Serviisi 2/2013

SERVIISI N°2 > SYKSY 2013

N°2 SYKSY 2013

SERVIISI > SODEXON ASIAKASLEHTI

SAMK & SODEXO

Opiskeiljoiden parhaaksi DIAKONISSASAIRAALA

Erikoiskohde vaatii laitoshuoltajilta pelisilmää SODEXON KEITTIÖMESTARI JARMO VÄHÄ-SAVO:

”Laadukas, tuore ja mielellään kotimainen raaka-aine on kaiken perusta.”

UUTTA

TRENDIT

Erilainen kokous kartanossa

Aspretto vastaa vastuullisuuden vaatimuksiin

SIVU 8

SIVU 34

SUOMALAISTEN SUOSIKKI 50 VUOTTA.

HK SININEN LENKKI®

% && " " & & !&& & '" & & ! ! &!& & !& $ $ "

& & !& & # $ ! & &

SISÄLTÖ

N°2

SINULLE > Bianca Brink, päätoimittaja, maajohtaja

Kun töissä on hyvä olla Sodexon visio on elämänlaadun parantaminen palvelujen avulla. Tutkimusten mukaan työssään viihtyvä työntekijä tekee työnsä paremmin. Kun Sodexon visio ja tutkimukset lyövät kättä, myös yritykset hyötyvät. Hyvinvoiva ja työssään viihtyvä työntekijä on työnantajalle arvokas.

Työ ja työympäristöt ovat muutoksessa ja työn ja yksityiselämän raja on alkanut häilyä. Työpaikkojen tiloilta ja palveluilta vaaditaan enemmän. Globaalina yrityksenä Sodexolla on mahdollisuus tutkia työn muuttumista kansainvälisessä viitekehyksessä ja sen seurauksena ymmärtää muutoksia ja reagoida niiden vasta orastaessa. Konsernimme on tänä vuonna julkaissut Workplace Trends -tutkimuksen, jonka mukaan työntekijöiden terveys, joustavan ja luovan työnteon mahdollistaminen sekä osallistava ja reilu työpaikkakulttuuri ovat oleellisimmat asiat, joihin yritysjohdon pitää kiinnittää huomiota.

Sodexon Yhdysvalloissa toimivan Innovations 2 Solutions -tutkimusryhmän tekemästä tutkimuksesta voit lukea lisää tästä lehdestä sivulta 18.

Kaikki kansainväliset trendit eivät sellaisenaan istu suomalaiseen työkulttuuriin. Tämän vuoksi olemmekin kehittäneet Inside by Sodexo Business Solution -palvelukokonaisuuden, jossa huomioimme paikalliset tarpeet ja toimintatavat. Kokonaisuus on kehitetty Pohjoismaissa sijaitseviin työympäristöihin. Lisää tästä sivulla 17.

Työtapojen muutoksen tuulet tuntuvat monessa paikassa. Samaa aihetta sivuaa Hämeenkylän kartanosta kertova juttumme sivulla 8. Vanhan kartanon uudistuksessa on mielenkiintoisella tavalla otettu huomioon yritysten tarpeet uudenlaisten tapahtumien ja kokousten järjestämisessä. Hämeenkylän kartanosta tulee moderni, kokousasiakkaiden hyvinvointiin panostava, ainutlaatuisessa ympäristössä toimiva kokoushotelli.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka.

Tervetuloa.

8 ”Inno-kokouspaketissa annetaan vapaus tulla ja mennä. Emme luo liian tarkkoja aikatauluja. Jos on hyvä flow päällä, sitä ei katkaista kalenteriin merkityn lounasajan tullen.”

–Mari Nieminen, hotelli- ja ravintolapäällikkö

SAMK & SODEXO:

POLTTOAINETTA OPISKELIJOILLE

22

Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoille Campus ja Aspretto ovat tulleet tutuiksi.

ERIKOISOSAAMISTA VAADITAAN! Sairaalan laitoshuoltajan on siivoustyön lisäksi osattava myös ihmissuhdetaidot.

28 SERVIISI N˚2 > 2013 | 3

TEKSTI Annamari Typpö | KUVA Junnu Lusa

Hymy tuo kaikille hyvän mielen ”On ihana tulla töihin, kun joku hymyilee ja toivottaa hyvää huomenta”, sanoi yksi jos toinenkin asiakas, kun Seija Tikkanen ja muut sodexolaiset ottivat WTC Helsinki Airportin aulapalvelun hoitoonsa 2,5 vuotta sitten.

Tähän kiitokseen kiteytyy Seijan mielestä se, mistä hyvässä aulapalvelussa on kysymys: vuorovaikutuksesta ja ihmisten kohtaamisesta. ”Hymy toivottaa asiakkaat tervetulleeksi. Se voi myös pelastaa tilanteen, kun pitää sanoa jostakin asiasta tiukasti. Kun asiansa sanoo hymyillen, ei tule riitaa”, Seija sanoo.

Seija pitää iloisuutta sisäänrakennettuna ominaisuutena ja asennekysymyksenä. ”Kotihuolet jätetään työpaikan ulko-oven taakse. Ei omia murheita kannata työpaikalle tuoda.”

Ystävällisyydestä, jämptiydestä ja asiakkaat huomioivasta asenteesta kiitosta saanut Seija on ollut Sodexolla 13 vuotta. Nykyisessä tehtävässä työn iloa luovat ennen kaikkea työkaverit, esimiehet ja asiakkaat. ”On helppo tehdä yhteistyötä, kun kaikkien ajatukset ja toiveet kulkevat samaan suuntaan”, Seija sanoo.

Aulapalvelussa toimenkuva on monipuolinen.

Vieraiden vastaanottamisen lisäksi Seija tekee kulkukorttiavaimia, hoitaa toimistohotellin tilavarauksia ja pyörittää pientä aulakahvilaa. ”Mitä asiakkaat keksivätkään pyytää, sen me teemme. Olen joskus laatinut työnkuvankin. Siitä tuli kolme sivua pitkä.”

Akkujaan Seija lataa kasvimaalla ja puutarhassa.

Eikä lentokentän kainalossa päivänsä viettävä malta olla matkustamatta. Tuoreimpia matkakohteita ovat Irlanti ja Kreikan saaristo.

AULA

4 | SERVIISI N˚2 > 2013

SISÄLTÖ

N°2 ”BUSINESS PARK -TYYPPISILLE TOIMISTOTALOILLE rakennetussa kokonaisuudessa palvelut räätälöidään tukemaan talon käyttäjien ja heidän vieraidensa viihtymistä sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista.”

Elina Yrjänhekki, Suomen myyntijohtaja, Sodexo 17

38 YHÄ KEVEÄMPI JÄTEASTIA

Elisan henkilöstöravintolassa mitataan kuinka paljon biojätettä pystytään vähentämään.

44

PORI JAZZ

16 vuoden kokemuksella Suomen suurimmassa musiikkitapahtumassa tarjotaan hyvää ruokaa.

51

6 Klassikko > 8 Hämeenkylän kartano ja innovoiva kokous > 15 Mikä on tärkeää > 14 Tutkimus&Trendit > 15 Meiltä-kolumni > 18 Voimaannuttava työ > 22 SAMK & Sodexo > 26 Suosikki > 28 Puhdas sairaala > 34 Vastuullinen Aspretto > 36 Uusittu > 38 Panostusta parempaan huomiseen > 42 Sodexo valokeilassa > 44 Kova keikka Porissa > 51 Simply to Go

SERVIISI Serviisi – Sodexo Oy:n asiakaslehti Sodexo Oy, Atomitie 5, 00370 Helsinki, 010 540 7000, www.sodexo.fi, etunimi.sukunimi@sodexo.com | Päätoimittaja maajohtaja Bianca Brink, bianca.brink@sodexo.com | Koordinointi Tia Härkönen, tia.harkonen@sodexo.com | Toimitus Zeeland, Eteläinen Rautatiekatu 6, 00100 Helsinki | Tuottaja Terhi Paavola, 040 765 7923, terhi.paavola@zeeland.fi | Visuaalinen suunnittelu Zeeland | Paino PunaMusta | Paperi Sisus UPM Fine 90 g, Kansi UPM Fine 250 g | Ilmoitusmyynti Sodexo Oy | Osoitelähde ja osoitteenmuutokset Sodexon asiakas- ja markkinointirekisterit, neuvo@sodexo.fi | Kannen kuva Junnu Lusa | ISSN 1796-4997 SERVIISI N˚2 > 2013 | 5

KLASSIKKO. TEKSTI Elina Korpi | KUVA Sanna Peurakoski

Sodexon ravintoloissa vietetään kasvisruokapäiviä 29.–31.10. Luvassa on herkullisia ja terveellisiä kasvisruokavaihtoehtoja. Tervetuloa maistamaan!

6 | SERVIISI N˚2 > 2013

Perunapannukakku Aineet

Parhaat kaverit:

peruna ja pannukakku Kun kaksi perinteistä suomalaista herkkua yhdistetään, saadaan aikaiseksi todellista lohturuokaa: perunapannukakku.

Makuyhdistelmästä mieleen nousevat kaikki parhaat muistot mummolasta – mutta myös matkoilta. Niin tuttu ja samalla kansainvälinen herkku pannukakku on.

Pannukakkuja tai lettuja syödään kaikkialla maailmassa.

Ne kuuluvat lähes jokaisen kansallisuuden perinneruokiin.

Ranskalaisilla on krepit, venäläisillä blinit, amerikkalaisilla pancaket, itävaltalaisilla kaiserschmarrnit…

Suomessa jopa eri maakunnilla on omat perinteiset pannukakkureseptinsä. Tunnetuin näistä lienee Ahvenanmaan pannukakku ja hyvänä kakkosena seuraa eteläpohjalainen kropsu.

Samanlainen maailmankansalainen on myös peruna.

Se on meille suomalaisille niin kotoisa, mutta kaikkialla maailmassa tunnettu, ihan samalla tavalla kuin pannukakku.

Perunaa on viime vuosina suotta väheksytty. Uusimpien tutkimusten mukaan peruna on esimerkiksi mainio kaliumin lähde. Peruna on pitkään ollut myös suomalaisten miesten tärkein C-vitamiinin lähde.

Perunapannukakku on kotoisuutensa vuoksi mainio kasvisruoka maistella niille, joiden mielestä kasvisruoka ei vie nälkää. Kasvisruokaahan tämä tuhti ruokalaji nimittäin on!

250 g jauhoisia perunoita 1/2 tl suolaa 0,7 dl maitoa 15 g + 18 g voita 3 dl kasvirasvasekoitetta 20 % 3 kpl kananmunia 1,5 dl vehnäjauhoja 120 g emmental pun.leima raaste jauhettua mustapippuria Kuori ja keitä perunat. Kaada vesi pois ja soseuta perunat.

Lisää maito, voi ja suola.

Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita muut raaka-aineet keskenään ja nostele valkuaisvaahto viimeisenä sekaan.

Paista esimerkiksi lettupannussa pienessä määrässä voita pieniä pannukakkuja. Voit paistaa pannukakun myös uunissa 180 celsiusasteessa noin 20 minuuttia. Ripottele tällöin osa juustosta pinnalle.

AVOCADO CREME 15 g sitruunamehua ja -kuorta 80 g avokadoa 100 g ranskankermaa suolaa mustapippuria Pese sitruuna, raasta kuori ja purista mehu. Halkaise avokado, poista kivi ja kuoret. Soseuta avokado ja ranskankerma. Lisää sitruunamehu ja hiukan raastettua sitruunankuorta. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita tasaiseksi.

LISUKE 25 g 40 g

erilaisia krasseja saksanpähkinää

Rouhi saksanpähkinät hieman pienemmiksi. Leikkaa krassit.

Sekoita krassit ja saksanpähkinät ja tarjoa erikseen perunapannukakkujen lisäkkeenä.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 7

Tervetuloa innovoimaan!

Hyvässä innovaatiokokouksessa kaikki tietävät tavoitteet.

Sen jälkeen heitetään tittelit ja roolit nurkkaan ja heittäydytään ideoimaan.

TEKSTI Teija Laakso | KUVAT Sanna Peurakoski ja Sodexo

8 | SERVIISI N˚2 > 2013

Hämeenkylän kartano tarjoaa idylliset puitteet innovoinnille.

T

ervetuloa innovoimaan yhdessä tänne Hämeenkylän kartanoon! Tänään tavoitteena on, että tapaamisemme päätteeksi meillä on uusia ideoita siihen, miten täydennämme nykyistä palvelupakettiamme.

Reiska onkin valmistautunut tehtävään jo etukäteen etsimällä kilpailijatietoa aiheesta. Mari puolestaan on kaivanut esimerkkejä ulkomaisista ratkaisuista, mutta sitä ennen: haluaisin kuulla teiltä kaikilta, mitkä ovat teidän odotuksenne tälle päivälle. Jos jokainen vuorollaan kuvailisi odotuksiaan esimerkiksi kolmella sanalla?

Ja hei, ihan ensiksi suljetaan kännykät. Pidetään noin tunnin päästä 10 minuutin tauko, jonka kukin voi käyttää sähköpostien ja viestien läpikäymiseen tai vapaamuotoiseen keskusteluun.”

Esimerkiksi näin voisi alkaa ideaali innovaatiokokous. Tärkeintä on luoda puitteet hyvälle vuorovaikutukselle ja olla läsnä paitsi fyysisesti, myös henkisesti.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 9

Hyvä innovaatiokokous alkaa sillä, että osallistujien kanssa luodaan kokoukselle tavoitteet. On hyvä, jos jollekulle on annettu etukäteistehtäviä, jotta kaikkien osallistujien ei tarvitse käyttää aikaansa niihin. Siten itse kokousaika voidaan käyttää jouhevasti innovointiin.

On tärkeää, että kaikki osanottajat tuntevat läsnäolonsa kokouksessa tarpeelliseksi ja tasavertaiseksi. Ideoinnissa heitetään tittelit ja roolit pois, jotta päästään asioissa uusiin näkökulmiin.

Merkkinä tasavertaisuudesta toimii esimerkiksi se, että kysytään joka ikisen osallistujan odotuksia päivälle.

Ja ne kännykät ja sähköpostit! On hyvä sopia pelisäännöt heti alkuun, miten viestejä luetaan. Jos tietokonetta tarvitaan esimerkiksi tietojen hakemiseen, yksi valitaan hakukoneniiloksi. Kokouksessa keskitytään yhteiseen asiaan ja pidetään erikseen tauko viestien lukemiseen, suosittaa Reetta Koski.

TUNNELMA ENSIN KUNTOON. Koski kutsuu itseään ideoijaksi ja

oivalluttajaksi. Hän järjestää yrityksille esimerkiksi ideapajoja, joissa käy fasilitoimassa.

Ihan ensimmäiseksi Koski heittäisi termin innovaatiokokous romukoppaan. ”Lopetetaan puhumasta kokouksista silloin, kun pitää ideoida uutta. Puhutaan vaikka työpajoista. Tai miltä kuulostaisi

ideakahvila? Se luo heti kuvaa vapaammasta tapahtumasta.”

Muutenkin on tärkeää erottaa eri kokoustyypit toisistaan.

Osallistujille pitää tehdä selväksi, onko kysymyksessä päätöksentekokokous vai informaatiokokous, jossa yksi puhuu ja toiset kuuntelevat, vaiko kick-offin tyyppinen kokoontuminen, jolla halutaan innostaa uuteen. ”Fasilitoijan tehtävä on suunnitella kokouksen työmuodot sellaisiksi, että niiden avulla tavoitteet ovat saavutettavissa, eli oivalluttaa, katsoa, että puhevalta jakautuu tasaisesti, ja auttaa esimerkiksi introvertteja nousemaan esiin. Ulkopuolisella ei ole ennakkoasenteita valmiista rooleista. Ryhmädynamiikka rakentuu tietyllä tavalla, ja ulkopuolinen pystyy pistämään palikat uusiksi. Panostan myös alussa paljon oikeanlaisen tunnelman saavuttamiseksi. Se maksaa itsensä takaisin”, Koski sanoo.

Uusista tiloista haetaan uusia ajatuksia. ”Ideointiin saatetaan varata esimerkiksi unelmahuone, kritiikkihuone ja realismihuone – ja sitten kävellään pienissä ryhmissä huoneesta toiseen, kirjataan ajatuksia fläppitaululle, vaihdetaan ajatuksia. Tärkeintä on vuorovaikutus”, Koski sanoo.

INNOHUONEESTA INTOA UUTEEN. Hämeenkylän kartanon ho-

telli- ja ravintolapäällikkö Mari Nieminen kertoo innostuneena kartanon laajasta remontista, jonka ensimmäinen osa on juuri

Reetta Koski (oikealla) käyttää mielellään korttipakkoja, ns. ideapakkoja työpajan läpiviemiseen. Mari Nieminen kuuntelee kiinnostuneena.

10 | SERVIISI N˚2 > 2013

”Etukartanolla, joka on alkujaan vanha navetta, on avattu uudistuksen myötä yhdeksän kokoustilaa, joilla on kullakin oma teema.”

SERVIISI N˚2 > 2013 | 11

Hämeenkylän kartanon peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on valmis. Valmiina ovat á la carte -ravintola, uudistettu kokousmaailma ja hotelli. Tervetuloa tutustumaan. sodexo.fi/ hameenkylankartano.

valmistunut. Esimerkiksi Etukartanolla, joka on alkujaan vanha navetta, on avattu uudistuksen myötä yhdeksän kokoustilaa, joilla on kullakin oma teema.

Hyvinvointi-kokoustilassa on esimerkiksi keinutuoli, tasapainolautoja, kipukoukkuja, piikkityynyjä... Innotila taas on suunniteltu innovointiin. Siellä on esimerkiksi interaktiivinen esitystaulu ja nojatuolien vieressä esiin nostettavat työpöydät. Korkean pöydän ääressä ideoidaan korkeilla satulatuoleilla. Pöydän pintamaaliin voi kirjoittaa, samoin seinille.

Lattialla on karvalankamatto ja tarjolla villasukkia. Halutessaan voi siis heittää kengät pois ja ottaa rennosti. ”Tarjolla on aivoruokaa: esimerkiksi pähkinöitä, värillistä vettä tai kaikkea, mikä saa aivot toimimaan. Kirjastosta voi kaivaa luettavaa ideoinnin tueksi, seinältä löytyy ohjeita esimerkiksi mind mapin käytöstä ja viiden minuutin taukojumpasta”, Nieminen kertoo Sodexon väen itse ideoimista palveluista. ”Inno-kokouspaketissa asiakkaalle annetaan vapaus tulla ja mennä. Emme luo liian tarkkoja aikatauluja, joten jos asiakkaalla on hyvä flow päällä, sitä ei tarvitse katkaista kalenteriin merkityn lounasajan tullen.”

Reetta Koski kuuntelee innostuneena ja nyökyttelee. Juuri näin, kuulostaa hyvältä! Kaikki, mikä tuo energiaa, kannattaa hyödyntää.

12 | SERVIISI N˚2 > 2013

”Ihmiset ovat usein kinesteettisiä. He tarttuvat mielellään esineisiin, joten kipukoukut, hierontapallot tai vaikkapa muovailuvaha kuulostavat hyvältä. Itse suosin tiimalasia. Sen avulla voidaan antaa minuutin puheenvuoroja kritiikille, minuutin kommenttipuheenvuoroja itse kullekin ja ylipäänsä rytmittää palaveria”, Koski kuvaa.

Hän myös suosittaa pieniin ryhmiin jakautumista ja ulos lähtemistä. Idyllisen kartanon mailla riittääkin hiljaisuutta ja lääniä kävelypalavereille. ”Kun ryhmässä on enemmän kuin viisi, se latistuu.

Suositankin, että ajatustenvaihtopalaverit pidettäisiin kävelypalavereina. On tutkittu, että aivot toimivat parhaiten 3,6 km:n tuntinopeudessa! Lähdetään kahden hengen porukoissa kävellen, treffataan toiset hetken päästä ja jatketaan toisen parin kanssa matkaa...”

Liian tiiviistä istumisesta ei muutenkaan ole Kosken mukaan hyötyä. ”Joskus näkee, että ei anneta aikaa tauoille, kun halutaan käydä listan asiat läpi. Tauoista on juuri suuri hyöty, kun mieli vapautuu agendasta, alitajunta alkaa toimia ja työstää asiaa. Ja tauon jälkeen sen aikana käydyt käytäväpuheet saadaan hyötykäyttöön – eikä niin, että se arvokkain käytäväpuhe käydään kokouksen jälkeen ja jää kokonaan hyödyntämättä.”

Paras vuokratyövoima on sellaista, että sitä ei tunnista vuokratyövoimaksi.

StaffPoint –konsernin uusiin lisäarvopalveluihin kuuluu henkilöstövuokrauksen ja henkilöstövalmennuksen yhdistäminen. Näin varmistamme, että työntekijämme ylittävät reilusti vaativimmankin palvelutason riman.

HYVÄ MIELI PÄÄTÖKSESTÄ. Pahin mahdollinen tapa päättää

kokous on todeta, että aiheiden käsittely taisi nyt jäädä kesken, mutta jatketaan asioista mailitse.

Innovaatiopäivän päättämisessä onkin tärkeää kiitoksen lisäksi kertoa, miten asioita viedään jatkossa eteenpäin.

Kaikille on myös annettava mahdollisuus antaa palautetta. Joskus osanottajat saattavat kitistä, että eihän siinä nyt voinut tosissaan mielipidettään sanoa, mutta... Kenties se vähän nätimmin sanottu kommentti jää omaankin mieleen päällimmäiseksi?

Seurantapalaverilla hyödynnetään sitä, että osallistujien mieli jää työstämään annettua aihetta. Kosken mukaan on tutkittu, että tärkeimmät ideat saadaan suihkussa. Suihku ei sinänsä niitä ideoita tuota, vaan se, että ollaan tilassa, jossa voi ajatella ihan muuta. Alitajunta puskee ideat esiin.

Jotenkin näin kokous voisi Reetta Kosken mukaan päättyä: Kiitos kaikille hienosta heittäytymisestä! Seuraava askel on, että käymme ensi maanantaina vielä päivän saldoa yhdessä läpi, jotta Sami pääsee jatkamaan tästä ja työstämään valittuja ideoita vauhdilla eteenpäin. Tarkoituksena on, että syksyn tarjouskierroksella voimme jo yllättää asiakkaamme positiivisesti uusilla palvelutuotteilla.

Tässä lopuksi voisimme vielä käydä kierroksen läpi: mitä kullekin jäi päivän ideoinnista parhaiten mieleen. Minna, millä sanoilla sinä kuvailisit päivän antia puolisollesi kotona?

Priimustason vuokratyövoiman keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu, että he: Toimivat tavoitteellisemmin Ovat ammattitaitoisia

Ovat asiakaskeskeisiä

Ovat varustettu hyvällä asenteella

Analysoivat omaa toimintaansa

Olemme paras työkaverisi

Osana StaffPoint-konsernia voimme tuottaa asiakasorganisaatioillemme ratkaisuja, joissa yhdistyvät osaamisen kehittäminen, henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät sekä henkilöstöpalvelut ja rekrytointi. Olemme asiakkaamme ratkaisukeskeinen kumppani erilaisissa organisaation ja työelämän muutostilanteissa. Uusi StaffPoint-konserni on toimialansa johtava toimija, konsernin liikevaihto on 120 miljoonaa euroa.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 13

www.staffpoint.fi

‘Coca-Cola’, ‘plantbottle’, the Coca-Cola contour bottle and the dynamic ribbon device are registered trademarks of The Coca-Cola Company. © 2013 The Coca-Cola Company.

Tulevaisuuden pullomme alkaa hahmottua alkaa hahmottua

Jopa 15% kasvipohjaista materiaalia. alia.

50% kierrätysmuovia.

Yhä 100% kierrätysmuovipullo. o.

14 | SERVIISI N˚2 > 2013

MILLAINEN ON HYVÄ TILAISUUS?

Hyvä tilaisuus rakennetaan niin, että se kulkee sujuvasti kaikkien näkökulmasta.

RIIKKA SALO Assistentti, NCC Rakennus Oy

ASIAKAS

Hyvästä tilaisuudesta jää kaikille hyvä mieli.

LUOTETTAVA yhteistyökumppani on tärkeintä. On iso asia, kun asiat hoidetaan niin, ettei tarvitse jännittää, meneeköhän kaikki hyvin. On luotettava myös siihen, että yhteistyökumppani osaa kysyä tärkeät kysymykset, jotka eivät itselle tule mieleen.

Jos tapahtumassa syödään, pitää tarjottavan olla hyvää ja erilaiset erityisruokavaliot on otettava huomioon. Hämeenkylän kartanossa tuli kiitosta siitä, että buffetpöydästä keliaakikko pystyi syömään kaikkia tarjolla olevia ruokia. Hänet oli otettu hienosti huomioon.

SIJAINTI JA MUUNNELTAVUUS ovat ykkösasioita.

Järjestän noin 80 tilaisuutta vuodessa, ja tilaisuuksien kirjo vaihtelee johtoryhmän kokouksista illallisiin tai kahden hengen keskusteluista sadan hengen tapahtumiin. Se tarkoittaa, että tilojen muunneltavuus on nykyisin todella tärkeää.

Kaiken pitää olla kohdallaan tilaisuuden alkaessa.

Mutta tarvitaan myös joustavuutta, koska vieraiden saapuessa tilanteet voivat muuttua. Silloin pitää saada aikaan tunne, että asiat muutetaan helposti ja sujuvasti.

Ihmiset haluavat verkostoitua. Toivotaan, että aikaa on myös vapaalle keskustelulle.

Aikaa kaikilla on kuitenkin vähän ja se halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

HANNA-LEENA HARMA Asiantuntija, Keskuskauppakamari

KÄYTTÄJÄ

ASIANTUNTIJAT

SARI HEINO Markkinointiassistentti, Vermon Ravirata

MEILLE ON OLENNAISTA, että tiedämme, minkälaista tilaisuutta ollaan tekemässä. Kun asiakas on kertonut mitä, kenelle, miksi ja milloin, voi ravintolapalvelut ja kokousjärjestelyt jättää huoleksemme. Kun tilaisuuden luonne on selvillä, osaamme kysyä sellaiset kysymykset, että muu oleellinen tulee käytyä läpi.

Tilojen tulee olla tarkoitukseensa sopivat ja siistit.

Myös tilaajan tekniset tarpeet pitää täyttää. Kun luottaa meihin tapahtumajärjestäjänä, me hoidamme osuutemme ja asiakas voi keskittyä itse asiaan.

Pidämme asiakkaan joka tapauksessa ajan tasalla ja huolehdimme, jos jokin asia on meille vielä ilmoittamatta. Tilaisuus on asiakkaalle tärkeä, ja me olemme yksi lenkki tilaisuuden onnistumisessa.

SODEXO

SUUNNITTELUN ALOITTAMINEN riittävän ajoissa on tärkeää varsinkin suureen tapahtumaan valmistauduttaessa. Kun pienimmätkin asiat kirjataan ylös, ne tulevat hoidetuksi ja kaikki osapuolet pysyvät selvillä tilanteesta. Toimimme Sodexon yhteistyökumppanina muutaman hengen tilaisuuksista tuhansien ihmisten tapahtumiin. Sodexon vastuulla ovat ruoka ja tarjoilut, kun taas me Vermossa järjestämme ohjelman.

Asiakkaan olisi hyvä nähdä paikka, jossa tapahtuma pidetään. Esimerkiksi Vermossa on useita erilaisia tiloja moniin eri käyttötarkoituksiin. Kun asiakas näkee tilat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet, myös tapahtuman suunnittelussa on helpompi edetä.

TIINA PARRI Service Manager, Sodexo Service Center

SERVIISI N˚2 > 2013 | 15

TUTKIMUS&TRENDIT / TEKSTI

Jaakko Hänninen

Maidosta kehon rakennusaineet SUOMI ON MAITOMAA, jossa varsinkin nuorille maitotuotteet maistuvat. Yli 45-vuotiaiden osalta maidon juonti kuitenkin vähenee selvästi. Yli 55-vuotiaista jo 17 prosenttia sanoo, ettei käytä maitoa lainkaan. ”Maito ei ole vain lasten juoma”, sanoo maitolähettiläs ja laillistettu ravitsemusterapeutti Kati Riekkinen. ”Kalsium, proteiini ja D-vitamiini ovat elimistön rakennusaineita, joita jokainen iästä riippumatta tarvitsee.”

Aikuisten vähentyneeseen maidonjuontiin on kiinnitetty huomiota Maito ja terveys ry:ssä, joka on aloittanut Kovat kundit juovat.

Maitoa. -hankkeen. Kampanjan kohderyhmänä ovat 45–64-vuotiaat miehet.

Miehet nauttivat maitonsa eri tavalla kuin naiset, lähettiläs kertoo. ”Suomalainen mies juo mieluiten perusmaitoa, kun taas naiset syövät enemmän jugurtteja. Miehet juovat maitoa tottumuksesta ja naiset enemmän terveyssyistä.” Järkisyitä maidon juonnin vähenemiseen ei lähettiläs kuitenkaan osaa sanoa. ”Toiset sanovat, ettei maitoa vain tule

16 | SERVIISI N˚2 > 2013

juotua, toisilla syynä ovat laktoosivaivat”, Riekkinen kertoo.

Lähettilään mukaan maito päihittää muut ateriajuomat, kuten veden, mehun tai sokeroidut juomat. Maidolla on lisäravitsemuksellista arvoa, jota muut juomat eivät pysty tarjoamaan. Kalsiumin osalta maito on ylivoimainen ruokajuoma, sillä maidon kalsium on hyvin imeytyvässä muodossa. ”Maidosta on apua myös painonhallintaan. Proteiini pitää pitkään kylläisenä, mikä auttaa pitämään myös vatsan ympärystä paremmassa kuosissa”, lähettiläs vinkkaa.

Muistisääntö päivittäisen maidontarpeen täyttämiseen on yhtä helppo aikuisille kuin lapsille: kun jokaisen aterian yhteydessä juo lasin maitoa, päiväsuositus kolme lasia tulee täyteen. Kolmella maitolasillisella täyttää valtaosan B2-, B12- ja D-vitamiinien sekä kalsiumin päivittäisestä tarpeesta.

Myös Sodexo on mukana Kovat kundit juovat. Maitoa. -hankkeessa.

MEILTÄ / KOLUMNI

”Suomalainen mies juo mieluiten perusmaitoa, kun taas naiset syövät enemmän jugurtteja. Miehet juovat maitoa tottumuksesta ja naiset enemmän terveyssyistä.”

LUE LISÄÄ Kovat kundit juovat Maitoa. -hankeesta voit lukea lisää sivuilta kovatkundit.fi. Hyviä vinkkejä terveellisestä ruokavaliosta löydät osoitteesta healthwise.fi

Elina Yrjänheikki, Suomen myyntijohtaja, Sodexo

INSIDE BY SODEXO PARANTAA ELÄMÄNLAATUA TYÖPAIKOILLA. Millainen olo sinulle tulee astuessasi sisään työpaikkasi ovesta?

Kuin kävelisit hotellin aulaan tai kenties kuin tulisit kotiin? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä. Työ ja arki muuttuvat. Työpaikan pitää olla tila ja elinympäristö, jossa ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin, jo taloudellisista syistä: on tutkittu fakta, että työssään viihtyvä työntekijä tekee työnsä paremmin ja on työnantajalle kannattavampi rekrytointi.

Sodexon visio on elämänlaadun parantaminen palvelujen kautta.

Inside by Sodexo Business Solution on pohjoismaiseen työkulttuuriin kehitetty palvelukonsepti. Business park -tyyppisille toimistotaloille rakennetussa kokonaisuudessa palvelut räätälöidään tukemaan talon käyttäjien ja heidän vieraidensa viihtymistä sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Edelläkävijäyrityksiä privaattipalvelut kiinnostavat nyt uutuutena.

Yrityksen tiloissa halutaan tarjota yksilöllisempiä palveluja. Perinteisten aula-, kokous- ja siivouspalvelujen ohella tarjooma voi sisältää esimerkiksi pienen kaupan tai concierge-palveluja, kuten teatterilippujen hankkimisen tai vaatteiden toimittamisen pesulaan ja takaisin.

MILLAISIA TARPEITA KORKEATASOISELLA TYÖVOIMALLA ON? Kuinka yritys voi tukea etenkin nuorten asiantuntijoiden arvostamaa työn ja vapaa-ajan yhdistämistä, ja kokeneemman työvoiman työssä jaksamista ja työurien pidentämistä? Inside by Sodexo Business Solution auttaa löytämään näihin kysymyksiin ratkaisuja – yhdessä asiakkaan kanssa. Se on palvelua yksilöltä yksilölle: pohjoismaiseen työyhteisöön ja palvelukulttuuriin räätälöity palvelutarjooma, joka tukee työntekijöiden arkea yritysten toiveiden mukaan.

Inside by Sodexo Business Solution lähtee ajatuksesta, että ihmisten tulee voida töissä hyvin. Kun ihmiset voivat hyvin, yritykset voivat paremmin ja samalla myös kiinteistön omistusarvo ja tuotto kasvaa.

Hyvinvointi on yksilön, yritysten ja kiinteistön omistajan symbioosi, josta kaikki hyötyvät.

Palvelukonseptia viedään eteenpäin aina toimitilalähtöisesti, asiakkaan ehdoilla. Ensimmäisten kohteiden toteutus on alkanut kevään 2013 kuluessa Turussa ja Helsingissä.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 17

VOIMAANNUTTAVA

TYÖ

Tietotyöläisen unelmatyössä saa luoda uutta, selättää haasteita ja olla osa yhteisöä, jossa synergia ja jaettu päämäärä ajavat tekemään enemmän. Työpaikalle tullaan jakamaan ideoita, kohtaamaan kollegoita ja uusiutumaan – ei siksi, että kellokortti määräisi ajan ja paikan, jossa on sääntöjen mukaan oltava. Vuonna 2013 työn ei tarvitse olla aina kivaa, mutta sen on oltava voimaannuttavaa.

TEKSTI Joanna Sinclair | KUVITUS Shutterstock

S

odexon Yhdysvalloissa toimiva Innovations 2 Solutions -tutkimus- ja ammattilaistyöryhmä julkaisi alkuvuonna 2013 Workplace Trends -tutkimuksen. Se kertoo työelämän trendien kiteytyvän nyt yhteen asiaan: yritysten vastuuseen auttaa työntekijöitään ja ympäröivää yhteiskuntaa voimaan paremmin, pysymään terveinä ja tekemään työnsä paremmin. ”Kukaan ei enää kyseenalaista, tulisiko yrityksen tehdä asioita työntekijöidensä ja ympäröivän yhteiskunnan hyväksi.

Ainoa kysymys on, koska asioita tehdään”, Sodexon Yhdysvaltojen operatiivinen johtaja Michael Norris kertoo. ”Jatkuva muutos maailmanmarkkinoilla ajaa yrityksiä tekemään luovia ratkaisuja ja samalla ottamaan enemmän vastuuta asioista, joihin ne voivat vaikuttaa. Työntekijöiden terveys, joustava ja luova työnteon mahdollistaminen, osallistavan ja reilun työpaikkakulttuurin luominen. Nämä puhututtavat ylintä johtoa vuonna 2013”, Norris tiivistää tutkimuksen päätulokset.

18 | SERVIISI N˚2 > 2013

TUTKIMUSTIETOA MAAILMAN KAIKILLE SODEXOILLE Suomessa lounaalle pistäytyessään ei tule ajatelleeksi, kuinka kansainvälinen toimija Sodexo on, saati kuinka ansioitunut se on työelämän tutkimusten teettäjänä ja toteuttajana. Yli 80 maassa toimiva Sodexo keskittyy kaikessa työssään elämänlaadun parantamiseen. Vision onnistuminen edellyttää, että Sodexo pysyy ajan tasalla siitä, kuinka työ muuttuu.

Ranskassa sijaitseva Sodexon Institute of Quality of Life Services -tutkimuskeskus sekä Yhdysvalloissa päämajaansa pitävä Innovations 2 Solutions -työryhmä keräävät kumpikin korkeatasoista tutkimustietoa muuttuvasta työelämästä ja toteuttavat säännöllisesti tutkimuksia Sodexon tarpeisiin. Tutkimuskeskukset tuottavat tietoa laajoilla haastattelututkimuksilla, yhteistyössä yliopistojen kanssa ja yritysmaailman asiantuntijoita kuullen.

Tutkimuskeskus luo Suomen Sodexolle arvokasta tietoa, josta ammennettuja ideoita käytetään sekä palveluratkaisujen luomisessa yhteistyössä asiakkaiden kanssa että palvelujen tuotteistamisessa.

Keskuksen toteuttama Workplace Trends -tutkimus tiivisti vuoden 2013 työelämän keskeiset trendit 12 pääkohtaan: 1.

Työympäristöllä on suora yhteys henkilöstön elämänlaatuun ja terveyteen ja täten yrityksen tuottavuuteen ja tulokseen.

2. Parhaiden kykyjen rekrytoinnissa yhteisöllisyys ja sosiaalinen media ovat merkittäviä voimavaroja.

3. Ihmisten, yhteisön ja brändin välinen yhteys voimistuu yritysvastuun kautta.

4. Joukkoon kuulumisen tunne on hyvinvoinnin edellytys töissä. Erilaisuuden arvostaminen ja nollatoleranssi kiusaamiseen ovat ehdoton etu kaikilla työpaikoilla.

5. Uuden ajan mentoroinnissa tekniikka auttaa ihmisiä jakamaan tietotaitoaan ja kokemuksia aiempaa laajemmin hierarkioista välittämättä.

6. Pilvipalvelut ja parvityöskentely voivat olla avain tuottavuuden nousuun.

7. Ihmiset sitoutuvat yritykseen ja tuottavat enemmän saadessaan osallistua ja vaikuttaa.

8. Toimitilaratkaisut ovat strateginen kilpailuvaltti, eivät taktinen kysymys.

9. Henkilöstöpääoman raportointi- ja tutkimuskäytännöt ovat vaihtumassa ”isoa kuvaa” ennakoivaan mallinnukseen.

10. Globaali maailma pienenee edelleen ja kaiken kokoiset yritykset suuntaavat entistä avoimemmin mielin maailmanmarkkinoille.

11. Toimitila vaikuttaa yrityskulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Nyt halutaan luonnonvaloa, mukavia taukotiloja, sohvaryhmiä, joilla voi järjestää aivoriihen tai kokouksen. Kun tekniikka mahdollistaa työnteon mistä vain, yritykset panostavat siihen, että töihin on entistä mukavampi tulla ja töissä on parempi olla.

12. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on ratkaisu, joka kannustaa uuteen kasvuun: haetaan arkea auttavia palveluja, kuunnellaan ja arvostetaan yksilön tarpeita ja tarjotaan niihin ratkaisuja. Elämänlaadun parantuessa työntekijä Workplace trends tutkimus on luettavissa englanninkielisenä osoitteessa http://viewer. zmags.com/publication/f045b66f#/f045b66f/1

SERVIISI N˚2 > 2013 | 19

”Tulevaisuuden työpaikoilla on uskallusta uusiutua muuttuvan maailman tahtiin.

Sodexolle ajan hermolla pysyminen on kilpailuetu, johon panostetaan paljon.”

”Tutkimus antoi lisävarmuutta siitä, kuinka iso merkitys työympäristöllä on ihmisten elämänlaatuun. Workplace Trends -raportissa korostuvat yksilökeskeiset ratkaisut. Ne auttavat luomaan uutta kasvua, mahdollistavat parhaimmat rekrytoinnit ja sitouttavat työntekijöitä”, Sodexo Suomen myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen Elina Yrjänheikki listaa. ”Yksilöiden osallistaminen korostuu kaikissa trendeissä.

Sosiaalinen media on lyönyt itsensä läpi rekrytointikanavana. Ihmiset haluavat yhteisöllisyyttä. Työntekijöille ei esimerkiksi riitä se, että yrityksellä on ympäristövastuuohjelma tai hyväntekeväisyyshankkeita, vaan työntekijät haluavat tietää miten he yksilöinä voivat vaikuttaa asioihin ja osallistua.

Viestintä on avainasemassa osallistamassa työntekijöitä yksilöinä vastuullisuuteen”, Yrjänheikki kertoo.

AIEMPAA TYHJEMPI, ENTISTÄ TÄRKEÄMPI TOIMITILA. Tule-

vaisuudessa parhaiten pärjäävät ne yritykset, jotka kyseenalaistavat vanhoja työnteon lainalaisuuksia ja edesauttavat työyhteisön ketterää kehittymistä. Kokeilunhalu ja uuden oppiminen ovat näille yrityksille elämäntapa.

Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry ja Ilmarinen palkitsivat alkuvuodesta 2013 vuoden henkilöstötekona Microsoftin Läsnätyöllä joustoja ja työtyytyväisyyttä -hankkeen. ”Läsnätyö” kuvaa sitä, mistä tietotyössä parhaimmillaan pitäisi olla kysymys. Läsnätyötä voi tehdä ajasta ja paikasta irrotettuna, yhteisesti laadittujen pelisääntöjen ja nykyaikaisen viestintäteknologian välityksellä. Oleellista on työn jälki ja tuottavuus. Jos haluaa keskittyä töihin sunnuntaina ja vastavuoroisesti tiistaina töiden sijaan mennä jälkikasvunsa kanssa uimahalliin, se on läsnätyömaailmassa mahdollista.

Microsoftin lanseeraama läsnätyö on erinomainen esimerkki siitä, mitä työ tulevaisuudessa on. Ajan ja paikan merkitys muuttuu. Ison osan työstä voi tehdä missä vain, ilman turhia aikaraameja. Työ tehdään, kun on sopiva hetki tai kun työ pitää saada hoidettua. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on yritystenkin oltava läsnä koko ajan. Yrityksen viestintäosasto ei voi laittaa viideltä lappua luukulle ja palata aamulla tarkastamaan, onko jotain tapahtunut.

20 | SERVIISI N˚2 > 2013

Vaikka etä-, jousto- sekä läsnätyö yleistyvät ja pilvipalvelut ja parvityöskentely ovat arvossaan, toimipisteen merkitys ei silti pienene – päinvastoin. CoreNetin viestintäjohtaja Richard Kadzis toimi asiantuntijana Sodexon Workplace Trends -tutkimuksessa. Kadzis uskoo fyysisen työympäristön merkityksen olevan kasvussa, vaikka työntekijät viettäisivätkin keskimäärin työpaikoillaan vähemmän aikaa. ”Erinäiset etätyömahdollisuudet tekevät kasvokkain kohtaamisesta harvinaisempaa, mutta juuri siitä syystä kohtaamiset ovat entistäkin tärkeämpiä! Fyysisestä työympäristöstä tulee paikka, jossa ihmiset käyvät ammentamassa yrityksen arvoja. Organisaatiokulttuuri muistuu vahvasti mieleen, nähdään kollegoita ja esimiehiä kasvokkain, uudistetaan sisäisiä verkostoja”, Kadzis luettelee toimitilan tärkeitä tehtäviä.

RATKAISUJA KOHTAAMISEEN. Työpaikoilla korostuvat nyt

ideat, joilla kannustetaan ihmisiä kohtaamaan toisensa ja edesautetaan viestintää uusin keinoin. Yhä useampi yritys vähentää työntekijöiden henkilökohtaisten soppien määrää ja luo sen sijaan semihiljaista tilaa, jossa työntekijät pystyvät työskentelemään rauhassa, kuitenkin vaikutteille alttiina.

Yleisiä tiloja on reilusti aiempaa enemmän, olohuonetta muistuttavia työskentelytiloja on sekä toimipisteessä että työpaikan ravintoloissa. Tauko- tai ruokailutiloissa pörssikurssit, uutiset maailmalta tai yrityksen omat uutiset saattavat tulla jatkuvana virtana isoilta ruuduilta. Samaan aikaan työpaikalla voi olla tiloja, joissa kuuluu lintujen laulua ja kännykätkin pidetään poissa päältä, kun keskitytään käsillä olevaan asiaan.

Ratkaisujen ainoa rajoite on mielikuvitus. Keskeistä on toimitilan ymmärtäminen strategiseksi kilpailuvaltiksi.

Työpaikan palveluratkaisuilla pyritään luomaan arvoa, huomioidaan yksilöiden tarpeet ja autetaan erilaisia työntekijöitä voimaan paremmin ja kehittymään työssään. ”Parhaat tulokset syntyvät yrityksissä, joissa ihmiset voivat hyvin. Ympäristö on tärkeä, visuaalisuus korostuu. Ilmapiirillä, palveluilla ja tilasuunnittelulla yritys luo puitteet hyvinvoivalle henkilöstölle, joka pystyy jakamaan hiljaista tietoa parhaimmillaan neljänkin sukupolven työntekijöiden kesken”, Yrjänheikki kiteyttää tutkimuksen antia.

Yrjänheikki korostaa, ettei uudistuminen rajoitu pelkkiin tietotyöläisiin, vaikka trendejä tarkasteltaessa monet keskittyvät aloihin, jotka ovat murroksessa edelläkävijöitä. ”Sana tietotyö on turhan rajoittava, kun tarkastellaan uudenlaista työtä. Kaikki työpaikat kehittyvät ja uusiutuvat.

Uudenlaiset ratkaisut voivat edesauttaa kehitystä kaikilla toimialoilla. Jos työn luonne ei salli sosiaalisuuteen kannustavia ratkaisuja, niitä voidaan sisällyttää esimerkiksi lounasravintolaan ja oheispalveluihin ja parantaa näin työntekijöiden elämänlaatua, voimistaa organisaatiokulttuuria ja edistää tiedon jakamista ja tuottavuutta”, Yrjänheikki muistuttaa.

Uskalla kannustaa!

T

ulevaisuuden työnantaja on entistä kiinnostuneempi työntekijöiden terveydestä, työssä viihtymisestä ja elämänlaadusta. Riippuvuusongelmia, kiusaamistapauksia tai terveysongelmia ei lakaista maton alle.

Asioihin puututaan ja reippaan kannustuksen arvo ymmärretään.

National Business Group on Health-yrityksessä johtajana työskentelevä LuAnn Heinen toimi Sodexon Workplace trends -tutkimuksessa asiantuntijana. Heinen korostaa työnantajan mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisesti työntekijöidensä terveyteen ja elämänlaatuun. Hän ottaa painonhallinnan esimerkiksi. Ketään ei saa syrjiä ylipainon vuoksi, mutta yritys saa kannustaa terveellisempään elämään. ”Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia yksilön terveydentilasta johtuu suoraan ympäristöstä. Jos työpaikalla on tarjolla vain epäterveellisiä ruokavaihtoehtoja ja rasvaisia välipaloja, työntekijöiden yleinen terveydentila ei ainakaan parane”, Heinen tähdentää ja muistuttaa painon, terveyden, tuottavuuden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun olevan vahvasti toisiinsa kytköksissä.

Heinen kertoo esimerkin tarinan Dow Chemical Companysta.

Dow aloitti kampanjan, jossa rappujen edessä oli kylttejä rohkaisemassa työntekijöitä valitsemaan hyötyliikunnan hissin sijaan. Huikopalaa oli tarjolla niin välipala-automaateissa kuin lounasruokalassa, muttei ilman positiivisia muistutuksia terveellisten valintojen ylivertaisuudesta. Heinenin kuvailema kampanja tiivistyi miellyttävien kylttien hankkimiseen ja niiden laittamiseen näkyville paikoille, sillä terveellisiä ruokavaihto-ehtoja – ja rappusia – Dow’lla oli jo entuudestaan tarjolla.

Isossa yrityksessä vertailu on helppoa, sillä muutokset vievät aikaa. Heinen kertoo Dow’n saaneen kampanjan käyntiin muutamassa isossa tehtaassa, muttei suinkaan kaikissa toimipisteissään. Pari vuotta kampanjan aloittamisen jälkeen yrityksen oli helppo verrata kannustavien viestien vaikutusta. ”Toimipisteissä, joissa ei ollut kampanjaa, työntekijöiden keskipaino oli noussut kahdessa vuodessa noin kilon.

BMI-mittarilla se on 0,3 pistettä. Sen sijaan kannustavin kyltein koristelluissa tehtaissa työntekijöiden keskipaino oli pysynyt samana”, Heinen pohtii.

T.R. BJÖRKBOM-TRADING OY Runeberginkatu 49 A / 00260 Helsinki

TÄYDELLINEN TILAN HALTUUNOTTO / Toimisto- ja aulatilankalusteet sekä suunnittelu

SERVIISI SE SER S ER E RV VII SI N˚2 VII N ˚2 2 > 2013 201 013 | 21 013 21

Polttoainetta SAMKin aivoille Sodexo teki uuden aluevaltauksen korkeakouluravintoloidensa joukkoon. Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelijat ja henkilökunta pääsevät nauttimaan monipuolisesta ja terveellisestä ruoasta Sodexon uusissa Campus-ravintoloissa ja Aspretto-kahvilassa.

TEKSTI Milla Majander | KUVAT Jussi Partanen

22 | SERVIISI N˚2 > 2013

O

dotettu hetki hyvän ruoan parissa, hyvässä seurassa ja viihtyisässä miljöössä – Sodexolla on avaimet korkealaatuiseen ruokailuhetkeen. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) viidellä kampuksella avautuivat elo-syyskuun vaihteessa Sodexon uudet ravintolat. Arjen aherrukseen rantautuivat monipuoliset maut ja ravintoloiden uusi look. ”Olemme innoissamme ja odotuksemme ovat korkealla.

Kansainvälisesti suuntautunut SAMK on meille merkittävä asiakas”, Advisor Tomi Enäjärvi hehkuttaa.

Sodexolla on ravintolatoimintaa Suomessa 15 korkeakoulussa lähes 40 ravintolassa. Innostus uudesta yhteistyöstä SAMKin kanssa on vahvasti molemminpuolinen. ”Yhteistyö on startannut mielenkiintoisesti ja hyvin. Odotukset ovat korkealla. Alun vauhti on ollut hyvä, ja nyt odotammekin innolla käytännön arkea ja erityisesti ravitsevia aterioita”, SAMKin talous- ja hallintojohtaja Tommi Tamminen naurahtaa.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 23

Marjaana Vuorela

Tiina Piilo

Tomi Enäjärvi

”Opiskelu, työ ja vapaa-aika ovat nivoutuneet entistä enemmän yhteen, ja kehitys ulottuu näkyvästi ravintolamaailmaan.”

YHTEISTYÖLLE HYVÄ STARTTI. SAMK päätyi valitsemaan Sodexon julkisen hankintakilpailutuksen kautta viime vuoden lopulla. Keväällä suunnittelu lähti täydellä vauhdilla eteenpäin ja ravintolakokonaisuuksia alettiin pohtia. Harvoin ravintoloita luodaan tyhjästä eikä näin tapahtunut nytkään. ”Käytännön suunnittelu aloitetaan asiakkaan tarjouspyynnön lähtökohdista ja yhdessä kartoitetaan olemassa olevia tarpeita.

Aloituskokoonpanossa jaetaan vastuut myynti-, projekti- ja aluepäälliköille, jotka vastaavat ravintolakokonaisuuden suunnittelun etenemisestä”, Enäjärvi selventää.

Koska kyse on isoista kokonaisuuksista, suunnittelutyöhön on löydyttävä paitsi oikeat ihmiset myös systemaattinen tapa toimia. Jokaiselle Sodexon uudelle korkeakouluravintolalle perustetaan oma ravintolatoimikunta, jossa vahvana äänitorvena on opiskelijakunnan edustaja. SAMKin opiskelijakunta Sammakon puheenjohtaja Ida Talvinen on edustanut opiskelijoiden yhteistä ääntä asiakkaiden tarpeiden kartoitusprosessissa.

24 | SERVIISI N˚2 > 2013

Ida Talvinen

”Mukana oleminen mahdollistaa tiedon välittymisen opiskelijoille, ja vastaavasti meillä on mahdollisuus kertoa omista odotuksistamme ravintolaa ja itse lounastarjontaa kohtaan. Me opiskelijat haluamme ruoan olevan ravitsevaa, terveellistä ja monipuolista, jotta aterialla pärjää pitkän päivän”, Ida Talvinen toteaa.

RAVINTOLASTA OLOHUONEEKSI. Ruokailuhetkeltä odotetaan paljon, ja sen arvo on nälän tyydytystä suurempi; ruokahetki on hyvinvointikokemus, johon hyvän ravinnon lisäksi nivoutuvat myös viihtyisä miljöö ja mukava seura. Koko paketti tarjoaa akkujen latausta päivän keskellä. Tämä ymmärretään myös Sodexolla. Opiskelu on siirtynyt kahviloihin, ja muun muassa tablettitietokoneet ovat mahdollistaneet erilaisen opiskelutyylin paikasta riippumatta. ”Opiskelu, työ ja vapaa-aika ovat nivoutuneet entistä enemmän yhteen, ja kehitys ulottuu näkyvästi ravintolamaailmaan.

Tällä hetkellä kahvilamaiset miljööt ovat suosittuja ruokailuun ja oleskeluun. Tilojen suunnittelussa otetaankin huomioon myös eri elementit, kuten äänimaailma ja valaisu. Taustahälyä vaimentavat esimerkiksi taulut ja tilanjakajat. SAMKin Agora, jonne avasimme vastuullisen Aspretto-kahvilan, on oiva esimerkki tämän hetken trendikkäästä tilasta”, Enäjärvi toteaa.

Opiskelijat ovat entistä valveutuneempia ravintolapalveluiden kuluttajia. Ruoalta vaaditaan yhä enemmän monipuolisuutta ja erityisesti hyviä ravintoarvoja. ”Myös erityisruokavalioita noudattavien huomiointi on tärkeää. Selkeitä tuoteselosteita arvostetaan – henkilökunnan on osattava kertoa, mitä ruoka pitää sisällään”, Talvinen listaa.

Sodexolla ollaan jyvällä opiskelijoiden makumieltymyksistä, trendeistä ja makutottumuksista. Palveluiden suunnittelussa ja

Sari van de Coevering

SAMK pähkinänkuoressa: - Monialainen, kansainvälisesti suuntautunut ammattikorkeakoulu - 6300 opiskelijaa - Henkilökuntaa noin 450 - Viisi kampusta Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä - Osaamisalueita hyvinvointi, terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia, energia ja rakentaminen sekä informaatioteknologia

NÄIN UUDEN RAVINTOLAN KEHITTÄMINEN ETENEE KILPAILUTUSPROSESSI

Syyskuu 2012 – kevät 2013 / Tarjouspyyntö, asiakaskäynnit ja tarjouksen tekeminen

Helmikuu 2013 / Hankintapäätös

Kevät 2013 / Sopimusprosessi

Helmikuusta elokuuhun 2013 / Sodexon sisäinen aloitusprosessi ja haltuunottosuunnitelma sekä vastuutus

Huhtikuusta elokuuhun 2013 / Ravintoloiden asiakkaiden tarvekartoitus ja Personix-haastattelut sekä tapaamiset

Kevät 2013 / Tommi Tamminen

Yksityiskohtainen ravintolasuunnittelu ja remontointi

Kevät 2013 / Rekrytointi ravintoloihin

Elokuun alku 2013 / kehittämisessä hyödynnetään asiakaspalautteita sekä trendi- ja kuluttajatutkimuksia. ”Jotta aallonharjalla pysyisi, on opiskelijajärjestöjen kanssa tehtävä tiivistä yhteistyötä ja tutkittava alati muuttuvaa aikaa”, Enäjärvi summaa.

CAMPUS VASTAA TOIVEISIIN. Opiskelijaruokailussa käytännön

haasteina ovat ruokailuaikojen jaksottaminen ja jonot. Enäjärven mukaan yksi ratkaisu on asiakasvirtojen järkevä ohjaus ja tuotteiden looginen sijoittelut linjastolla sekä joustavat maksupäätteet, joilla voi tulevaisuudessa maksaa opiskelijakortilla. ”Käytännöt hioutuvat arjen toiminnassa. SAMKin henkilökunnalle ja opiskelijoille ensisijaisen tärkeää on päivittäin tarjottavien aterioiden monipuolisuus, maukkaus ja terveellisyys eli ravitsemussuositusten mukaisten aterioiden tarjoaminen koko SAMKin väelle”, Tamminen toteaa.

Sodexon itse kehittämä Campus-palvelukokonaisuus on konsepti, joka on luotu vastaamaan tämän hetken ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden makumieltymyksiä ja toiveita opiskelijaruokailusta. Konsepti valikoitui myös SAMKin kampusten opiskelijaravintoloihin. ”Tavoitteenamme on, että asiakas löytää joka päivä mieleisensä ruoan. Campuksen slogan ”Food for thought” viittaa sekä ruoan merkitykseen polttoaineena että terveellisistä raaka-aineista tehtyyn ruokaan”, kertoo Sodexon aluejohtaja Sari van de Coevering.

SAMKin Porin kampuksen Tiedepuiston avaraan ravintolatila Agoraan Sodexon kahvilakonsepti Aspretto istuu mitä mainioimmin. Uudentyyppisessä Aspretto-kahvilassa toteutuu uusi asiakaslähtöinen palvelumalli. ”Kyse on deli-tyyppisestä kahvilapalvelusta. Tuotevalikoima vaihtuu vuorokaudenajan mukaan ja annokset tehdään asiak-

Aloituskokous asiakkaan kanssa

Elokuusta syyskuuhun 2013 / Ravintolat aukeavat ja opiskelut käynnistyvät

Elokuusta lokakuuhun 2013 / Ravintolatoiminnan käynnistymisen seuranta- ja varmennusaika

Syksy 2013 / Fokusryhmätestaukset

Elokuu 2013 / Systemaattiset kokouskäytännöt ja tapaamiset; ohjausryhmän ja ravintolatoimikuntien tapaamiset sekä vuosikokoukset, asiakastyytyväisyysmittaukset

Lokakuu 2013 / Asiakassuhteen kehittämisen jatkotoimenpiteet ja tapaamiset, raportointi ja mittarit sovitun mukaisesti

kaan odottaessa ja rakennetaan asiakkaan makumieltymysten mukaisesti”, kertoo Sodexon aluepäällikkö Marjaana Vuorela. ”Koko Aspretton toiminta perustuu kestävään kehitykseen.

Raaka-aineet ovat ekologisesti tuotettuja ja pakkausmateriaalimme kierrätettäviä. Ja Asprettosta saa erinomaista kahvia”, van de Coevering lisää innoissaan.

Hehkutukselta ei voi välttyä – suuren monikansallisen yrityksen ja kansainvälisesti suuntautuneen ammattikorkeakoulun kumppanuudesta syntynee herkullinen yhdistelmä. ”Olemme kaikki innoissamme!”

SERVIISI N˚2 > 2013 | 25

SUOSIKKI TEKSTI Lotta Vaija | KUVA Junnu Lusa

”Kaikkialla tykätään hyvästä ruuasta” On kaksi ruokalajia, joita ilman Jarmo Vähä-Savo ei voisi elää: paistetut ahvenet ja lihapullat – molemmat mieluiten perunamuusin kanssa. Kummankin annoksen sovellukset ovat säännöllisesti tarjolla myös Sodexon Atomitien Moment’to-ravintolassa, jossa Vähä-Savo työskentelee keittiömestarina. ”Ahvenet haudutamme uunissa ja lihapullataikina muovataan työteknisesti helpommiksi pihveiksi. Kun ruokalistalla lukee itse tehdyt jauhelihapihvit, on menekki taattu.”

Jarmo on työskennellyt pitkän uransa aikana muun muassa monissa huippuravintoloissa, edustuskeittiöissä, Suomen kokkimaajoukkueen valmentajana ja yrittäjänä. Hän on myös monivuotinen Bocuse d’Or -tuomari. Vuonna 2001 Jarmo saavutti Michelin-tähden ravintola Sundman´sille. ”Olen nähnyt paljon, mutta henkilöstöravintolapuoli oli vielä kokematta. Täällä on minulle ihan uudet kujeet ja mahdollisuus säännölliseen elämään. Kesäaikaan pääsen jo kolmelta iltapäivällä puutarhaani möyrimään; hedelmäpuita, salaatteja ja yrttejä hoitamaan”, Jarmo perustelee uutta aluevaltaustaan.

Sodexon uuden Moment’to-konseptin pilotti on pyörinyt Atomitiellä vasta muutaman viikon, mutta vastaanotto on ollut hyvin positiivinen ja henkilökunnan motivaatio on Jarmon mukaan korkealla. Annosten raikasta ulkonäköä, itse tehdyn ruuan runsasta määrää ja päivän mittaan muuttuvaa tarjontaa on kiitelty. ”Laadukas, tuore ja mielellään kotimainen raaka-aine on kaiken perusta. Kaikkialla tykätään hyvästä ruuasta. Tartu makuun – suola ja pippuri eivät paljon maksa!”

”Laadukas, tuore ja mielellään kotimainen raaka-aine on kaiken perusta.

Kaikkialla tykätään hyvästä ruuasta.”

Jarmo Vähä-Savo, keittiömestari, Sodexon Atomitien Moment’to-ravintolassa

26 | SERVIISI N˚2 > 2013

'% ( " % #" &(#! & " ! & ( (" $ % &' "' ( '(#' ''( ' % # " ) ''( $ ) " ( " & "*' !*.& ) ((! " $ ''( " & &-$ &' ( #$ &' $ '#$ &' $ # " " "- # $-- '- ''- & &- - #" '( #" !(% (& !(#'# ' ' " " %#! ' #) ' &*"'*" ' !

'

' % %

& )( $

'% ( " % ((!(% ' ) " ( " '#$ &' $ &(# !(&' $ $$(% %#( ''(" . *- )# ' '% (#! &' #" &# %#&! % " " # & %!

' (#" " -!$.." )- "'--" '("' "" " $ &'# %# " &(# !(&' $ $$(% &' . * )# & # & && # & )( ' ) '- %#&! % " "# & ' $ '((&&(("" && $ &' " $-- # $ #" ) $ ' %#&! % " " $-- & # " %( ' ( & $ ' & ' $ &'#% ' -" $-- ((" " , &' & " '*.""- & &- -!$.! '' % "

*)- %(# + $ % !$ !

$ &' !((' ! " #'' & " *$& ""* & " " % &) # #" &( "(' $ # " &' - " & ' &' ! ( " (" " & &- -!$. #" , --% & # ##" "" )-'- "# " ! "((' ' $ &'# " $# & # &' %#& ! % " $ #" " $-- '- "# " & "' " & )( & $ &'# ! &'- &' &--!- - & " %! "# " ' '-!- - ' # ##" ((%(&' ' %) '' &&

SERVIISI N˚2 > 2013 | 27

Puhdas sairaala!

TEKSTI Helen Moster | KUVAT Henna Aaltonen

Erikoiskohteen siivoaminen vaatii bakteerikantojen tuntemisen lisäksi sosiaalisia taitoja. Helsingin Diakonissalaitoksessa laitoshuoltajan on osattava kohdata potilas siivouksen lomassa.

E

nsimmäisenä silmään pistää perinteitä huokuva sisääntulo. SAIRAALA SJUKHUS lukee Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) ulko-oven yllä vanhalla kirjasimella kirjoitettuna. Olemme keskellä modernia Alppilaa ja astelemme sisään historian havina korvissa.

Seuraavaksi silmään pistää sairaalaosaston käytävän kiiltävä pinta. Lattia hohkaa puhtauttaan, missään ei näy roskia, kaikki tavarat ovat paikallaan.

Vastaan kävelee pitkä hoikka nainen työtakissa. Hän on Pille Lapolainen, Sodexon laitoshuoltaja, jota olemme tulleet valokuvaajan kanssa tapaamaan. Pian selviää, että sairaalan moitteeton ilme on yksinomaan Pillen kädenjälkeä. Puhtaus syntyy sinnikkäällä työllä, jota tehdään tarkkojen ohjeiden mukaisesti maanantaista perjantaihin.

28 | SERVIISI N˚2 > 2013

HELSINGIN DIAKONISSALAITOS HDL on monipuolinen sosiaali-, terveysja koulutusalan palvelujen tuottaja sekä monien yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija. Laitoksen perusti espoolainen everstinna Aurora Karamzin vuonna 1867. Sairaala keskittyi alussa sisarkasvatukseen, sairaiden hoitoon ja turvattomien lasten hoivaamiseen. Nykyisin HDL:n konsernin muodostavat säätiö ja sen kokonaan omistamat yhtiöt, joita ovat muun muassa Diacor terveyspalvelut Oy ja Hoiva Oy. Työntekijöitä on noin 1 600. Vuonna 2012 toiminnan volyymi oli noin 140 miljoonaa euroa.

Pille Lapolainen ja Olavi Jokinen juttelevat usein Viron historiasta.

Helsingin Diakonissalaitos on yhteiskunnallinen vaikuttaja.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 29

Tänään voi olla se päivä, jolloin yrityksesi HR-tietojärjestelmät alkavat puhua toisilleen.

Lattianpesukoneen karhunkielilaikka puhdistaa lattian tehokkaasti.

StaffPointin Saima-ohjelmistot ovat helppokäyttöisiksi ja ketteriksi suunniteltuja henkilöstöhallinnan ohjelmistoja. Ne toimivat sujuvasti kokonaisuutena tai itsenäisinä moduuleina, sopeutuvat erilaisiin tarpeisiin ja kattavat koko työsuhteen elinkaaren. Kaiken lisäksi ne keskustelevat mielellään keskenään – ja sinun kanssasi.

Saima Rekrytointi

Saima HRM –Henkilöstöhallinta

Saima HRD – Henkilöstön kehittäminen

Saima Resursointi

Olemme paras työkaverisi

Saima Soft Oy on suomalaiseen StaffPoint-konserniin kuuluva asiantuntijayritys.

StaffPoint tarjoaa luotettavaa kumppanuutta työsuhteen elinkaaren eri vaiheisiin.

Meiltä saat juuri sinulle räätälöidyn, ainutlaatuisen ja innovatiivisen HR-palvelukokonaisuuden yksittäisistä palveluista aina strategiseen kumppanuuteen asti.

30 | SERVIISI N˚2 > 2013

www.saima.fi

Ennen kuin otamme Pillen tarkempaan syyniin, istahdamme sairaalaosaston päivähuoneeseen jututtamaan osastonhoitaja Leena Repoa, Pillen yhteyshenkilöä HDL:ssä. Leena edustaa Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa toimivaa palvelun-tarjoajaa Hoiva Oy:tä ja tuntee laitoksen kuin omat taskunsa. Saman työnantajan palveluksessa on vierähtänyt jo yli 40 vuotta. ”Siinä ajassa olen nähnyt monenlaista siivousta”, Leena nauraa. ”Välineet ja käytännöt ovat muuttuneet, mutta vaatimustaso ei. Sairaalassa on oltava siistiä ja puhdasta, jotta ympäristö olisi turvallinen potilaille. Se ei ole suinkaan itsestään selvää. Korkea puhtaustaso ja tasalaatuisuus ovat tärkeitä, samoin aseptiset työtavat. Jos esimerkiksi puramme potilassängyn, käytettyjä vuodevaatteita ei kanneta kainalossa, vaan viedään pois siten, etteivät ne kosketa työntekijän suojavaatetta.” Sairaalassa ei oteta riskejä.

Diakonissalaitoksen yksityissairaalassa on 15 yhden hengen huonetta ja 1 kahden hengen huone. Jokaisessa huoneessa yhtä lukuun ottamatta on wc ja kylpyhuone. Niin sanotulla 24/7-osastolla hoidetaan sisätauti-, tutkimus- ja saattopotilaita sekä kuntoutujia ja annetaan jatkohoitoa muualta tulleille leikkauspotilaille. Tämä kokonaisuus – huoneet ja potilaat – on Pillen jokapäiväinen työkenttä.

HDL:ssä potilaatkin ovat siivoojien työkenttää.

ERIKOISKOHTEIDEN VAATIMUKSET > Tasainen ja korkea puhtaustaso.

Viikkosiivous ei aina riitä, vaan on siivottava päivittäin. > Puutteellinen siivous voi tuoda osastoille uusia bakteerikantoja. > Kaikkien kosketuspinnat on oltava puhtaat. > On tunnistettava erilaiset pintamateriaalit, jotta pesuaineet osataan annostella oikein.

Liian väkevä liuos voi tartuttaa lian pintoihin entistä tiukemmin. > Oikeat välineitä oikeissa kohteissa. Työ pitää tehdä oikein oikealla hetkellä. > Perehdytykseen on panostettava heti alussa kunnolla.

Työn laatu varmistettava.

PEREHDYTYS KAIKEN A & O. Diakonissalaitos on erikoiskohde,

joka edellyttää siivoojilta erityistaitoja, ennen kaikkea hyvää asiakaspalvelua. Sodexon laitospalveluista vastaava palvelupäällikkö Päivi Kankaanpää puhuukin mieluummin laitoshuoltajista siivoojien sijasta, sillä toimenkuva on laaja ja vaativa. ”Työntekijät kouluttautuvat oppisopimuspohjaisesti.

Lisäksi ammattiin voi valmistautua kolmen vuoden aikana ammattioppilaitoksissa.”

Sodexo toimittaa Diakonissalaitokselle päivittäistä ylläpitosiivousta sekä vuode-, astia- ja pyykkihuoltoa. Siivouspinta-alaa on yhteensä 120 000 neliömetriä ja Alppikadun yksikkö sairaaloineen suurin kokonaisuus.

Ennen kuin lastan varteen voidaan tarttua, Sodexo ja Diakonissalaitos sopivat askelmerkeistä. ”Tapaan siivouskohteiden johtoa ja laadimme yhdessä toimintasuunnitelman, jonka tarkistamme kerran vuodessa. Neuvottelemme mahdollisista muutoksista tai lisäpalveluista.”

Laitoshuoltajia Päivi tapaa usein, tiimipalaveri on kerran kuukaudessa. Sodexo tekee lisäksi niin sanottuja laatukierroksia neljästi vuoden mittaan, puhtausnäytteet otetaan kahdesti vuodessa. Niihin osallistuu aina myös Leena, joka on Päivin yhteistyökumppani sairaalaosastolla.

Päivin alaisuudessa työskentelevistä laitoshuoltajista 98 prosenttia on kotoisin Virosta. ”Virolaiset ovat erittäin ammatti-

ylpeitä ja työsuhteet pitkiä. Suomalaisia ala ei vedä”, Päivi toteaa. Vain Pohjois-Suomessa tapaa suomalaisia laitoshuoltajia, etelässä ei. ”Teen rekrytoidessani kaksi haastattelua ja käyn läpi koko henkilöhistorian. Sairaalahygieniaan tarjoamme erikoiskoulutuksen, joka koostuu kahdeksasta moduulista.

On hallittava bakteerikannat ja osattava suomea, sillä koulutus on suomeksi. Työ vaatii myös sosiaalisuutta ja asiakaspalveluhenkeä. Ihmisten kanssa on tultava juttuun.”

Työhön perehdyttämiseen Sodexo panostaa erityisesti.

Työnjohtajan on vedettävä haalarit niskaan ja lähdettävä mukaan paikan päälle riittävän pitkäksi ajaksi. ”Työntekijän on näytettävä, että hän osaa tehdä työnsä”, Päivi korostaa.

Kysymysten varalta on tärkeää, että työnjohtaja on ylipäänsä aina saatavilla.

Sodexo työllistää Diakonissalaitoksen eri yksiköissä 40 vakituista työntekijää, ekstraajia kutsutaan paikalle tarvittaessa.

Pille työskentelee sairaalaosastolla yksin.

Sekä Päivi että Leena ovat tyytyväisiä yhteistyöhön, joka on jatkunut nyt jo yli yhdeksän vuotta. Diakonissalaitoksen sairaala arvostaa siivouksen puhtaustasoa ja henkilökunnan pysyvyyttä, Sodexo sitä, että tieto kulkee kitkatta sairaalan ja työntekijän välillä.

Pillen on tiedettävä työjärjestystä laatiessaan, kuka on tulossa mihinkin huoneeseen ja kuka lähdössä. Sen hän näkee SERVIISI N˚2 > 2013 | 31

Pille Lapolaisesta on mukavaa saada tehdä työt rauhassa.

Riittävä määrä lepopäiviä takaa sen, että työssä jaksaa hyvin.

aamuisin potilastaulusta. Sekin on tajuttava, milloin potilashuoneeseen voi mennä; ei ainakaan silloin, kun fysioterapeutti, sairaalapappi tai lääkäri tapaa potilasta. Onko silmät oltava selässäkin?

Tehdäänpä kierros Pillen kanssa ja otetaan selvää, mitä kaikkea erikoiskohteen laitoshuoltajalta vaaditaan.

IHMISSUHDETAIDOT ARVOSSA. Pille laatii joka päivä työ-

järjestyksen omille töilleen. Vuoro alkaa klo 7, mutta Pille saapuu Alppikadulle jo vartin yli kuusi. Hän haluaa siivota toimistohuoneet, ennen kuin osaston muut työntekijät tulevat töihin, jotta ei pyörisi turhaan muiden jaloissa.

HDL:ssa Viron Märjamaalta kotoisin oleva Pille on työskennellyt kuusi vuotta, niin kauan kuin hän on asunut Helsingissä. Työmaallaan hän on oma herransa. Itsenäiselle Pillelle sopii mainiosti, että kukaan ei käske eikä päsmäröi. ”Hyvä työpäivä on sellainen, kun saan tehdä työt rauhassa ja töitä on riittävästi, ei liian vähän eikä liian paljon”, Pille kuvaa.

Pillen rakkain työväline on lattialasta, jolla hän pyyhkii potilashuoneiden lattiat. Se on kiinnitetty ketterään siivousvälinevaunuun, jossa on korit puhtaille ja likaisille mikrokuituliinoille, siivousaineille, kertakäyttöhansikkaille, roskille. Ja liinoja kuluu, sillä jokaiseen huoneeseen Pille astuu puhtaan liinan kanssa vaihdettuaan ensin käteensä uudet muovihansikkaat. Muut työvälineet hän valitsee sen mukaan, 32 | SERVIISI N˚ 1 > 2013

onko työlistalla tavallinen päiväsiivous vai läpikotainen perussiivous potilaan lähdettyä. Jos huoneessa on ollut erityispotilas, esimerkiksi vaikeaa ripulia sairastanut henkilö, siivoukseen on panostettava erityisen huolellisesti.

Työvälineet ja -käytännöt Pillellä on ilmiselvästi hallussa. Miten on potilaiden kanssa? Koputamme huoneen oveen ja pääsemme tapaamaan Olavi Jokista, joka on viettänyt jo reilut kaksi vuotta Diakonissalaitoksen potilaana.

Huone on kodikas ja viihtyisä, ympärillä on perheen kuvia.

Pöydällä odottaa paksu kirja, joka sivuaa Suomen taloushistoriaa. Historiasta Olavi ja Pille keskustelevat usein keskenään. Varsinkin Viron historia kiinnostaa molempia.

Pillen pelisilmä tunnetaan osastolla. Hän osaa ottaa taitavasti huomioon potilaiden tarpeet ja tietää, milloin hänestä toivotaan juttuseuraa ja milloin ei. ”Potilaita ei voi häiritä esimerkiksi silloin, kun he syövät”, Pille kertoo. Siksi muun muassa kovaääninen käytävän lattian puunaus on ajoitettava hetkeen ennen lounastaukoa.

Ennen kotiin lähtöään puoli kolmelta Pille pesee liinat.

Mikrokuituliinat ja froteepyyhkeet on pestävä erikseen ja kuivatettava erillään toisistaan kuivausrummussa. Tarkkaa puuhaa! Ja seuraavana päivänä edessä odottavat samat työt, ehkä eri järjestyksessä, ehkä uusien potilaiden parissa.

Se ei haittaa Pilleä. Työn suola on juuri se, että hän saa tehdä työt vapaasti ja tavata uusia ihmisiä.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 33

TEKSTI Elina Korpi | KUVAT Olli Urpela

HYVÄÄ TEKEVÄ

KUUMAJUOMA Aalto Yliopiston OIH-kahvila Otaniemessä. Takana hektinen päivä ja kotimatkalle mielisin mukaan kupin hyvää kahvia.

Tarjolla näyttäisi olevan myös luomuteetä. Päädyn kuitenkin erikoiskahviin. Nyt on herkutteluhetken aika!

34 | SERVIISI N˚2 > 2013

O

tan mukaan take-away-kahvin. Pahvisessa kupissa lukee Aspretto. Sama logo koristaa myös kassalla hymyilevän tytön työasua. Huomaan kahvilan seinältä julisteen, jossa lukee ”Great coffee that does great things.”

Maistan kahviani. Se on todella hyvää. Huikkaan kehuni henkilökunnalle ja minulle vastataan: ”Se on myös luomua ja Reilua kauppaa!” Tämä kahvi todellakin tekee hyvää!

Aspretto on Sodexon globaali kahvilaratkaisu. Kaikkiaan Asprettoja on ympäri maailmaa 16 maassa ja noin tuhannessa myyntipaikassa. Aspretton idea perustuu neljään periaatteeseen: monimuotoisuuteen, ympäristön huomioimiseen, terveellisyyteen & hyvinvointiin sekä vastuullisuuteen. Aspretto on vahvasti todentamassa Sodexon Better Tomorrow -toimintaohjelmaa.

HERKULLINEN HEMMOTTELUHETKI.

Kahvilan sydän on hyvä kahvi. Korkealaatuiset kahvilaadut ja erikoiskahvit ovat trendikkäitä, ja kupillinen hyvää kahvia tarkoittaa monelle suomalaiselle samaa kuin hemmotteluhetki keskellä työpäivää.

Myös teenjuojille on nykyään tarjolla erilaisia teelaatuja – mustaa, valkoista ja vihreää erilaisilla yrteillä, kukilla ja marjoilla maustettuna.

Aspretton espresso- ja suodatinkahvien raakakahvi on viljelty Hondurasissa, Perussa ja Kolumbiassa. Kahvi on aromikasta, pehmeää ja tummapaahtoista.

Kahvinystävät tunnistavat mausta, että kahvi on valmistettu sataprosenttisesti arabica-pavuista.

Teevalmistaja Asprettossa on Numi.

Valmistaja tunnetaan sloganistaan ”maapallomme puhtainta teetä”. Numi-tee on valmistettu vain kokonaisista teelehdistä, ja lisämakua tuovat sataprosenttisesti aidot raaka-aineet eli aidot mausteet, hedelmät ja yrtit.

Kahvin, teen ja kaakaon alkuperä tunnetaan ja valmistaja voidaan pakkauksissa olevien tuotekoodien avulla selvittää aina viljelijään asti. Numiteetuotteet ovat Reilun kaupan -tuotteita ja sataprosenttisesti luomua.

YMPÄRISTÖÄ AJATELLEN. Sen lisäksi, että Aspretto-kahvi ja -tee on kasvatettu luonnonmukaisesti, myös kahvilassa tarjottava sokeri, hunaja ja kaakao ovat Reilun kaupan -tuotteita.

Asprettossa mietitään myös, miten materiaalin ja energian käyttöä voitaisiin vähentää. Niinpä esimerkiksi takeaway-kupit on valmistettu kierrätysmateriaalista, kahviloissa ei käytetä muovisia kahvilusikoita ja jopa servetit on valmistettu kierrätetystä materiaalista.

Aspretto-markkinointimateriaalissa on huomioitu vastuullisuus – tarvikelokeri-

kot on valmistettu kierrätysmateriaalista ja telineet bambusta.

Suomen ensimmäinen Aspretto-kahvipiste on tehty Duratista eli uusiomuovista valmistetusta materiaalista, joka on sataprosenttisesti kierrätettävää.

Sodexo Suomen Aspretto-konseptista vastaavan Kristiina Ahopellon mielessä onkin unelma, että Suomeen saataisiin Asperetto-kahvila, joka olisi valmistettu pelkästään kierrätysmateriaalista. ”Viihtyisyyttä, hyvää oloa ja mieltä – tätä kaikkea Aspretto edustaa”, Kristiina Ahopelto summaa.

Suomeen ensimmäinen Asprettokahvipiste avattiin vuonna 2011, ja nyt Aspretto-kuumajuomia on saatavilla Suomessakin jo 15 eri toimipaikassa.

Aspretto on asiakkuuksien ja tarpeiden mukaan muuntautuva kuumajuomakonsepti. Se voidaan toteuttaa täyden palvelun Barista-kahvilaratkaisuna tai liikuteltavana kahvipisteenä. Aspretto toimii loistavasti myös kokoustarjoilun kuumajuomatuotteistuksena sekä aulojen itsepalvelupisteenä. Yhteistä kaikille vaihtoehdoille on korkealaatuinen ja vastuullinen kahvi- ja teetuote.

MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA. Aspretto toimii maailmalaajuisesti – Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja tietysti Pohjoismaissa.

HYVÄÄ OMALLETUNNOLLE. Aspretto

ei ole pelkästään eettisesti tuotettua ja korkealaatuista kahvia ja teetä vaan se tekee hyvää myös omatunnolle.

Stop Hunger -ohjelma on Sodexon maailmanlaajuinen hyväntekeväisyysohjelma, joka taistelee nälkää ja aliravitsemusta vastaan. Sodexo lahjoittaa jokaisesta ostamastaan kahvi- ja teekilosta 17 senttiä Sodexon kansainväliseen Stop Hunger -hyväntekeväisyyskampanjaan. Suomen Asprettosta kerääntyvä hyväntekeväisyyssumma lahjoitetaan vuosittain Unicefin Nälkäpäivä-keräykseen.

Reilun kaupan sertifiointimerkki tuotteessa viestii vastuullisuudesta sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista.

Soil Association – luomusertifikaatio on voittoa tavoittelematon Isossa-Britanniassa vuonna 1946 perustettu merkittävä luomumaatalousalan järjestö, jonka myöntämillä sertifioinneilla on maailman luomumarkkinoilla hallitseva asema.

Rainforest Alliancen sammakkomerkki pyrkii olemaan tae siitä, että tuote on valmistettu ympäristöystävällisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti, työntekijöille oikeudenmukaisissa oloissa.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 35

Valoisa lounasravintola vastaa alueen kovaan kilpailuun monipuolisella valikoimalla. Tarjolla on opiskelijalounaita, kotiruokaa ja á la carte -tason annoksia.

36 | SERVIISI N˚2 > 2013

Rakennuksen sisustus on kauttaaltaan moderni, tehdasrakennukseen sopivan minimalistinen.

Materiaalivalinnoissa on suosittu vaaleaa puuta, isoja merihenkisiä valokuvia ja rohkeita väriläiskiä.

TEKSTI Anna Korpi-Kyyny

Uusittu Auriga Business Centerissä on kaikkiaan 12 erilaista kokoustilaa.

Kokoustilat on nimetty niin, että nimi antaa vinkkejä siitä, miltä tilassa näyttää.

Kokoustiloja on tarjolla aina 150 hengen juhlatiloista muutaman hengen saunailtoja varten. Auriga Business Centerin tiloihin voit tutustua osoitteessa www.sodexo.fi/ auriga/kokous

Inspiroivaa industrialismia 1940-luvulla elintarviketehtaaksi ja -varastoksi rakennettu Linnankiinteistö on saanut uuden elämän. Nyt helmikuussa avattu Auriga Business Center pitää toimistotilojen ja näyttävän lounasravintolan lisäksi sisällään yhdet Turun monipuolisimmista edustus-, sauna- ja seminaaritiloista.

Auriga Business Center sijaitsee Turun sataman välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen alimmassa kerroksessa näkyy vanhojen tehdassalien korkeus. Valkoiset seinäpinnat tuovat tiloihin avaruutta ja houkuttelevat peremmälle. Siellä täällä näkyvät betonipinnat muistuttavat rakennuksen tehdashistoriasta. ”Vahvuutemme on upea miljöö, jolla on pitkät perinteet.

Rakennus on uudistettu vanhaa kunnioittaen, ja vuokralaisten iloksi avaruutta riittää”, kertoo palvelupäällikkö Marjo Koskela.

Vuokralaisina talossa ovat muun muassa Liikennevirasto, Turun Satama, Rajavartiolaitos sekä rakennuksen saneerauksesta vastannut Pöyry. Sodexo huolehtii yksinoikeudella rakennuksen ravintola-, siivous- ja aulapalveluista sekä vartioinnista.

Lisäksi Aurigasta löytyy kuntosali ja hieroja. Suunnitelmissa on saada taloon muitakin yksityisyrittäjiä, kuten parturi-kampaaja.

Talon monipuoliset ravintola- ja edustuspalvelut ovat kaikkien käytettävissä. Edustustiloissa voidaan järjestää kaikkea pienistä saunailloista jopa 150 hengen cocktailtilaisuuksiin ja seminaareihin. ”Ylimmissä kerroksissa sijaitsevat ravintola- ja kokoustilamme tarjoavat komean näkymän sataman yli merelle.

Väittäisin, että ne ovat Turussa ainutlaatuiset”, vinkkaa Koskela.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 37

CASE ELISA OYJ TEKSTI Timo Sormunen | KUVAT Olli Urpela ja Sodexo

Panostusta parempaan huomiseen Yksi lounasravintolan roskikseen heitetty perunanpuolikas tai ylimääräinen lautasliina voi tuntua omalla kohdalla mitättömältä ympäristörikkeeltä. Satojen kävijöiden jälkeen jätegrammat muuttuvat jo kiloiksi. Näitä kiloja pudotetaan Elisan henkilöstöravintoloissa yhteisellä biojäte-pilotilla Sodexon kanssa.

38 | SERVIISI N˚2 > 2013

Ravintolapäällikkö Marjukka Jerkun mukaan ihmiset suhtautuvat lajitteluun vakavasti.

Elisa Oyj

H

etkinen, mihinkäs tämä pitikään laittaa”, aprikoi tarjotinta ja lautastaan tyhjentävä lounastaja Elisan henkilöstöravintolassa Helsingin Pasilassa.

Kädessä on jälkiruoaksi ostetun vanukaspikarin metallipaperikansi, jolle ei ensisilmäyksellä löydy oikeaa lokeroa jäteastioista. Henkilökunnan opastuksella pulma ratkeaa ja kannen tie kohti polttolaitosta voi alkaa.

Vielä pari vuotta sitten samainen kansi olisi voinut Pasilassakin päätyä biojätteiden joukkoon. Nyt lajittelu sujuu kitkatta ja ravintolapäällikkö Marjukka Jerkun mukaan ruoantähteet, paperit ja muut roskat päätyvät tarkasti oikeisiin astioihin.

Ja jos jonkin lajikkeen kohdalla ollaan epävarmoja, kysytään neuvoa ravintolan henkilökunnalta. ”Lajittelu ja kierrätys on useimmissa kodeissa arkipäivää, joten se kuuluu työpaikoillakin ihan päivittäiseen rutiiniin.

Siihen myös suhtaudutaan tosissaan, itse asiassa ällistyttävän tarkasti ja huolellisesti”, hän kiittelee.

VAAKA ON LAHJOMATON. Osa lounastajien alati lisääntyvästä ympäristötietoisuudesta on Elisan ja Sodexon yhteisen arvotyön ansiota. Molemmat yhtiöt ovat linjanneet oman toimintansa tärkeiksi ohjenuoriksi ympäristövastuun ja kestävän kehityksen periaatteet, joihin sitoutetaan oman henkilöstön lisäksi myös kumppani- ja yhteistyöverkosto.

Tämän yhteistyön yksi hedelmä on kuluvan vuoden alussa

Perustettu: 1882 Helsingin Telefoniyhdistys -nimellä.

Helsingin Pasilassa ja PitäTuotteet: Tietoliikenne- ja jänmäellä sekä Tampereella ICT-palvelut. Asiakkaana käynnistetty pilotti, jossa noin 2,2 miljoonaa Elisan henkilöstöravintokuluttajaa, yritystä ja julkisloissa syntyvää jätemäärää hallinnon organisaatiota. pyritään pudottamaan määLiikevaihto: rätietoisin askelin. Biojättee1,55 miljardia euroa. seen päätyvän ruoan määrä Henkilöstömäärä: 3 860. punnitaan päivittäin ja tulokset kirjataan tarkasti ylös.

Varovaisena tavoitteena on, että lukema putoaisi vuosittain 10–20 prosenttia. Käyrien kehitystä voi jokainen elisalainen seurata Pasilassa vaikkapa omalla lounastauollaan ravintolan infotauluilta. Tuloksia käydään virallisemmin läpi kuukausittain.

Lautasille jäävän biojätteen määrä ei Jerkun mukaan ole ollut aiemminkaan iso ongelma, sillä se on liikkunut päivittäin 16 kilon tietämissä. Kun ravintolassa käy päivittäin 650–700 asiakasta, se tarkoittaa noin 30 gramman jätetaakkaa eli noin yhtä voinappia kävijää kohden.

Jo ennen tarjoiluastioihin päätymistä koko ruoanvalmistusprosessi on pyritty optimoimaan kuljetuksia, raaka-aineita ja energiankulutusta myöten Sodexon oman Better Tomorrow Plan -ohjelman mukaisesti. ”Olemme pyörittäneet tätä Pasilan ravintolaa jo kymmenkunta vuotta, joten meille on kertynyt melkoisen kattava ennakSERVIISI N˚2 > 2013 | 39

Elisan henkilöstöravintolan biojätteet punnitaan päivittäin.

Tulokset merkitään tarkasti ylös ja ne kerrotaan myös ravintolan asiakkaille.

kotuntuma eri ruokalajien menekistä. Hyvää tulosta voi aina parantaa, mutta ilman konkreettisia mittareita se on vaikeaa.

Vaaka on tässä kohtaa lahjomaton, mutta myös kannustava työkalu”, Jerkku toteaa.

KIELTOJEN SIJAAN KANNUSTUSTA. Pelkillä kielloilla ja ko-

mennoilla ei tavoitteisiin päästä. Lounasruokailuun liittyvää ”viherviestiä” onkin viety mahdollisimman käytännönläheisessä ja arkisessa muodossa asiakkaiden keskuuteen jo aiemmin mainittujen infotaulujen lisäksi muun muassa pöytiin jaetuilla kierrätysvinkeillä.

Hyvänä herättäjänä on ollut Elisan toimitilapalveluista vastaavan Riitta Kukkolan mukaan myös tilastotieto, jonka mukaan jokainen suomalainen heittää roskiin syömäkelpoista ruokaa 20–30 kiloa vuodessa. ”Kyse on lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta, joka opetetaan jo päiväkotilapsille: ruokaa otetaan vain sen verran kuin jaksetaan syödä. Lounasravintolassa se tahtoo meiltä jokaiselta joskus unohtua”, Kukkola muistuttaa.

Sama maalaisjärki on otettu käyttöön myös Elisan vierastarjoilussa, jossa käytetään mahdollisimman pitkälle alakerran kahvilapalveluja. Näin jokainen voi tiskillä valita sitä, mikä parhaiten maistuu.

Välipala- ja taukokahveja varten jokaisessa toimistokerroksessa on omat kahviautomaatit. Mukit sujautetaan käytön jälkeen astianpesukoneeseen. Ja mikäli johonkin palaveriin on tilattu erillinen tarjoilu, sen ylijäämät jaetaan halukkaille tai viedään jääkappiin iltavuorolaisten iloksi. ”Tällä systeemillä olemme päässeet eroon kokoushuoneisiin 40 | SERVIISI N˚2 > 2013

unohtuvista voileivistä, sämpylöistä ja kahvileivistä, jotka päätyisivät roskiin seuraavana päivänä”, Kukkola kertoo.

PIENISTÄ PUROISTA ISOT SÄÄSTÖT. Kukkola ja Jerkku tun-

nustavat, että jätteiden lajitteluun ja hiilijalanjälkeen liittyvät asiat saattavat joskus tuntua pilkunviilaukselta. Tällöin avuksi otetaan koko yhtiön näkökulma. ”Pari kolme ylimääräistä, käyttämättömänä roskiin heitettyä lautasliinaa voi tuntua omalla kohdalla pieneltä asialta. Jos sama kuitenkin toistuu vaikkapa joka toisen lounastajan kohdalla ja jokaisessa lounaravintolassa, siitä kertyy vuodessa melkoinen lisälasti ja ylimääräinen kustannus”, kaksikko muistuttaa.

Lisääntynyt ympäristötietoisuus on Jerkun mukaan alkanut näkyä myös lounaslistalla. Esimerkiksi kotimaisen lähiruoan suosio kasvaa jatkuvasti. ”Nyt syödään mieluummin muikkua kuin kaukomailta tulevaa kalaa”, hän tiivistää.

Elisan yritysvastuupäällikön Annukka Mickelssonin mukaan Sodexon kanssa käynnistetty biojäteprojekti on luonteva osa Elisan yleistä ympäristövastuuta, jonka mukaisesti päästöjä on painettu alaspäin koko 2000-luku.

Pari vuotta sitten starttasi hiilidioksidipäästöjen laskenta, jonka myötä on saatu esiin myös konkreettisia lukuja. Vuonna 2012 Elisa nousikin pohjoismaisessa ilmastoindeksissä jo oman toimialansa ykköseksi. ”Ympäristövastuu sitoo elisalaisten lisäksi myös yhteistyöverkostoamme. Sodexo korostaa omassa toiminnassaan samalla tavoin kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun periaatteita, joten se on meille luonteva kumppani”, Mickelsson sanoo.

Riitta Kukkola ja Annukka Mickelsson Elisalta kertovat, että Elisa edellyttää yhteistyökumppaneiltaan vastuullisuutta.

PALKITTUA YHTEISKUNTAVASTUUTA SODEXO LANSEERASI oman maailmanlaajuisen yhteiskuntavastuun toimintaohjelmansa Better Tomorrow Planin vuonna 2009.

Parempaan huomiseen suunnataan neljän painopistealueen kautta, jotka ovat Sodexo työnantajana, ravitsemus, terveys ja hyvinvointi sekä vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Ympäristöasioissa ohjelma keskittyy biojätteen sekä energianja vedenkulutuksen pienentämiseen. Henkilöstöravintoloita se ohjaa minimoimaan myös kuljetusten hiilidioksidipäästöjä muun muassa tarkemman tuotannonsuunnittelun, ostotoiminnan sekä keskitetyn logistiikkaketjun avulla.

Better Tomorrow Planin kautta Sodexo sitoutuu noudattamaan kestävän toimitusketjun menettelytapoja ja edellyttää samaa myös tavarantoimittajilta ja yhteistyökumppaneilta.

Panostukset yhteiskuntavastuuseen ovat tuoneet hyviä tuloksia myös Dow Jones Sustainability -indeksin (DJSI) arvioinneissa, joissa listataan taloudellisen, ympäristöasioihin liittyvän sekä sosiaalisen vastuun globaalit huiput yhteensä 2 500 yhtiön joukosta.

Sodexo-konserni saavutti viime vuoden (2012) arvioinnissa sadasta maksimipisteestä 82 pistettä. Toimialan keskiarvo oli 39.

Evolin

® Duni.fi

Musta Evolin® - tyylillä juhlakauteen Evolin® on omaa luokkaansa. Se on pöytäliinamateriaali, joka täyttää korkeatkin laatuvaatimukset sillä se on kehitetty yhteistyössä Euroopan johtavien ravintoloitsijoiden kanssa. Evolinissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kertakäyttöisen tuotteen käytännöllisyys sekä kangasliinan ulkonäkö ja tuntu.

Värivaihtoehtoina ovat valkoinen, vanilja, musta ja kahvi.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 41

VALOKEILASSA /

20.

SUURIN TYÖNANTAJA MAAILMASSA

34 300

75 000 000 ASIAKASTA PÄIVITTÄIN

TOIMIPAIKKAA

420 000 TYÖNTEKIJÄÄ 80 MAASSA

OECD:N KANSSA KOHTI LAADUKKAAMPAA ELÄMÄÄ SODEXO ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat ryhtyneet kolmivuotiseen yhteistyöhön, jossa korostetaan elämänlaadun merkitystä taloudellisen kehityksen tärkeänä pilarina. Kolmivuotisen yhtestyön aluksi Sodexo ja OECD vaihtavat elämänlaatuun liittyviä tietoja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Näiden tietojen avulla OECD on muodostanut mittariston, kansainvälisen Better Life -indeksin, jonka avulla voidaan tutkia elämänlaatua eri ympäristöissä.

Globaalina suuryrityksenä Sodexo voi tarjota näkemyksiään maailmanlaajuisen elämänlaadun kehittämiseksi. ”Uskomme, että elämänlaadun parantaminen on keskeisiä tekijöitä tulevaisuuden kasvua ajatellen”, Sodexon toimitusjohtaja Michel Landel kommentoi.

42 | SERVIISI N˚2 > 2013

SODEXO HOITAA HOTTIA ILMARINEN JA FINNAIR valitsivat Sodexon uusien toimitilojen palveluntuottajaksi.

Uudet toimitilat on nimetty House of Travel and Transportationiksi eli HOTT:ksi.

Uudessa kiinteistössä ravintola toimii kansainvälisen be…-konseptin mukaisesti.

Lisäksi Sodexo vastaa tilojen kokous- ja edustustarjoiluista sekä aula- ja siivouspaleluista.

HOTTn henkilöstöravintolassa on kaikkiaan tilaa noin 200:lle ruokailijalle.

Lisäksi ravintolassa on erillisiä kokoustiloja.

Kaikkiaan kokoustiloja rakennuksen eri kerroksissa on yli sata.

HOTT:n uudet toimitilat on suunniteltu niin, että ne parantavat työyhteisön toimivuutta. Toimitilan omistaa Ilmarinen ja Finnair-konserni on rakennuksen vuokralainen. Konsernista rakennukseen muuttavat myös Amadeus Finland, Aurinkomatkat, Area ja Suomen Matkatoimisto.

Sodexo on jo usean vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Finnairin kanssa. Sodexon henkilöstöravintoloita onkin nyt lentokenttäalueella yhteensä kuusi: HOTT-rakennuksesta, tekniikan alueella sekä rahtialueella FFA:ssa ja Tokessa. Henkilöstöravintoloiden lisäksi Sodexo tarjoaa myös muualla lentokenttäalueella aula- ja siivouspalveluja.

100-VUOTIAAN RANSKAN YMPÄRIAJON MATKASSA YMPÄRIAJON yhteistyökumppanina toiminut Sodexo osallistui touriin jo 22. perättäisen kerran virallisena palveluntuottajana. Koko tourin mukana kulkenut Sodexo tarjosi ruuat noin 4 000 päivittäiselle vieraalle ja kilpailuorganisaation jäsenelle niin lähdössä, etappien aikana kuin maalissakin.

Jotta 3 404 kilometrin mittaisen kilpailun ja 21 etapin tarjoilut sujuisivat, aloitettiin logistinen suunnittelu jo puoli vuotta ennen kilpailun lähtölaukausta. Urheilutapahtuman mukana liikkuneet ruuan ammattilaiset koostuivat kolmesta itsenäisestä tiimistä, joihin kuului kokkeja, tarjoilijoita sekä kuljettajia. Tänä vuonna kiinnitettiin erityistä huomiota paikallisten tuotteiden tarjoamiseen sekä ympäristövaikutuksiin.

HERKULLISET TEEMAPÄIVIEN ERITYISLOUNAAT Maa- ja ruokateemat ovat olleet suosittuja Sodexon ravintoloissa. Sodexon teemapäivien erityislounaat perustuvat aina alkuperäiseen reseptiikkaan. Lokakuun ruokateemana toteutamme paljon toivotut kasvisruokapäivät, joita vietetään lokakuussa. Tammikuussa suuntaamme uusin tuulin makumatkalle Välimerelle. Lisätietoa www.sodexo.fi.

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ FUTISMARATONILLA

Nenäillään!

SODEXON BETTER TOMORROW PLAN -yhteiskuntavastuuohjelma antaa vahvat suuntaviivat Sodexon toiminnalle vastuullisena yhteiskunnan toimijana.

Elämänlaatua parantavien palveluiden tarjoajana tempaisemme Suomessa loppuvuoden aikana muun muassa osallistumalla Maailman sydänpäivään 29.9., Nenäpäivään 16.10. alkaen sekä marraskuun lopulla keräämällä leluja vähäosaisille lapsille.

TIEDÄTKÖ TERVEELLISEN RUOKAVALION OSAT? HEALTWISE.FI KERTOO NE SINULLE.

IRLANTILAISET rakastavat jalkapalloa niin paljon, että paikalliset Sodexon työntekijät olivat valmiita pelaamaan maailman pitkäkestoisimman viisi vastaan viisi -pelin. Maratonpelin motiivina oli kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen.

Aiempi virallinen ennätys oli 43 tuntia, mutta sodexolaiset halusivat päihittää myös 52 tunnin epävirallisen ennätyksen.

Yhteensä 16 pelaajasta koostuneet joukkueet tahkosivat jalkapalloa ennätyksen arvoisesti, 53 tuntia yhtäjaksoisesti. Nyt joukkueet ovat aikeissa anoa tuloksen virallistamista ja pääsyä Guinnessin ennätystenkirjaan. Tempauksella kerättiin yhteensä 20 000 euroa kolmelle Irlannin Sodexon tukemalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Ja pelin lopputulos oli muuten 695-601.

FACEBOOKISSA löydät nyt Sodexo Suomen tuoreimmat uutiset. Luvassa pieniä piristäviä vinkkejä!

TWITTERISSÄ jaamme Sodexon kansainvälisiä kuulumisia.

Tuoreimmat twiitit löydät: @SodexoFinland

10.11.

Isänpäivää juhlitaan Suomessa tänä vuonna 10.11. Osta valmiit isänpäiväherkut Sodexolta. Kysy myös Halloween- ja pikkujoulutarjoilua.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 43

KOVA KEIKKA PORISSA

Pori Jazz ja Sodexo ovat tehneet yhteistyötä jo 16 vuotta. Suomen suurin musiikkitapahtuma on Sodexon lähes 150 hengen porukalle kova, mutta mieluisa keikka.

TEKSTI Kalle Kirstilä | KUVAT Jussi Partanen

44 | SERVIISI N˚2 > 2013

Porin Jazz Platinium-lounge on valmis vastaanottamaan päivän vieraat.

Emäntä Päivi Kinnari kaataa sampanjat laseihin juuri ennen H-hetkeä.

SERVIISI N˚ 1 > 2013 | 45

Pitkän linjan sodexolainen Riitta Halkoaho nauttii työstä tapahtumissa.

Kokki Timo Järvinen vastasi Sodexon telttakeittiön paistopisteestä. Markku Luotola vastaa VIP-tilojen menun suunnittelusta ja toteutuksesta.

Ruoanvalmistus tapahtuu modernissa keskuskeittiössä Porin keskustassa.

46 | SERVIISI N˚2 > 2013

M

inulle tämä on hieman kuin paluu kotiin. En ole Porista kotoisin, mutta kävin täällä ravintolakoulun aikanani”, Sodexon yleisötapahtumista vastaava aluepäällikkö Jussi Vahteristo toteaa suhatessaan vuosittaisen ruuhkahuipun täyttämän kaupungin läpi Sodexon ”kenttäkeittiön” pihaan.

Pori Jazzin kaltaisen tapahtuman cateringin hoitaminen on monin tavoin vastakohta henkilöstöruokapalveluille, Vahteristo pohtii. ”Toisessa tehdään töitä päivärytmissä arkisin ja myös asiakkaat ovat töissä. Tämä taas on 24/7-toimintaa ja asiakkaamme ovat vapaalla juhlimassa ja nauttimassa.”

Tapahtumapuolella työskentelevät ruoka-ammattilaiset ovatkin hänen mukaansa oma ihmislajinsa. ”Tällaisten keikkojen intensiivisyys ja paineen alla työskenteleminen on monille juuri homman suola.”

HUIPPUMODERNI KESKUSKEITTIÖ TOIMII Pori Jazzin VIP-ruokailujen suunnittelusta ja toteutuksesta tiiminsä kanssa vastaavan keittiömestari Markku Luolan valtakuntana tapahtuman ajan.

Ison pöydän ääressä pilkotaan ja renssataan vihanneksia. Toisaalla pistetään lohipihvejä uuniin. Työt on lopetettu edellisenä yönä pikkutunneilla ja aamu on alkanut jo seitsemältä.

Tapahtuman aikana keittiö valmistaa yli 3 000 an-

nosta. Kaikki VIP-vieraiden ruoat valmistetaan täällä lukuun ottamatta omalla keittiöllä ja kokilla varustettua Platinum VIP -tilaa. Valmiit ruuat pakataan, jäähdytetään ja kuljetaan edelleen tarkan aikataulun mukaan kylmäkuljetuksena tapahtuma-alueelle rakennettuun väliaikaiseen keittiöön, jossa ne viimeistellään tarjoiluvalmiiksi. ”Pori Jazzin kaltaisen ison tapahtuman cateringiä ei tänä päivänä hoideta mistään kannon nokasta käsin.

Elintarviketurvallisuus on ensiarvoisen tärkeää ja ajanmukaiset puitteet ovat välttämättömyys”, Luola sanoo ja esittelee keittiötä.

Luola kertoo vuoden buffetin lähtevän ideasta, jossa vihreä salaatti asetetaan pöydän alkuun. ”Ajattelin, että vihreä salaatti voi olla kuin Kirjurinluoto, jonka päälle sitten asiakas valitsee mieleisensä kokonaisuuden pöydän muista antimista. Nämä puolestaan rakentuvat yleensä kahden tai kolmen tarkkaan harkitun elementin varaan.”

Tarinallisuus ja leikkisyys ovat Luolalle tärkeitä elementtejä. Toisinaan taas ruokien ideointi puolestaan voi lähteä väristä. ”Esimerkiksi roasted cauliflower & feta -salaatissa ideana oli tuoda tarjolle valkoinen salaatti. Red & red & red puolestaan rakentuu kolmesta punaisesta elementistä, tomaatista, paprikasta ja punajuuresta.”

Kansainvälisiä vaikutteita on otettu tänä vuonna etenkin Aasiasta.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 47

Sodexo taitaa tapahtumat Tiesitkö, että Sodexo vastaa maailmalla useiden suur- ja VIP-tapahtumien ruokapalveluista äärimmäisen vaativissa olosuhteissa? Sodexon tiimi hoitaa esimerkiksi Dakar Rallyn ruokahuollon tehden töitä kellon ympäri ja matkustaen kilpailun mukana 8000 kilometriä 15 päivän aikana. Sodexo myös takaa Tour de France -kilpailun 1 000 VIP-vieraan viihtyvyyden ja toteuttaa Englannin Royal Ascot -laukkakilpailun 300 000 vieraan ruokapalvelut.

”Sushin tekeminen 3 000 hengelle ei ole oikein, joten ajattelin, että tehdään sitten seesami-sushikakku.”

TILOIHIN ON PYSTYTETTY myös Sodexon taloustoimisto ja yhteyskeskus tapahtuman ajaksi. Koulun ruokalassa ruokitaan Sodexon omaa henkilökuntaa. Tarjolla on puolen päivän aikaan sekä aamupalaa että lounasta – toisten työpäivä on venynyt yön pikkutunneille, toisten alkanut aamuvarhaisella.

Viidettä Pori Jazzia vetävä Sodexon Event Manager Hanna Ruotsalainen pohtii makaronilaatikkolounaansa päätteeksi, muistiko syödä edellisenä päivänä lämmintä ruokaa lainkaan. ”Näissä hommissa suunnitelmallisuus on välttämätöntä, mutta loppujen lopuksi joutuu tekemään jatkuvasti nopeita ratkaisuja. Ainoa sääntö on, että muutoksiin pitää varautua.”

Työ kuitenkin palkitsee itsensä, eikä paluu kahdeksasta neljään työhön houkuttele. ”Suorin palaute ja onnistumisen tunne omassa työssäni tulee muilta työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta. Meillä on vakiintunut tiimi, jonka kanssa täällä on helppo toimia.”

Pori Jazzin kaltaisen tapahtuman catering-suunnittelu on lähes ympärivuotinen ja jatkuvasti käynnissä oleva projekti. Mennyt vuosi – onnistumiset ja parantamisen paikat – käydään toimijoiden kesken läpi elokuussa palautepalaverissa ja seuraavaa kesää aletaan suunnitella aktiivisesti jo tammikuussa.

Loppujen lopuksikin yllätyksiä tulee eteen, eikä kaikkeen edes voi millään varautua. ”Yhtenä vuonna koko kaupungista loppuivat tuopit.

Sitten niitä haettiin Tampereelta, kunnes ne loppuivat sieltäkin.”

48 | SERVIISI N˚2 > 2013

Tarjoilija Tuomas Hannula kaatoi hyvätuulisille VIP-vieraille sampanjaa.

KIRJURINLUOTO ARENALLA PORTTIEN avaaminen yleisölle lähenee.

Tapahtumissa säätila on yksi muuttuva ja moneen asiaan vaikuttava tekijä, johon cateringin suunnittelussa pitää sopeutua. ”Eilisen päivän hittituote oli kahvi ja konjakki. Siideriä ja olutta puolestaan myytiin hyvin vähän”, Elina Pohjonen kertoo Kirjurinluoto Arenan Grill & Terrace -ravintolan tiskin takaa kolean avajaispäivän myynnistä.

Kirjurinluodon toiseksi tapahtumapäiväksi kahvia on varattu varmasti riittävästi, mutta alkavan päivän hittituotetta on vaikea ennustaa ennen tapahtuman alkua. Yleisöporttien aukeamiseen on enää vajaa tunti, mutta säätila tuntuu vaihtuvan viiden minuutin välein ja pilvet laukkaavat taivaalla vauhdikkaasti.

Paikalle ensimmäisenä saapuva yleisö näyttää nuorelta, alle kolmekymppisen r&b-tähti Olly Mursin vetovoima näyttää toimivan. Kahvi ja konjakki ei taida olla alkavan päivän suosikki.

KIRJURINLUODON VIP-ALUEEN BACKSTAGELLA roudataan viimeisiä tavaroita sisään. Juoksuaskeleitakin otetaan. Sisällä aitioissa aletaan kuitenkin olla valmiita vastaanottamaan vieraat. Golden VIP -tilaa toista vuotta emännöivä Satu Hankola viimeistelee kattausta ja tarkistaa juomatilauksia. Tilan on varannut mediayritys 120 kutsuvieraalleen.

Hankolan mukaan toista tapahtumapäivää voi lähteä tekemään rennon luottavaisin mielin, sillä ensimmäisen päivän asiakaspalaute on ollut hyvää. ”Tunnelma oli viileästä ulkoilmasta huolimatta hyvä. Ruokaa kehuttiin kovasti. Etenkin sushikakkua ylistettiin ja haettiin lisää. Tämänvuotinen menu on kyllä kekseliäs ja upea.”

Pitkän linjan sodexolaiseksi esittäytyvä puhelias ja iloinen tarjoilija Riitta Halkoaho summaa iloisesti olevansa kutsumusammatissaan saadessaan palvella.

Kokemusta on kertynyt niin suurtapahtumista ympäri Suomea kuin Lapin hiihtokeskuksistakin. Pori Jazzin Kirjurinluodon VIP-rinteessä Halkoaho sanoo työskentelevänsä kuitenkin ensimmäistä kertaa. ”Uudelleen tulen mielelläni. Asiakkaat ovat olleet aivan ihania!”

Vuosikymmenten aikana suurin muutos tapahtumissa on hänen mukaansa ollut ruuan merkityksen kasvu. ”Nykyään ruualta vaaditaan yhä enemmän ja palautetta annetaan entistä herkemmin. Myös lasten huomioiminen on entistä tärkeämpää.”

Platinum VIP -paketti on Pori Jazzin VIP-tuotteista ylellisin. Asiakas vastaanotetaan samppanjalla, ruuat valmistaa paikalla oleva kokki ja menyy tarjoillaan pöytään lautastarjoiluna. Hovimestari ja VIP-opas vas-

taavat henkilökohtaisesta palvelusta ja Arenan esiintymislavalle on tilasta suora näköala.

Kello lähentelee kahta iltapäivällä ja hovimestari Päivi Kinnari odottaa päivän asiakkaita saapuvaksi.

Pöytiin on tehty kauniit kattaukset pienelle ryhmälle, yhdelle pariskunnalle sekä yhdelle hengelle. ”Eilen oli täyttä, mutta kaikki meni hyvin. Useimmat asiakkaamme ovat pieniä työporukoita, mutta kuka vain on tervetullut. Pystymme joustavasti toteuttamaan erilaisia toiveita.”

SUOMEN PARAS VIP ”Ostaessaan VIP-paketin Pori Jazziin asiakas saa kokonaisvaltaisen ja mutkattoman elämyksen, jossa kaikki hoituu viimeisen päälle. Moni myös arvostaa yksityisyyttä, jonka pystymme tiloissamme tarjoamaan. Tämä on yksinkertainen tapa hoitaa ohjelmallinen yritysjuhla tai asiakastilaisuus”, Siru Henriksson Sodexon Service Centeristä toteaa.

Sodexo tarjoaa Pori Jazzin Kirjurinluoto Arenalla päätapahtumapäivinä kolmea eri VIP-pakettia.

VIP Silver sopii vaikka yksittäiselle festivaalikävijälle.

Pakettiin kuuluu muun muassa pysäköinti, laadukas buffet-päivällinen, paikka VIP-kylässä sekä omat saniteettitilat. VIP Gold takaa oman yksityisen aitiotilan yli 50 hengen ryhmälle koko konserttipäiväksi buffet-päivällisineen. Lisäksi käytössä on muun muassa oma terassi ja baari, josta on suora näköalal Arenalle. VIP Platinum sopii kaiken kokoisille ryhmille.

Platinum-vieraat saavat muun muassa aitiopaikan rinteessä sekä pöytiin tarjoillun päivällisen.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 49

R

50 | SERVIISI NËš 1 > 2013

Pohja 100 g 2 1/2 dl 2 rkl 1/4 tl Täyte 1l 2 2 rkl 1 dl 1 pussi 1 dl 2 rkl 1/2 tl

Valio voita vehnäjauhoja vettä suolaa

tuoreita sieniä sipulia Valio voita Valio kevytmaitoa (150 g) Valio Kosk ÂŽ en tuoretta persiljaa hie laskija murua no nn ett un a tuoretta rakuunaa hie rouhittua mustapip nonnettuna puria Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää kylm tasaiseksi. Levitä tai ä vesi ja suola ja sek ja paloittele sienet. kina voideltuun piirasvuokaan (Ă˜ 27 oita taikina Hienonna sipulit. Pa cm). Puhdista lähtevä neste on ha ihtunut. Ota pannu ista niitä voissa, kunnes sienistä muut ainekset. Ka lev ylt ä. Sekoita siente ad Peitä piiras tarvittae a täyte vuokaan. Kypsennä 200 astee n joukkoon ssa n. 40 min. ssa leivinpaperilla, jos pinta tummuu liikaa.

SIMPLY TO GO

N°2

Amerikanserkku!

Keksi? Leivos? Keksileivos?

Yhdysvalloista Suomeen rantautunut whoopie on kuin leivos-keksi, jossa pehmeitä kakkutaikinakiekkoja mehevöittää välissä oleva kreemitäyte. Suomessa whoopie on uusi tuttavuus, mutta kotimaassaan sen historia ulottuu 1900-luvun alkuun ja – kertojasta riippuen – Maineen, New Hampshireen tai Pennsylvanian amissiyhteisöön. Alkuperäistä whoopie-ohjetta on mahdotonta jäljittää, mutta tutuin versio kootaan suklaakakkutaikinasta ja vaahtokarkkikreemistä. Variaatioita on kuitenkin monia ja kokokin voi vaihdella: suurin Yhdysvalloissa leivottu whoopie painoi yli 480 kiloa.

Daim-suklaan ja karpalosuklaan makuisia whoopie-leivoksia voit ostaa mukaan Sodexon Simply To Go -pisteistä.

PS. Kysy lisää uudesta Simply to go -tuotevalikoimasta Sodexon henkilökunnalta tai yhteyshenkilöltäsi.

Uudistamme mielellämme oman toimipaikkasi myyntipisteen valikoimaa toiveidesi mukaisesti.

SERVIISI N˚2 > 2013 | 51

* " ) " ) !%!%*( !%*"*)*() " ) # % )*!( ) ) ' %*(&..$$1) + ' *!( ) + + ()*!( ) ( )) . ""0 !%$) !) "" "+ "*!( (( $$ % -% '+ $) ' &

( '+ $) ' (% -% /

& "+ " ## '! ( $ !"%

,,, (% -% / ($) &* ($) # $ "+ !%) # $ " $! " )).# ()0 ($) &*

($) # $ "+ !%) # $ # )! &* " # ()