pikkolo II-hankkeen puitteissa kyläyhdistys on rakentanut satama-alueelle grillikatoksen, joka on niin kyläläisten kuin kylässä ja satama-alueella poikkeavien vierailijoiden käytössä.

Satama-alueella on kalastajien veneitä, satamasta lähtee päivittäin venekuntia kalastamaan Lappajärvelle. Isommilla veneillä troolataan myöhään syksyyn. Lisäksi satamassa on 37 venepaikkaa. Venepaikkojen vuokrausta hoitaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Harju.

Tapani Harju on tyytyväinen isoimmista saatavissa olevista hirsistä rakennettuun grillikatokseen.

Grillikatos pysyy jykevästi pystyssä, vaikka tuulet satama-alueella tuivertavat.

Kyläyhdistys on niittänyt muutaman kesän aikana kaislaa järven rannasta. Kaislikkoa on kuitenkin

Kyläseuran huvitus Grillikatoksen rakentaminen Katajanlahden satama-alueelle, Vimpeli.

Kustannusarvio 6 871 euroa Tuki 70 prosenttia, 4 810 euroa Yksityinen rahoitus 2061 euroa, josta talkootyön osuus 1 360 euroa. jätetty myös lintujen pesintä- ja elinalueeksi, sillä rannassa on myös lintutorini, josta lintuharrastajat voivat seurata linnuston elämää.

Kyläyhdistys päivittää parhaillaan kyläsuunnitelmaa. Sihteeri Liisa Hakala toteaa, että kyläläisten toiveissa on muun muassa mattolaiturin saaminen alueelle.

Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura tekee aktiivisesti yhteistyötä alueella sijaitsevan Lakeaharjun hiihtokeskuksen kanssa. Kyläyhdistyksellä ja Lakeaharjulla on meneillään Käs’ kynkäs -yhteishanke.

Kalasataman käsittely- ja kylmiörakennus on niinikään tehty muutama vuosi sitten EU-varoin.

Kalasatamassa on myös mittava venevalkama. Näkötornista avautuu upeat näkymät Lappajärvelle ja Lakeaharjulle.

PIKKOLO II -raportti

15

Kankaan Kirja ja Kunto ry

Punttisali

Kankaankyläläiset ovat järjestäneet kyläläisille mahdollisuuden niin hengen- kuin ruumiinkulttuurin harjoittamiseen saman katon alle. Kylässä sijaitsevan HelaSteel Oy:n konttorirakennuksen tiloissa on huoneisto punttisalille ja huoneisto kirjastolle, rakennukset ovat kaupungin omistuksessa.

Kylässä oli jo pitkään toiminut Ylihärmän kirjaston sivukirjastona oma kirjasto. Kuntaliitoksessa kyläläiset halusivat oman kyläkirjaston säilyvän ja Kankaan kamarikirjasto jatkoi toimintaansa. Ylihärmän kirjaston kirjat vietiin kamarikirjastosta pois, mutta niitä on palautunut takaisin, kun kirjasto on poistanut kirjoja. Kirjastossa on erityisesti lasten ja nuorten kirjoja, mutta myös romaaneja. PoistoKuntokamarissa on sekä kirjojen lisäksi kirjoja on saatu lahjoituksena yksityisiltä henkilöiltä sekä suoraan kustantamoilta ja isoja... kirjailijoilta.

Koululaiset käyttävät kirjastoa ahkerasti. Kaikille kyläläisille kirjasto on avoinna kahtena iltana viikossa pari tuntia kerrallaan, jolloin kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet ovat vuoritellen kirjastossa valvojina. Lokakuussa 2011 kirjastossa oli 83 kävijää.

Kuntosalin toiminta on uutta kylässä Pikkolo II-hankkeella kunnostettiin tilat punttisalille. Kuntosaliin hankittiin uusia laitteita – soutulaitetta soudettaessa soutaja kuulee veden äänen, kun airo kuvitteellisesti kauhoo vettä.

Soutulaitteen lisäksi tiloissa on muun muassa kuntopyörä, penkkipunnerrus- ja muita monipuo...että pieniä kuntoiluväli- lisesti eri lihasryhmien harjoittamiseen tarkoitettuja neitä. Matot suojaavat lat- laitteita. Laitteitten alle hankittiin hyvät suojamatot. tiaa ja estävät liukumista. Lisäksi kuntosalissa on puntteja sekä jumppamatot.

Tila sisustettiin viihtyisäksi uusilla ikkunaverhoilla. Tilaan saatiin avaruutta, kun seinälle sijoitettiin isot peilit.

Kyläläiset maksavat kuntosalin käytöstä vuokraa.

Punttisali Kuntosalin laitteet ja tilojen kunnostaminen, Kankaan Kirja ja Kunto, Tempauksentie, Ylihärmä (Kauhava).

Toimenpiteet • Suojamatot kuntosalilaitteitten alle • Kuntosalilaitteitten hankinta • Tilan sisustaminen viihtyisäksi Kustannusarvio 5 818 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 4 072 euroa.

Yksityinen rahoitus 1 745 euroa, josta talkootyön osuus 400 euroa.

Vuosikortin hinta on 30 euroa, maksun voi suorittaa myös kertakäyntinä, joka on kaksi euroa kerta.

Kuntosali on avoinna arkisin työaikana, muina aikoina kuntosalin hoitaja tulee avaamaan oven, myös hallituksen jäsenillä on avain tiloihin.

Kuntosalitoiminnan ajatuksena on yhteisen virkistyspaikan luominen. Kuntosalilla eri-ikäiset kyläläiset voivat tavata toisiaan ja samalla kohottaa kuntoaan.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Katja Jaskari toteaa, että tahkoaminen on päällä, jotta kyläläiset saadaan käymään kirjastossa ja kuntosalilla. Kuntosalilla käyneet ovat ihastelleet ja hämmästyneet hyviä, tukevia ja monipuolisia laitteita. Kuntosalin käyttöä pitäisi markkinoida kyläläisille vielä tehokkaammin. Kylään on muuttanut uutta väkeä ja nuoria äitejä. Kyläyhdistys onkin järjestänyt kynttiläkutsut Kankaan Kirja ja Kunto ry:n tiloissa. Väki tutustuu toisiinsa sekä Kirja ja Kunto ry:n toimintaan.

Kylätalon kirjasto palvelee henkisiä harrastuksia.

Kirjastosta löytyy myös tietokone ja tulostin kyläläisten käyttöön.

Punttisali on saanut viihtyisän ilmeen, esittelee Katja Jaskari. Peilit tuovat tilaan avaruutta.

16

PIKKOLO II -raportti

Särkikylän Manttaalitoimikunta

Kylätalon hoito

Takavuosien näytelmäjuliste on koristeena.

Seuraava työ on ilmalämpöpumpun korjaus.

Uusi lattia on kaunis ja helppohoitoinen.

Hyvin varusteltu kylätalo palvelee kaikenikäisiä kyläläisiä.

Särkikylän Manttaalitoimikunta eli Särkikylän Manttaaliosuuskunta ylläpitää Särkikylän kylätaloa. Kylätalo sijaitsee koulun välittömässä läheisyydessä ja koulu käyttää tiloja liikuntatilana. Koulussa on lukuvuonna 2011–12 kaikkiaan 33 oppilasta. Vuonna 2011 kylään syntyi kuusi lasta. Kylässä on sata savua, asukkaita noin 250.

Hankkeen puitteissa kylätalon lattiat kunnostettiin ja hankittiin kylätalolle videotykki.

Hankkeen yhdyshenkilö ja Manttaaliosuuskunnan puheenjohtaja Simo Mäkelä toteaakin, että videotykki hankittiin erityisesti koulun tarpeita ajatellen. Hän toteaa, että kylätalon olemassa olo on koulun kannalta elinehto. Kunnan maksama vuokra on kuitenkin varsin pieni,

eikä kylätaloa pystyttäisi vuokratuloilla ylläpitämään. Manttaaliosuuskunnalla on vesijättömaata, joilla kasvavien puiden myyntituloista on saatu varoja kylätalon ylläpitokustannuksiin.

Kylätalo toimii myös kokouspaikkana ja kylän kokoontumistilana. Naiset jumppaavat ja nuoret pelaavat sählyä. Kylän nuoret pitävät myös kerhoa nuoremmille.

Tiloissa on muutaman kerran vuodessa myös vanhempain yhdistyksen järjestämiä peli-iltoja, joissa pelataan lautapelejä, myydään kahvia ja arpoja. Tänä syksynä myyntiin on valmistettu myös Särkikylä T-paitoja. Paidoissa on kolme erilaista kuvaa.

Kuvat ovat koululaisten piirtämiä. Koulu täyttää ensi vuonna 80 vuotta, ja teema näkyy paidoissa.

Peli-illat ovat myös

Kylätalon hoito Särkikylän Manttaalitoimikunta – Kylätalo, Haapakankaantie 1, Evijärvi Toimenpiteet • Kylätalon puulattioiden kunnostus • Videotykin hankinta Kustannusarvio 4 500 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 3 150 euroa.

Yksityinen rahoitus 1 350 euroa, josta talkootyön osuus 0 euroa.

kyläläisten kohtaamispaikkoja, joissa on mukana kaiken ikäisiä kyläläisiä. Peli-illoissa vaihdetaan kuulumisia epävirallisesti jutustellen.

Simo Mäkelä pitää Pikkolo II-hankkeen kautta toteutettua hanketta hyvänä. Hän kertoo seuranneensa Aisaparin ilmoittelua ja tarttuneensa tilaisuuteen, kun sopiva hanke löytyi.

Kylässä on aktiivista talkootoimintaa, vaikka nyt toteutetussa hankkeessa talkootyön osuutta ei juurikaan ollut.

Aikaisemmassa hankkeessa kylätaloon on jo hankittu kaksi ilmalämpöpumppua, joista toinen on nyt rikki. Ilmalämpöpumpun kunnostaminen onkin seuraava ajankohtainen asia kylätalon viihtyisyyden ylläpitämisessä.

Keittiöstä tarjotaan leikkien välillä mehua.

Kylätalolla on tilaa myös kokoustamiseen.

Pojat ovat valinneet oman nurkkauksensa.

Lasten käsialaa ovat myöskin kyläpaidat.

17

PIKKOLO II -raportti Ekolan Kyläseura ry

Kirkkopakan kehittäminen

Opastintaulun kartoissa kerrotaan jääkaudesta...

.. ja alueesta nykyisellään.

Jääkauden tuloksena jään sulaessa ja veden pinnan vetäytyessä kohti merta syntyi Alahärmän Ekolan kylän läheisyyteen valtavista kallionlohkareista muodostunut kiviröykkiö. Muutamat lohkareista ovat erittäin suuria. Kivien väliin on jäänyt onkaloita ja syvälle meneviä käytäviä. Paikkaa nimitetään Kirkkopakaksi.

Varmaa tietoa nimen alkuperästä ei ole. Nimi saattaa johtua siitä, että korkeat kivipaadet muistuttavat kirkkoa.

Yhden teorian mukaan kyseessä olisi vanha käräjäpaikka. Paikka on voinut olla myös salainen hartauspaikka.

Eri aikakausina paikalla on ollut alueen asukkaille erilainen merkitys. Erään tiedon mukaan vuonna 1916 paikalla pidettiin härmäläisten jääkärivärvärien salainen kokous.

Kirkkopakkaan liittyy monenlaisia uskomuksia ja tarinoita. Uskotaan, että Kirkkopakassa on asunut vuorenpeikkoja,

Kirkkopakan kuninkaasta tai äijästä ja hänen tekemisistään on muun muassa Samuli Paulaharju kirjoittanut Härmän aukeilta -kirjassa.

Muinaishistorian kannalta Kirkkopakan tekee mielenkiintoiseksi se, että tämä kiviröykkiö on näkyvissä aukean meren saarena noin 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua, siis kivikauden ja pronssikauden vaihtuessa.

Kirkkopakka on ollut aina suosittu käyntikohde ja nuorison kokoontumispaikka. Ekolan kyläseuran hankkeella pysäköintipaikalle on hankittu opastaulu ja Kirkkopakalle johtavaa noin 500 metrin pituista polkua on raivattu ja polulle on tehty viitoitus.

Parkkipaikalle on laitettu myös roskien keräyspiste.

Kirkkopakka sijaitsee yksityisen omistamalla maalla. Omistaja suhtautuu myönteisesti alueen viitoitukseen. Kantatiellä Kirkkopakalle ohjaa luontokohde-kyltti.

Kirkkopakan kehittäminen käyntikohteena Ekolan Kyläseura ry, Kauhava (Alahärmä) Toimenpiteet • Viitoituksen parantaminen • Opastaulun hankinta • Roskien keräyspisteet Kustannusarvio 1 700 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 1 190 euroa.

Yksityinen rahoitus 510 euroa, josta talkootyön osuus 125 euroa.

Hankkeen yhdyshenkilönä toiminut Reijo Heikkilä toteaa, että Kirkkopakalla on vieraskirja, johon vierailijat voivat kirjoittaa nimensä. Hän arvelee, että jonkin verran kävijämäärä on lisääntynyt parantuneen viitoituksen myötä.

Hankkeen toteuttamisessa ei Heikkilän mukaan ole ollut ongelmia.

Hän toteaa, että ihmisiä saa kyllä runsaslukuisestikin töihin, kunhan työ koetaan järkeväksi ja merkitykselliseksi.

Ilmanaikaisten asioitten

tekemiseen väkeä ei saa mukaan.

Hankkeiden runsaan paperityön ja tarkan seurannan Heikkilä toteaa kokevansa kovin rankaksi.

Kirkkopakalla on oma arvonsa arvokkaana luontokohteena ja vierailijoita alueella käy varmasti jatkossakin.

Kylässä asuva harrastajakirjoittaja on suunnitellut näytelmän tekemistä Kirkkopakan aiheeseen liittyen.

Tekstit kertovat historiaa.

Kirkkopakan vieraskirjaan kertyy nimiä. Kohteessa on myös geokätkö.

Kirkkopakka on huima retkeilykohde.

Muistoksi tauluun on kiinnitetty myöskin valokuva vuodelta 1916 itsenäisyysaktiivien kokouksesta.

Kirkkopakan kallioilla on luonnon moninaisuus esillä kaikin tavoin.

18

PIKKOLO II -raportti

Lapuan Seudun Invalidit ry

Sisääntulon uusiminen

Lapuan Seudun Invalidien toimitalo on saanut uuden värin pintaan ja toimivan sisäänkäynnin.

Talo on viihtyisä ja monikäyttöinen, esittelevät Esko Hautala ja Antti Raivio.

Talo lämpeää edullisesti kolmella komealla pystymuurilla.

Kaikissa tiloissa on tavoitteena toiminnallisuus.

Lapuan Seudun Invalideilla on oma toimitalo kaupungin keskustan läheisyydessä. Edesmennyt lapualainen Jaakko Latvala oli suusanallisesti luvannut omaisuutensa perinnöksi yhdistykselle. Paperilla viimeistä tahtoa ei ollut, joten omaisuus meni valtiolle, mutta suusanalliseen tietoon perustuen valtio antoi yhdistykselle 100 000 markkaa. Noilla varoilla omaa toimitilaa on lähdetty hankkimaan, kertovat yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Esko Hautala ja varapuheenjohtaja Antti Raivio. Toimitila on ollut yhdistyksellä reilun kymmenen vuoden ajan. Yhdistyksen ahkerat talkoolaiset ovat tehneet suuren työn kunnostaessaan rintamamiestyylisen omakotitalon yhdistyksen käyttöön. Esko Hautala toteaa, että eläkkeellä olevat eri alojen ammattilaiset tekivät talkoita yhden kesän, jotta vesivahingostakin kärsinyt talo saatiin kuntoon.

Talossa on sähköpatterit, mutta niitä ei ole pidetty päällä syksyn aikana vielä lainkaan, sillä kolme komeaa pystymuuria lämmittävät taloa. Esko Hautala huolehtii lämmityksestä. Puita saadaan lahjoituksena, esimerkiksi kaupunki ilmoittelee ongelmapuista, joita he ovat poistaneet ja tuovat puut invalidien tontille, talkoolaiset pienivät puut polttopuiksi.

Pikkolo II-hankkeen puitteissa yhdistys teki toimitilaan uudet ulkorappuset, luiskan ja kaiteet. Rappusissa askelkorkeutena on käytetty Invalidiliiton suosituksen mukaisia mittoja, joten ne toimivat hyvin myös esimerkkinä saneeraajille ja rakentajille.

Yhdistyksen yksi jäsenistä on apuvälineasentaja ja esimerkkejä oikeanlaisista apuvälineasennuksista löytyy toimitilan eri kohteista. Kunnostuksen yhteydessä kunnostettiin myös kivijalkaa, uusittiin osittain seinälautoja ja kaikki räystäslaudat. Rakennus myös maalattiin, ympäristöön sopivasta väristä neuvoteltiin naapurien kanssa. Talo maalattiin keltaiseksi, hieman tummemman keltaiseksi, mitä se oli aikaisemmin ollut.

Antti Raivio kertoo, että Aisaparin kautta toteutettava hanketoiminta oli yhdistykselle aivan uutta. Hän toteaa, että hanke saatiin toteutettua hyvin, ongelmia ei ollut, vaikka tarjouksien pyytämisessä olikin omat kuvionsa.

Hän myös lisää, että raha kyllä kinttusi kokoa ajan, eli talous teki tiukkaa, mutta yhdistys kuitenkin selvisi hankkeen taloudellisestakin puolesta.

Yhdistyksessä on noin 70 jäsentä. Talkoolaisia töissä oli hyvin, useita kymmeniä. Esko Hautala toteaa, että puhelinsoitolla saadaan tarvittaessa paikalle heti 10-15 talkoolaista. Palkan edestä töissä on ollut vain nokikolari, toteaa Esko Hautala.

Nuohouksen lisäksi apua on tarvittu naakanpesän poistamiseksi savupiipusta.

Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat tiistaikerhoon viikoittain. Keväisin tehdään yhteinen retki, kesän aikana on kesätauko. Yhdistyksessä pelataan innokkaasti bocciaa. Toimitilan pihaalueelle mahtuu kenttä, jossa voidaan pelata ulkopeliä. Yhdistyksen jäsenet ovat myös kilpailleet lajissa.

Toimitalon sisääntulon uusiminen

Lapuan Seudun Invalidit, Katteluksentie 2 Toimenpiteet • Rakennuksen ulkomaalaus • Seinälautojen osittainen uusiminen, räystäslautojen kunnostaminen • Ulkorappusten ja kaiteiden uusiminen • Kivijalan kunnostus Kustannusarvio 8 264 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 5 785 euroa.

Yksityinen rahoitus 2 482 euroa, josta talkootyön osuus 970 euroa.

Ennen joulua järjestetään puurojuhla ja laskiaisen perinteiseen kuuluu laskiaisrokka ja pannarit. Lahjoituksena yhdistys on saanut kirjoja, joita yhdistyksen jäsenet voivat lainata merkitsemällä lainauksen erilliseen vihkoon.

Alapään diakoniapiiri vuokraa tiloja kokoontumisiinsa, tiloja vuokrataan myös yksityisille, ylioppilasjuhlia, ristiäisiä jopa muistotilaisuuksia on toimitiloissa järjestetty. Astiasto 50 hengelle, saman verran on istumapaikkoja, mutta lisäpenkkejäkin löytyy.

Yhdistyksen toimitalon pihassa on paperinkeräyskontti. Paperikeräys tuo tuloja pari-kolmesataa euroa vuodessa.

Omien kokoontumisten yhteydessä on arpajaiset, johon jokainen tuo parin euron palkinnon, tilaisuuksissa on kahvimaksu. Antti Raivio toteaa, että kirpputoripöytä toi syksyn aikana

yllättävän mukavasti tuloja. Toimintaa jatketaan keväällä. Myytävät tuotteet saadaan yhdistyksen jäseniltä lahjoituksena. Yhdistys myy myös omia adresseja.

Yhdistyksen toiminta jatkuu saman suuntaisena tulevaisuudessakin. Toiminta on yhdessäoloa, vertaistukea ja edunvalvontaa. Esko Hautala toivoo mukaan myös nuorempia henkilöitä. Antti Raivio toteaa, että invalidi-sana tekee toimintaan osallistumiseen korkean kynnyksen. Ihminen puolustaa sillä tavalla itseään, ei haluta että invalidiasiaa korostetaan. Se ei toki ole tarkoitus, vaan kysymyksessä on edunvalvonta, tiedon jakaminen ja vertaistuki, Raivio muistuttaa.

Toimitilan osalta suunnitelmissa on talon tiilisen ulkokaton uusiminen. Siihen yhdistys kerää nyt omarahoitusosuutta.

Paperinkeräys on osa yhdistyksen varainhankintaa.

PIKKOLO II -raportti Karjanlahden kyläyhdistys ry

19

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu lämmittää saunamökkiä.

Lämmönlähteenä on myös takka, esittelee Arvo Passi.

Uimapaikka louhokseen on perustettu 2005.

Uskaliaimmat voivat käyttää hyppyriä.

Karjanlahden kyläyhdistyksellä on ollut vanha maalaistalo kylätalona jo noin 30 vuoden ajan.

Talon omistava perikunta ei kuitenkaan ole enää uusinut vuokrasopimusta, joten kyläyhdistyksen vuonna 2004 valmistuneesta Vuorimäen rantamökistä on tullut myös kylän kylätalo.

Rantamökki sijaitsee entisellä Lohja-Ruduksen omistuksessa olleella louhosalueella, joka oli jo monta vuotta ollut käyttämättä.

Karjanlahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arvo Passi kertoo, että Karjanlahden ja Pelkolan kyläläisille syntyi kuningasajatus uimapaikan tekemisestä alueelle. Louhoksen syvin kohta on noin kymmenen metriä.

Vesi tulee kalliolähteestä, on kirkasta ja kylmää.

Vanha ajoluiska on matalampi, siihen ajettiin maata ja se tasoitettiin.

Siinä on myös lasten turvallista uida. Uimapaikka on yksi Kauhavan suosituimpia, kertoo Passi. Pelkolan kyläläiset ovat sittemmin jääneet pois hankkeesta ja Karjanlahden kylä on vienyt hanketta eteenpäin yksin.

Kyläyhdistys osti vuosituhannen vaihteessa

omakseen koko 7,2 hehtaarin alueen. Puut mökkiin kerättiin kyläläisten metsistä, otettiin parhaat päältä, toteaa Arvo Passi leikkisästi. Vaatimus oli, että latvamitan piti olla vähintään 20 cm. Palkan edestä mökin piirustukset teki Martti Halmesmäki, myös hirrenveistäjälle maksettiin palkka työstä. Puut höyläsi ja kasasi omassa kylässä asuva hirsirakentaja Eero Korkealaakso. Muuten mökki on tehty talkoilla.

Oleskelu-keittiötilan lisäksi rakennuksessa on sauna, pesu- ja pukeutumistila. Saunassa on sähkökiuas. Suihkua ei ole, mutta vesi tulee pesutiloihin ja lämpiää varaajalla.

Rakennuksessa on takka. Pikkolo II -hankkeen kautta tiloihin hankittiin ilmalämpöpumppu, jonka avulla takan lämpöä voidaan kierrättää ja tilat saadaan nopeasti lämpimäksi.

Kyläläiset kokoontuvat rantamökillä joka torstai-ilta. Sauna lämpiää ja kyläläiset viettävät aikaa yhdessä. Jokainen tuo omat makkarat, kahvista maksetaan euro yhteiseen kassaan.

Muita viikoittain toistuvia tilaisuuksia ei ole, mutta vuosittain

Vuorijärven saunamökin edustalla on kirkasvetinen louhoskuoppa, jonka syvin kohta on 10 metriä.

Ilmalämpöpumpun hankinta saunamökille Karjanlahden kyläyhdistys, Vuorimäen saunamökki, Karjanlahdentie 260 Toimenpiteet • Ilmalämpöpumpun hankinta.

Kustannusarvio 1 450 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 1 015 euroa.

Yksityinen rahoitus 435 euroa, josta talkootyön osuus 0 euroa. järjestetään äitienpäivä, isänpäivä ja kesäjuhla sekä lauluiltoja. Keväällä kansalaisopisto järjesti grillauskurssin miehille.

Kurssi oli hyvin suosittu ja vastaavaa kurssia suunnitellaan tulevallekin keväälle. Tilaa myös vuokrataan kyläläisten käyttöön, neljällä yhdyshenkilöllä on avain mökkiin.

Rannassa on laituri ja rappuset veteen sekä ponttooni. Ilkivallan vuoksi kaikki irtonainen on lukittava, sillä muuten tavarat heitetään veteen, grillissäkin on oltava lukittava kansi. Arvo Passi toteaa, että ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, mitä eroa on uimapaikalla ja kaatopaikalla, veteen on heitetty jopa televisio. Palokunta käy harjoittelemassa alueella ja

sukeltajat ovat nostaneet roinaa pois pohjasta. Palokuntalaiset ovat myös tuoneet irti päästetyn ponttoonin usein takasin. Palokuntalaisille onkin luvattu yhteistyöstä kiitokseksi ilmainen mökin ja saunan käyttöoikeus, kertoo Passi.

Kyläyhdistyksen alueella asuu 76 henkilöä.

Asukkaat ovat melko iäkkäitä, kouluikäisiä on vain muutamia. Talkootoiminnassa on mukana aktiivisesti kymmenkunta henkilöä, satunnaisesti hieman enemmän. Kylässä järjestettäviin tilaisuuksiin osallistutaan enemmän kuin talkoisiin.

Yleishyödyllisenä yhteisönä kyläyhdistykseltä ei peritä kiinteistöveroa mökistä, mutta uimarannan osalta kiinteistövero peritään.

Saunamökki on rakennettu vuonna 2004, ja nyt siitä on tullut myöskin Karjanlahden kylätalo.

20

PIKKOLO II -raportti Kankaan-Ikolan Kyläseura Tempaus ry

Erustuvan takka ja uuni

Tuvan katossa on leipäorsi.

Perinteisenä koristeena on myöskin olkihimmeli.

Sivukamareissa on kauniita huonekaluja.

Seura on palkittu rakennusperinteen vaalimisesta.

Tässä ovessa näkyy vielä häjyjen puukonjälkiä.

Kankaan-Ikolan Kyläseura Tempaus ry:n omistama Keskikankaan kotiseututalo on vanha, punainen pohjalaistalo, jonka pihapiirissä on luttiaitta sekä varastorakennus. Rakennus on saanut Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistykseen Rakennusperintö-palkinnon.

Kylässä on asukkaita noin 250. Alueella on useita pohjalaismallisia taloja. Kaikenlaiset myynnissä olleet talot ovat löytäneet ostajan, myytävänä olevia asumattomia taloja ei ole.

Kylässä kuvattiin Hyvien ihmisten kylä -niminen tv-sarja muutama vuosi sitten. Myös tv-sarjassa keskeisessä roolissa ollut ”Reinon talo” on saanut uudet asukkaat.

Kesällä 2011 kylässä kuvattiin Härmä-elokuvaa. Kyläseura järjesti elokuvaväelle kahvituksen ja pyysi palkakseen elokuvaan tehdyn riukuaidan, joka muutoin olisi hajotettu polttopuiksi.

Osa aidasta on kylätalon pihassa, osa on sijoitettu kyläläisten käyttöön lahjoitetun kyläladon

ympäristöön, osa on vielä varastossa.

Kylälato sijaitsee vanhalla krooppipaikalla, ladon läheisyydessä poltetaan kyläläisten yhteinen pääsiäisvalkea.

Kyläyhdistyksen hallituksessa on nuorta väkeä. Nuorempi väki huolehtii kylätalon asioista ja vanhempi väki keskittyy kotiseututalon ylläpitoon, mutta tietoa pyritään mahdollisimman paljon siirtämään vanhalta polvelta nuoremmille.

Kotiseututalolla on saatu jonkin verran lahjoituksena vanhaa esineistöä, osa on talon alkuperäistä esineistöä.

Tuvan puolella lämmityksenä on sähköpatterit. Erustuvan puoli on ollut kylmänä, mutta nyt takan ja uuni avulla erustupakin saadaan lämpimäksi.

Kyläyhdistys on dokumentoinut leivinuunin ja takan rakentamisvaiheet ja tietoa löytyy kyläyhdistyksen kotisivuilta. Katja Jaskari toteaa, että kuvista näkee hyvin, mistä kivikasasta uuden uunin ja takan rakentaminen on aloitettu.

Erustuvan takka ja muuri

Kankaan-Ikolan Kyläseura Tempaus ry, Kotiseututalo Keskikangas, Kankaantie 614 Toimenpiteet • Keskikankaan kotiseututalon erustupaan uuden takan ja uunin rakentaminen.

Kustannusarvio 3 651 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 2 556 euroa.

Yksityinen rahoitus 1 095 euroa, josta talkootyön osuus 675 euroa.

Kotiseututalolla on jo 11 vuoden ajan pidetty pihaseurat elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tiloja on myös vuokrattu ylioppilas-, rippi- ja syntymäpäiväjuhlien järjestämiseen, myös sukujuhlia Keskikankaan kotiseututalossa on järjestetty.

Kyläyhdistys suunnittelee, että kotiseututalolla voitaisiin järjestää leipomispäiviä, jossa kiinnostuneet perehdytettäisiin leivinuuni

lämmittämiseen ja leipomiseen perinteisellä tavalla. Katja Jaskari kertoo, että muun muassa Kauhavan Martat ovat myös kiinnostuneet leipomispäivän järjestämisestä ja mielellään vuokraisivat tilat kyseiseen tarkoitukseen.

Katja Jaskarin mukaan hankkeen eteenpäin viemisessä ei muuten ollut ongelmia, mutta muurarin odotteleminen vaikeutti hankkeen toteuttamista.

PIKKOLO II -raportti Kankaan-Ikolan Kyläseura Tempaus ry

21

Kylätalo nykyaikaan

Aisapari järjesti Tempauksella sosiaalisen median kurssin yhteistyössä Ruralia-instituutin Rucolahankkeen ja Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa.

Paikalliset yritykset ovat olleet mukana talon kunnostamisessa.

Kankaan-Ikolan Kyläseura Tempaus ry omistaa kylätalon, joka sijaitsee koulun sekä kaupungin omistuksessa olevan teollisuuskiinteistön välittömässä läheisyydessä. Teollisuuskiinteistössä toimii metallialan yritystoimintaa harjoittava HelaSteel Oy. Tempauksen kylätalo toimii HelaSteel Oy:n työmaaruokalana. Kylätalon keittiö on asianmukaisin konein kalustettu, keittäjä on HelaSteel Oy:n palkkaama. Aikaisemmin teollisuuskiinteistössä toimi Maaseudun Kone Oy, mutta yrityksen siirryttyä Ylihärmän Pöyhöselle, sijoittui tiloihin muuta yritystoimintaa. Jo Maaseudun Koneen toiminta-aikana kylätalon tilat olivat ruokalakäytössä. Kyläseura on perustettu jo noin 30 vuotta sitten.

Kylätalon vieressä sijaitsevassa koulurakennuksessa on oma liikuntasali, mutta myös

kylätalon sali mahdollistaa liikunnan harrastamisen tiloissa, tosin ruokalan käytössä olevat pöydät on ensi siirrettäKankaan-Ikolan Kyläseura Tempaus ry, vä syrjään. Kovin paljon kylätalon tilat eivät oleKylätalo Tempaus, Tempauksentie 12 kaan koulun liikuntakäyToimenpiteet tössä, mutta muun mu• Videotykin hankinta assa koulun joulujuhla • Pöytien ja penkkien hankinta järjestetään kylätalos• Piha-alueen ilmeen siistiminen ja sa. Kylätalossa on myös rappusten edustan laatoitus. näyttämö.

Kustannusarvio 2 600 euroa.

Oppilaitten vanhemTuki 70 prosenttia, 1 820 euroa. mat järjestivät syksylYksityinen rahoitus 780 euroa, lä myyjäiset kylätalolla josta talkootyön osuus 0 euroa. koululaisten luokkaretkirahaston kartuttamiseksi.

Kansalaisopisto on järjestänyt kylätalossa erilaisia kursseja. Tilat soveltuvat erittäin hyvin myös kokouskäyttöön. Pikkolo II-hankkeen tukemana Tempauksen kylätalolle hankittiin videotykki, joka palvelee kokouskäyttöä sekä pöytiä ja tuoleja.

Hankkeen puitteissa kylätalon ulko-oven edustaa siistittiin. Rappusten eteen tehtiin laa- Piha-alue on siistitty ja rappusten edusta laatoitettu. toitus ja ilmettä saatiin istutuksilla.

Ladot ja lakeus ovat läsnä Kyläseuralla on myöskin Lakeus-lato. myös kylätalon sisustuksessa.

Kylätalo Tempauksen sali on valoisa ja tilava.

Katja Jaskari vastaanotti Aisaparin viirit hankkeiden tunnustuksena Mervi Niemi-Huhdanpäältä.

Kylätalo nykyaikaan

Talo palvelee myös HelaSteel Oy:n työmaaruokalana.

Kylätalon keittiö on asianmukaisin konein kalustettu.

22

PIKKOLO II -raportti

Ylipään Kyläyhdistys ry

Kylätalon kunnostus

Kylätalon kokoustiloissa on komea oman kylän miehen, Tapio Aution tekemä takka.

Lahot koivut tienvarresta kaadettiin lämmityspuuksi.

Sankarivainajien taulu on kunniapaikalla.

Ylipään kylän asutus sijoittuu nauhamaisesti Lappajärven länsirannalle. Viitisen vuotta sitten kylätoimikunta osti koko koulukiinteistönä kunnalta eurolla kylätaloksi. Jo aikaisemmin rakennuksen toinen pää, asuntopuoli, oli kyläläisten käytössä yhteisenä kokoontumistilana, kertoo kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Pauli Korpela.

Kylässä on asukkaita noin 250. Kylän asukasluku on ollut laskusuunnassa, mutta nyt näyttäisi siltä, että aallonpohja on saavutettu ja kylän väkiluku on lähtenyt hienoiseen kasvuun.

Rauno Takala toteaa, että nuoria on muuttanut kylään ja lapsia on syntynyt. Se on aina hyvä merkki, kun kyläraitilla työnnetään lastenvaunuja, Takala toteaa.

Lappajärven rannalla Ylipäässä on runsaasti kesämökkejä. Ahti Mäkitarkka on laskenut, että huviloita on noin sata. Mökkielämä on viime vuosina muuttunut niin, että mökit ovat lähes poikkeuksetta ympärivuotisessa käytössä.

Kylätalo on monenlaisen harrastustoiminnan tyyssija.

Kesämökkiläiset elävät omaa elämäänsä, kyläläiset eivät ole heidän kanssaan juurikaan tekemisissä. Mökkiläiset käyttävät kylätalon pihassa olevaa tenniskenttää ja lenkkeilevät pururadalla.

Pikkolo II-hankkeella kylätaloon uusittiin ulko-ovet ja vaihdettiin puolet talon ikkunoista.

Kaikkiaan ikkunoita on 16. Hankkeen toteuttaminen edellytti ikkunatarjousten kilpailuttamista, mutta erikoismitoilla oleviin ikkunoihin oli vaikea saada tarjouksia. Vakioikkunoitten valmistajia kyllä on runsaasti. Myös kylätalon ovet tilattiin erikoismitoilla.

Kylätalon kokoustiloissa on komea oman kylän miehen, Tapio Aution tekemä takka. Lahot koivut tienvarresta on kaadettu lämmityspuuksi.

Kylätalossa on punttisali ja mahdollisuus ilma-aseurheilun harrastamiseen. Kylätalon avaimen voi hakea yhdyshenkilöiltä. Vapaasti avoimena olleita tiloja on vaikea valvoa ja

Kylätalon kunnostus

Ylipään kyläyhdistys ry, Lappajärvi Ylipään kylätalo, Ylipääntie 440 A Toimenpiteet • Kylätalon ovien korvaamien uusilla.

• Uudet ikkunat puoleen kylätalon ikkunoista.

Kustannusarvio 2 840 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 1988 euroa.

Yksityinen rahoitus 852 euroa, josta talkootyön osuus 639 euroa.

nykyinen systeemi on todettu niin käytön kuin valvonnankin kannalta hyväksi.

Korpela, Mäkitarkka ja Takala toteavat, että kylien väliset rajat ovat madaltuneet. He pohtivatkin, että naapurikylän Aholan väkeä voisi kutsua kylätaloon vieraisille ja saada näin heidät mukaan toimintaan.

Aholankylässä ei omaa kylätaloa ole.

Kyläaktiivit toteavat, että talkoita kylässä on viime vuosina pidetty tiheään, väsymiseen asti, välillä on pidettävä taukoa.

Nyt toteutetussa

hankkeessa talkooväkeä on ollut hyvin mukana.

Tyytyväisiä ylipääläiset ovat siihen, että kunta on ollut kiitettävästi mukana hanketoiminnassa ja ymmärtää sen arvon.

Takala toteaa, että hankerahat voisivat yhteen kohteeseen olla suurempia, jotta hanke saataisiin toteutettua heti kokonaan.

Kyläaktiivit toteavat, että Aisaparin mahdollisuudet ovat avautuneet vasta nyt. He ovat panneet merkille, että Aisaparin tiedotustoiminta on viime aikoina ollut hyvää ja näkyvää.

Kyläaktiivit Pauli Korpela, Ahti Mäkitarkka ja Rauno Takala.

PIKKOLO II -raportti

23

Inankylän Nuorisoseura ry

Seurantalon kunnostus

Evijärven rannalla sijaitseva Inankylän Nuorisoseura on kärsinyt vesivahingosta. Aikaisemmissa kunnostuksissa on uusittu muun muassa ikkunat sekä rakennettu ulkokuisti. Lähes koko 2000-luvun on tehty Seuran sali on tilava. jotain pientä remonttia.

Salissa ikkunat uusittiin ja tila levytettiin jo 90-luvulla.

Nyt tehdyssä remontissa vesivahingon vuoksi keittiön ja eteisen lattiat jouduttiin ottamaan kokonaan auki ja myös väliseiniä jouduttiin tekemään uudelleen. LämEteisen, keittiön ja vessojen minvesivaraaja on vaihdettu kokonaan uuteen. lattiat uusittiin.

Vessatiloihin on myös laitettu uudet wc-pytyt ja lavuaarit. Vanhat lämmityspatterit on vaihdettu uuteen ja lisäksi on hankittu ilmalämpöpumppu, jonka avulla lämmityskustannuksia saadaan alemmaksi. Kahviossa on myös puukamiina, mutta sitä ei ole käytetty, eikä sitä paloturvallisuus syistä ole järkevää käyttää ilman lisätoimia.

Yläpohjaan on myös WC:t saivat uudet pöntöt laitettu lämmöneristetja lavuaari. tä. Lisälämmöneristeeksi on laitettu Teerijärven talotehtaalta saatua hukkamateriaaliksi jäävää eristevillaa. Nuorisoseura sai hukkapaloiksi jäävää materiaalia kohtuuhintaan.

Keittiön kaapistot Ilmalämpöpumppukin hankittiin.

Seuran pihamaalla on rantalentiskenttä.

uusittiin ja samalla saatiin keittiöön lisää työtasoja.

Talkootyötä nuorisoseuralla on tehty ahkerasti, koska tiloissa piti tehdä ensi purkutöitä ja sen jälkeen päästiin vasta tekemään uutta.

Talkoissa on ollut noin parikymmentä henkeä.

Ydinporukkaan on kuulunut 4–5 henkeä.

Remontin tarkoituksena oli saada tilat vuokrakuntoon ja kylän yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Säännöllistä toimintaa tiloissa ei ennen remonttia ole ollut, koska tilat vesivahingon vuoksi olivat varsin huonossa kunnossa.

4H-yhdistys pitää kesäisin Inanrannan kioskia ja nyt 4H-yhdistyksellä on myös kerhotoimintaa tiloissa. Pertti Vesala toteaa, että myös seurakunta on järjestänyt nuorisoseuralla diakoniapiirin tilaisuuksia ja Aijoos-hanke on myös käyttänyt tilaa tapahtumiensa järjestämiseen.

Tila toimii myös kokoustilana lähinnä kylässä toimivien yhdistysten kokoontumiseen. Kylässä toimii useita eri yhdistyksiä.

Nuorisoseuralla järjestetään myös sählyiltoja. Nuorisoseura on rakentanut seuran tontille järven rantaan myös beach volley -kentän.

Eteinen on väritykseltään iloinen. Vanhat lämmityspatterit on vaihdettu uusiin.

Kylätalo vuokrauskuntoon

Inankylän Nuorisoseura ry, Evijärvi Inankylän Nuorisoseura, Seurantie 14 Toimenpiteet • Eteisen, vessojen ja keittiön lattioiden uudistus.

• Keittiön lämminvesivaraajan hankinta.

• WC-pöntöt ja -lavuaarit uudet.

• Pattereiden uusiminen kahvioon.

• Ilmalämpöpumpun hankinta.

• Yläpohjan lisättiin lämpöeristettä.

Kustannusarvio 9 871 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 6 910 euroa.

Yksityinen rahoitus 2 961 euroa, josta talkootyön osuus 2 221 euroa.

Evijärvi-viikon aikana nuorisoseuralla järjestetään Inan ilta -tapahtuma. Hankkeen yhdyshenkilönä toiminut yhdistyksen puheenjohtaja Matias Hanhikoski kertoo, että nuorisoseuralla järjestettiin syksyllä tanssit, jossa solistina esiintyi oman kylän kultakurkku Antti Ahopelto. Tapahtuma kokosi mukavasti väkeä nuorisoseuralle.

Tilaa vuokrataan myös yksityisille perheja muiden juhlien pitopaikaksi.

Inankylässä on asukkaita noin vajaat 350 henkeä.

Hanhikoski kertoo, että hanke on edennyt mukavasti, jokin verran listoitusta on vielä

tekemättä. Hankaluudeksi hän mainitsee sen, että hankerahoitus tulee jälkikäteen ja tavarantoimittajien kanssa on jouduttu sovittelemaan laskujen maksuaikatauluja.

Nuorisoseuraväki on suunnitellut remontoinnin jatkamista. Tarkoitus on laittaa kahvion ja salin väliin lämpöeristetty ovi. Sali on kylmä ja lämpö karkaa kahvion puolelta saliin.

Kesäaikana kylän väkiluku lisääntyy lomalaisten myötä. Kylässä on venevalkama, läheisissä saarissa on myös mökkiasutusta. Kylässä oleville tonteille olisi ehkä kysyntää, mutta tonttien tarjoaminen ei ole nuorisoseuran toimintaa.

Uudistettu keittiö on kaunis ja toimiva, esittelee Matias Hanhikoski.

24

PIKKOLO II -raportti

Prepulan Kyläyhdistys ry

Kodan sähköistys

Valaistuksen voi tehdä tunnelmallisestikin.

Sähköistys lisää kodan käyttömahdollisuuksia.

Polun valaisu lisää myös turvallisuutta.

Prepulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ari Nyrhinen ja rahastonhoitaja Veli Keltto ovat tyytyväisiä ja ylpeitä kyläyhdistyksen kodasta.

- Tykkäämme, että tämä on oikein onnistunut, toteaa Veli Keltto. 10 metriä korkea kota sekä luontopolku Simpsiölle rakennettiin vuonna 2002 hankerahoituksen turvin.

Prepula on Länsikylän, Rautakorven ja Karhunmäen kylien vanha nimitys. Alueella oli aikaisemmin Prepulan koulupiiri, koulu lakkautettiin kymmenisen vuotta sitten ja rakennus on myyty yksityiselle. Kyläyhdistys on perustettu vuonna 1993. Kyläyhdistys on aluetta yhdistävä tekijä, sillä alueen kolmessa kylässä asuvat lapset kulkevat nykyisin eri kouluihin; Lapuan keskuskouluun, Alanurmoon ja Kitinojalle.

Kyläyhdistyksen alueella on noin 200 asukasta.

Prepulan kyläyhdistyksen kota sijaitsee Vanhan Karhunmäen alueella, kodan alue on vuokrattu 25 vuodeksi Vanhan Karhunmäen säätiöltä. Kota sijaitsee uimapaikkanakin

toimivan lammen rannalla. Tonttirajat kulkevat siten, että lampi on naapurin tontilla.

Kodalla ei ole säännöllisiä kokoontumisia, mutta alueen asukkaat ja yhdistykset voivat kokoontua kodalle ja järjestää omia tilaisuuksiaan.

Avaimen saa muun muassa Karhunmäen vastaanotosta. Puimuriyhtymä on pitänyt makkaranpaistoiltoja ja yhteisiä joulujuhlia on myös kodalla järjestetty. Kylän ulkopuolisille kotaa ei ole vuokrattu.

Pikkolo II-hankkeen puitteissa kyläyhdistys on laittanut kotaan sähköt ja kodalle johtava polku on valaistu. Kodan valaistus oli aikaisemmin järjestetty myrskylyhdyin.

- Nykyajan ihmiset eivät enää osaa myrskylyhtyjä käyttää. Paloturvallisuuden kannalta oli turvallisempaa laittaa kotaan sähkövalaistus ja myös polku oli hyvä valaista, toteaa Ari Nyrhinen.

Nyrhinen lisää, että myrskylyhdyt olivat myös noenneet seiniä jonkin verran, mutta nokijäljet saatiin melko hyvin pestyä pois.

Ari Nyrhinen ja Veli Keltto ovat tyytyväisiä ja ylpeitä kyläyhdistyksen kodasta.

Kyläyhdistyksen kodan sähköistys Prepulan kyläyhdistys ry, Lapua Toimenpiteet • Kodan sähköistys.

• Kodalle johtavan polun valaistus.

Kustannusarvio 11 000 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 7 700 euroa.

Yksityinen rahoitus 3 300 euroa, josta talkootyön osuus 2475 euroa.

Kodalla käytetty sähkö mitataan Karhunmäen sähkömittarin jälkeen kodalla olevasta alamittarista, näin kyläyhdistyksen ei tarvitse maksaa perusmaksua sähköyhtiölle, ainoastaan kulutuksesta. Kodalla on voimavirtapistoke.

Se on tarpeellinen jos kodan alueella järjestetään esimerkiksi tapahtuma, jossa tarvitaan äänentoistolaitteita. Myös polttopuiden pienimisessä tai muissa töissä voidaan tarvita voimavirtaa.

Nyrhinen toteaa, että talkootöihin on yleensä aluksi hyvin osallistujia, mutta kun projekteja vaan piisaa, rupeaa väki väsymään. tämän hankkeen talkoolaisten ydinporukassa oli vajaa kymmenen henkeä, kaikkiaan talkoolaisia oli noin parikymmentä. Tässä hankkeessa oli paljon myös töitä, jotka vaativat tekijäkseen ammattilaisen. Kaapeli kaivettiin maahan jo kesällä 2010, loppuun työ saatettiin kesällä 2011.

Varoja toimintaansa kyläyhdistys saa muun muassa pitämällä makkaranmyyntipistettä kylän ohi kulkevien rallien yhteydessä. Omissa tilaisuuksissa järjestetään arpajaisia.

Sähköistyshankkeen kanssa kyläyhdistyksellä ei ollut ongelmia. Kassavarat saatiin myös riittämään hanketta eteenpäin vietäessä. Keskusteluissa nousi myös esiin ongelmat kodan rakentamishankkeen yhteydessä.

Tuolloin hankerahoitus epäonnistui, yhdistykseltä evättiin noin 2000 euroa. Keltto toteaa, että ohjeistuksen mukaan hankerahat pidettiin erillään kirjanpidosta. Yhdistyksen varat eivät riittäneet ja rahastonhoitaja lainasi itseltään rahaa hankkeelle ja lainasta tehtiin velkakirja, mutta kun laine ei näkynyt yhdistyksen tilillä, niin hankerahat tältä osin evättiin. Myös hankeohjeistus oli välillä muuttunut ja siihen vedoten hankerahat evättiin. Kyläyhdistys valitti asiasta, mutta se ei auttanut.

- Me ei lannistuttu, vaikka ei se paljon innostakaan, toteavat Nyrhinen ja Keltto.

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus on myöhemmin tehnyt uudella hankkeella luontopolun Simpsiölle. Keltto toteaa, että polku kulkee samaa reittiä kuin kyläyhdistyksen aikanaan tekemä reitti, opasteet ja viitoitukset ovat nyt uudet.

25

PIKKOLO II -raportti Karvalan Nuorisoseura ry

Seurantalon kunnostus Karvalan Nuorisoseura käynnisti uudelleen bingotoiminnan syksyllä 2011, aikaisemmin bingoa on nuorisoseuralla pelattu 1970-80-luvuilla.

Avajaisbingot pelattiin 26. lokakuuta, tarkoituksena on pelata bingoa säännöllisesti kaksi kertaa kuukaudessa.

Niin bingo- kuin muullekin toiminnalle Vitriini hankittiin astiastoa on hyvät tilat nuorisoseuralla, joka Pikkolo II varten.

-hankkeen avustuksella on saatu entistä ehompaan kuntoon. Hankkeen puitteissa nuorisoseuralle asennettiin kaksi ilmalämpöpumppua, aikaisemmin talossa oli öljylämmitys. Näyttämön kattoa madallettiin ja kattoon laitettiin akusVihreä kolmekymmentä... tiikkalevyt.

Lisäksi hankittiin äänentoistolaitteet ja videotykki. Äänentoistolaitteisto on tarpeellinen bingotoiminnassa, mutta lisäksi se mahdollistaa erilaisten yleisö- ja luentotilaisuuksien järjestämisen tiloissa. Videotykki kuuluu myös nykyaikaiseen luentotilavarustukseen.

AV-tekniikka uusittiin.

Hankkeen puitteissa nuorisoseurantaloon asetettiin esille lasivitriiniin 60-luvulla lahjoituksena saaduille Arabia-astioille. Astiastoa käytetään myös lisäastiastona tapahtumia järjestettäessä.

Hankkeen yhdyshenkilönä toiminut Leena Kujanpää toteaa, että kunnostetulla nuorisoseuralla järjestetään runsaasti erilaisia perhejuhlia. Suurempaa remonttia talolla ryhdyttiin tekemään vuonna 2003.

Vuonna 2005 järjestettiin ensimmäiset häät. Vuonna 2010 nuorisoseuralla järjestettiin kymmenet häät, vuonna 2011 häitä pidettiin seitsemät ja syntymäpäiviä neljät, vuodelle 2012 talo on jo varattu seitsemän hääjuhlan järjestämiseen.

Nuorisoseuralla järjestetään myös kevät- ja syyspäivällisiä, laulu- ja tanssi-iltoja sekä erilaisia kursseja. Nuorilla on oma peli-ilta.

Nuorisoseuralle mahtuu pöytiin esimerkiksi ruokailemaan kerralla noin 140-150 henkeä.

Kyläyhdistyksen kodan sähköistys

Karvalan Nuorisoseura ry, Karvalantie 100, Lappajärvi.

Toimenpiteet • Kahden ilmalämpöpumpun hankinta.

• Äänentoistolaitteiden hankinta.

• Videotykkilaitteen hankinta.

• Näyttämön katon madaltaminen.

• Lasivitriini lahjoituksena saaduille 60-luvun Arabian astioille.

Kustannusarvio 9 302 euroa.

Tuki 70 prosenttia, 6 511 euroa.

Yksityinen rahoitus 2 790 euroa, josta talkootyön osuus 579 euroa.

Leena Kujanpää toteaa, että kylässä ollaan tyytyväisiä Pikkolo IIhankkeen tuloksiin. Asiat ovat edenneet hyvin.

Talkoita on pidetty ahkerasti kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana, siksi nyt on syytä hengähtää, vaikka tekemistä vielä riittäisikin, toteaa Kujanpää.

Kujanpää kertoo, että kylässä asuu nyt jo eläkkeellä olevia monen alan ammattilaisia, jotka ovat olleet mukana talkoissa.

Aktiivisia talkoolaisia on

ollut kymmenkunta. Porukassa tekeminen on ollut mukavaa.

- Pelko on persuksissa, miten saisimme uusia toimijoita ja erityisesti nuoria mukaan toimintaan, toteaa Leena Kujanpää.

Kylän tarkkaa asukasmäärää Kujala ei osaa sanoa, mutta arvelee sen olevan noin 500 henkeä.

Kesämökkejä on muutamia. Mökkiläiset osallistuvat jonkin verran kylän toimintaan.

Näyttämön kattoa mataloitettiin.

Äänentoisto pelaa nykytekniikan ansiosta mallikkaasti.

Bingo on tärkeä yhteisöllisyyden ja varainhankinnan muoto.

26

PIKKOLO II -raportti

PIKKOLO II -raportti

27

28

PIKKOLO II -raportti